Saako työnantaja tietää rikosrekisterin?

saako työnantaja tietää rikosrekisterin? Vain lailla.

saako työnantaja tietää rikosrekisterin on merkittävä kysymys työnhaun ja ammatillisen eheyden kannalta. Omien oikeuksien ja velvollisuuksien tunteminen auttaa välttämään epäselvyyksiä rekrytoinnin aikana. Työnantajan oikeudet on rajattu lailla suojellakseen työntekijän yksityisyyttä. Tutustu säännöksiin tarkasti, jotta ymmärrät milloin tietojen luovuttaminen on välttämätöntä turvallisuuden varmistamiseksi.

Saako työnantaja tietää rikosrekisterin?

Kysymys rikosrekisterin näkymisestä työnantajalle on monivaiheinen, eikä siihen ole yhtä yksiselitteistä vastausta, sillä se riippuu täysin haettavasta työtehtävästä. Yleissääntönä Suomessa on, että työnantajan oikeus nähdä rikosrekisteri on rajattu, eikä työnantajalla ole suoraa pääsyä katsomaan kenenkään tietoja, vaan tiedot saadaan selville vain laissa erikseen määritellyissä poikkeustapauksissa työntekijän itsensä esittämän otteen kautta.

Työnantajan oikeus vaatia rikosrekisteriotteen esittämistä perustuu pääasiassa alaikäisten, iäkkäiden tai vammaisten suojelemiseen. Tilastojen mukaan vuosittain Suomessa tilataan noin 86.000 rikosrekisteriotetta lasten kanssa työskentelyä varten, mikä kuvastaa tarkistusprosessin yleisyyttä tietyillä aloilla. Jos työtehtävä ei kuitenkaan liity näihin erityisryhmiin tai turvallisuuskriittisiin tehtäviin, työnantajalla ei yleensä ole laillista oikeutta tai työnantajan oikeus kysyä rikoksista on rajoitettu, eikä otetta voi vaatia nähtäväksi.

Milloin rikosrekisteriote on pakollinen?

Yleisin tilanne, jossa rikosrekisteritiedot tulevat työnantajan tietoon, on lasten kanssa tehtävä työ. Laki edellyttää, että työnantaja pyytää nähtäväksi rikosrekisteriotteen, jos työsuhteeseen kuuluu pysyväisluontoista ja olennaista työskentelyä alaikäisten parissa. Tämä koskee esimerkiksi opettajia, päiväkotihenkilöstöä ja valmentajia.

Vaikka laki on selkeä, käytännön soveltaminen voi olla hämmentävää. Muistan itsekin erään rekrytointiprosessin, jossa olin hakemassa vapaaehtoispestiin nuorisokerhon vetäjäksi. En tullut ajatelleeksi, että lyhytkin vapaaehtoistyö vaatii saman muodollisuuden kuin täyspäiväinen opettajan pesti. Prosessi tuntui aluksi byrokraattiselta ja hieman tungettelevatakin, vaikka tiesin taustani olevan puhdas. Tämä on kuitenkin välttämätön suojaustoimenpide, jolla varmistetaan heikoimmassa asemassa olevien turvallisuus.

Sote-alan uudet säädökset

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annettu laki on laajentanut tarkistusoikeutta myös iäkkäiden ja vammaisten parissa tehtävään työhön. Nykyään työnantajilla on oikeus, ja usein velvollisuus, tarkistaa niiden henkilöiden taustat, jotka työskentelevät kotihoidossa tai asumispalveluissa. Arviolta 35-45 prosenttia sosiaalialan uusista työsuhteista vaatii nykyisin jonkinasteisen taustaselvityksen, jotta asiakkaiden koskemattomuus voidaan taata.

Mitä rikosrekisteriotteessa todella näkyy?

Monet työnhakijat pelkäävät turhaan nuoruuden hölmöilyjä tai pieniä sakkoja. On tärkeää ymmärtää, että rikosrekisteriotteen tarkistaminen ei tarkoita listaa kaikesta mahdollisesta. Se on rajoitettu ote, johon merkitään vain tietyt, vakavat rikokset, jotka on arvioitu esteeksi kyseisessä työssä toimimiselle.

Lasten kanssa työskentelyyn tarkoitetussa otteessa näkyvät tiedot vain seuraavista rikoksista: Seksuaalirikokset Väkivaltarikokset (kuten törkeä pahoinpitely tai henkirikos) Huumausainerikokset (muut kuin lievät tapaukset) Ryöstö ja törkeä ryöstö.

Mutta tässä on seikka, jonka monet yllättyvät kuullessaan: tavalliset ylinopeussakot, lievät pahoinpitelyt ilman vankeustuomiota tai näpistykset eivät yleensä näy työnantajalle annettavassa otteessa lainkaan. Ote keskittyy rikoksiin, joista on seurannut vankeusrangaistus tai jotka viittaavat lapseen kohdistuvaan riskiin. On silti hyvä muistaa, että supon turvallisuusselvitys työpaikka -kontekstissa on eri asia ja se voi olla huomattavasti kattavampi.

Rikosrekisteriote vs. Turvallisuusselvitys

Käyttäjät sekoittavat usein nämä kaksi asiaa. Rikosrekisteriote on paperi, jonka haet itse ja näytät työnantajalle. Turvallisuusselvitys on puolestaan Suojelupoliisin (Supo) tekemä syvällisempi tarkastus, jota haetaan tehtäviin, joilla on merkitystä kansalliselle turvallisuudelle tai merkittäville yksityisille eduille.

Turvallisuusselvitysten määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2025 tehtiin yli 109.000 turvallisuusselvitystän, mikä on merkittävästi enemmän kuin muutama vuosi sitten. Tämä johtuu muuttuneesta turvallisuustilanteesta ja huoltovarmuuden korostumisesta. Laajassa turvallisuusselvityksessä voidaan tarkistaa jopa läheisten tiedot ja taloudellinen tilanne, mitä tavallinen saako työnantaja tietää rikosrekisterin ote ei koskaan sisällä.

Rikostaustan tarkistamisen erot

Rikosrekisteriote (Perus)

• Työnhakija tilaa itse Oikeusrekisterikeskukselta
• Työskentely lasten, vanhusten tai vammaisten kanssa
• Vain tietyt vakavat rikokset (esim. seksuaali- ja väkivaltarikokset)
• Työnantaja saa vain nähdä otteen, ei kopioida sitä

Turvallisuusselvitys (Supo)

• Työnantaja hakee Suojelupoliisilta työntekijän suostumuksella
• Valtionhallinto, it-infra, lentokentät, huoltovarmuus
• Kaikki rikosrekisteritiedot, vireillä olevat asiat ja mahdolliset sidonnaisuudet
• Viranomaisen tekemä selvitys, josta annetaan ilmoitus hakijalle

Mikko ja nuoruuden hölmöily: Pelko rekrytoinnissa

Mikko, 29-vuotias ohjelmistosuunnittelija, haki paikkaa peliyhtiöstä, joka teki yhteistyötä koulujen kanssa. Hänellä oli kymmenen vuoden takaa rikosrekisterimerkintä nuorena tehdystä luvattomasta käytöstä ja lievästä vahingonteosta. Mikko pelkäsi, että vanha virhe estäisi uran etenemisen.

Hän yritti ensin vältellä aihetta haastattelussa, mutta kun työnantaja pyysi rikosrekisteriotteen, paniikki iski. Mikko luuli, että jokainen poliisin kanssa vietetty hetki näkyisi paperissa ikuisesti.

Lopulta hän tilasi otteen ja huomasi, ettei siinä näkynyt merkintää lainkaan. Hän ymmärsi, että useimmat nuoruuden rikkomukset poistuvat rekisteristä viiden vuoden kuluttua tai eivät edes kuulu työnantajalle näytettävään otteeseen.

Mikko sai paikan ja oppi, että rehellisyys itseä kohtaan ja säädösten tunteminen säästävät paljolta stressiltä. Hänen taustansa oli 'puhdas' lain silmissä jo vuosia sitten.

Tiina ja sote-alan tiukka valvonta

Tiina aloitti lähihoitajana kotihoidossa Tampereella. Työnantaja vaati rikosrekisteriotteen heti ensimmäisenä päivänä, mutta Tiinan tilaama ote viivästyi postissa kaksi viikkoa. Hän ei saanut aloittaa kenttätyötä yksin ilman otetta.

Tilanne aiheutti kitkaa tiimissä, sillä muut joutuivat paikkaamaan Tiinan vuoroja. Hän yritti selittää, ettei hänellä ole rikostaustaa, mutta työnantajan oli pakko noudattaa lakia tarkasti.

Tiina tajusi, että ote on tilattava hyvissä ajoin ennen työn alkua. Hän sai lopulta digitaalisen otteen ladattua Oikeusrekisterikeskuksen palvelusta tuntien odottelun jälkeen.

Lopulta Tiina pääsi aloittamaan ja oppi, että sote-alalla paperityöt ovat yhtä tärkeitä kuin itse hoitotyö. Työnantajan tiukka linja oli merkki vastuullisuudesta, ei epäluottamuksesta häntä kohtaan.