Voiko oman rikosrekisterin nähdä?

Rikosrekisterin säilytysajat: 5, 10 vai 20 vuotta?

Voiko oman rikosrekisterin nähdä on kysymys, joka koskee tietojen saatavuutta ja pysyvyyttä. Rikosrekisteritietojen säilymisaika vaihtelee rikoksen vakavuuden mukaan, ja uusi tuomio pidentää vanhojen tietojen poistumista. Näiden periaatteiden ymmärtäminen auttaa sinua ennakoimaan oman tilanteesi ja varmistamaan, että tiedot ovat ajan tasalla.

Voiko oman rikosrekisterin nähdä?

Kyllä, jokaisella on lakiin perustuva oikeus tarkastaa itseään koskevat tiedot rikosrekisteristä täysin maksutta. Tämän tarkastusoikeuden käyttäminen onnistuu helpoiten Oikeusrekisterikeskuksen sähköisen asiointipalvelun kautta, ja se antaa kattavan kuvan siitä, mitä viranomaisilla on rekisterissään nimelläsi.

Omien tietojen tarkastaminen on perusoikeus, joka varmistaa, että järjestelmässä olevat tiedot ovat oikein ja ajan tasalla. Jos kuitenkin epäilet jonkin vanhan hölmöilyn tai muun erehdyksen kummittelevan taustallasi, tarkistus poistaa epävarmuuden välittömästi. On kuitenkin yksi kriittinen ero, jonka moni unohtaa: omien tietojen katsominen ei ole sama asia kuin virallinen ote työnantajalle. On myös yksi yleinen harhaluulo, joka saa monet hätääntymään turhaan pienen ylinopeussakon tai parkkisakon jälkeen – kerron tästä erosta tarkemmin kohdassa, jossa käsitellään rikosrekisterin ja sakkorekisterin eroja. ^[1]

Muistan elävästi, kun eräs tuttavani valvotti itseään viikkoja saatuaan sakot lievästä ylinopeudesta. Hän oli vakuuttunut, että hänen uransa asiantuntijatehtävissä oli ohi ja rikosrekisteri pilalla ikuisiksi ajoiksi. Se oli sydäntäsärkevää seurattavaa, sillä totuus oli huomattavasti lohdullisempi. Suoraan sanottuna moni meistä pelkää viranomaisia ja rekistereitä aivan turhaan, koska emme tunne sääntöjä, jotka on luotu meitä varten.

Miten tarkastat tietosi: Askel askeleelta

Tietojen tarkastaminen on tehty nykyään erittäin helpoksi ja nopeaksi prosessiksi. Voit suorittaa tarkistuksen joko sähköisesti tai perinteisemmällä kirjallisella tavalla, mutta lopputulos on sama: saat tietää tarkalleen, mitä rangaistustietoja sinusta on tallennettu.

Sähköinen asiointipalvelu ja tunnistautuminen

Sähköinen asiointipalvelu on ylivoimaisesti suosituin tapa hoitaa tarkastus. Tarvitset vain verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen tunnistautumista varten. Kun olet kirjautunut sisään, voit lähettää tarkastuspyynnön muutamalla klikkauksella. Prosessi on suunniteltu niin sujuvaksi, että siihen kuluu yleensä alle viisi minuuttia. Tarkastuspyyntöjä käsitellään päivittäin, ja saat vastauksen usein jopa samana päivänä tai muutaman arkipäivän kuluessa Suomi.fi-viestit -palveluun.

Tarkastusoikeus on maksuton kerran vuodessa, mikä on tärkeä muistaa. Jos yrität tilata virallista otetta asiointipalvelusta, järjestelmä pyytää maksua. Virallinen sähköinen ote maksaa yleensä 6 euroa sähköisessä asioinnissa (12 euroa muulla tavoin), mutta pelkkä omien tietojen tarkastus on oikeutesi ilman kuluja.^[2] Olen itsekin joskus mennyt hämilleen näiden kahden välillä asiointipalvelun valikoissa - se on hämmentävän helppoa.

Kirjallinen pyyntö ja postitse asiointi

Jos et halua tai voi käyttää sähköisiä palveluita, voit lähettää vapaamuotoisen kirjallisen pyynnön tai käyttää valmista lomaketta. Kirjeen tulee sisältää nimesi, henkilötunnuksesi, osoitteesi ja allekirjoituksesi. On tärkeää mainita selkeästi, että kyseessä on nimenomaan omien tietojen tarkastusoikeuden käyttö. Pyyntö lähetetään Oikeusrekisterikeskukseen Hämeenlinnaan. Postitse asioitaessa viive on luonnollisesti pidempi, yleensä noin 1 - 2 viikkoa, mutta se on täysin toimiva vaihtoehto.

Rikosrekisteri vai sakkorekisteri: Missä merkintä on?

Tässä on se kohta, joka helpottaa useimpien mieltä: rikosrekisteri ja sakkorekisteri ovat kaksi täysin eri asiaa. Rikosrekisteriin ei suinkaan päädy jokainen pieni rikkomus. Itse asiassa suurin osa suomalaisten saamista rangaistuksista merkitään vain sakkorekisteriin, jota työnantajat eivät yleensä pääse näkemään.

Rikosrekisteriin merkitään pääasiassa vain vakavammat rangaistukset, kuten ehdoton tai ehdollinen vankeus, valvontarangaistus tai yhdyskuntapalvelu. Tavalliset sakot, kuten ylinopeussakot tai näpistyssakot, eivät näy rikosrekisterissä lainkaan. Tämä on se yllättävä tieto, joka saa monen huolestuneen huokaisemaan helpotuksesta. Rikosrekisterimerkintä syntyy vain, jos tuomioistuin on tuominnut sinut vankeusrangaistukseen. Sakon muuntorangaistus on poikkeus, joka voi päätyä rekisteriin, mutta se on harvinaisempaa.

Kuvittele tilanne: olet ajanut kovaa ja saanut tuntuvat sakot. Kädet tärisevät vielä tunnin päästä, ei vain säikäyksestä, vaan pelosta, että olet nyt rikollinen. Todellisuudessa sakkorekisteri säilyttää tiedon vain maksamista ja valvontaa varten. Kun sakko on maksettu, se ei vaikuta elämääsi samalla tavalla kuin rikosrekisterimerkintä. Tämä on se breakthrough - oivallus, jonka ystävänikin lopulta ymmärsi.

Merkintöjen poistuminen: Kuinka kauan joudut odottamaan?

Rikosrekisterimerkintä ei ole ikuinen, vaikka se tuntuisi siltä. Merkinnät poistuvat automaattisesti tietyn ajan kuluttua, ja tämä aika riippuu täysin rangaistuksen ankaruudesta. Mitä lievempi rangaistus, sitä nopeammin tiedot puhdistuvat järjestelmästä.

Säilytysaika on yleensä 5, 10 tai 20 vuotta. Viiden vuoden kuluttua poistuvat tiedot ehdollisesta vankeudesta ja sakon muuntorangaistuksesta. Kymmenen vuoden kuluttua poistuvat merkinnät alle kahden vuoden ehdottomasta vankeudesta^[5] ja ehdollisen vankeuden ohessa tuomitusta sakosta. Kaikkein vakavimmat rikokset ja yli kahden vuoden vankeustuomiot säilyvät rekisterissä 20 vuotta. On tärkeää huomata, että uusi rikosrekisterimerkintä voi pidentää vanhan merkinnän säilymistä, sillä merkinnät poistetaan yleensä samanaikaisesti.

Tietojen poistuminen on lohdullinen prosessi. Se antaa mahdollisuuden aloittaa puhtaalta pöydältä. Olen nähnyt ihmisiä, jotka ovat laskeneet päiviä tuon viiden vuoden merkkipaalun täyttymiseen. Kun se päivä koittaa ja tarkastusoikeus palauttaa puhtaan paperin, se on valtava henkinen helpotus. Se on kuin taakka, joka vihdoin putoaa harteilta.

Tarkastusoikeus vai virallinen ote - kumman tarvitset?

Monet tilaavat vahingossa maksullisen rikosrekisteriotteen, vaikka he haluaisivat vain nähdä omat tietonsa. Tässä on selkeä ero näiden kahden välillä.

Omien tietojen tarkastus (GDPR)

• Täysin maksuton kerran vuodessa

• Ei kelpaa työnantajalle tai viranomaiselle todistukseksi

• Vain itselle tiedoksi, omien tietojen oikeellisuuden tarkistamiseen

• Nopea katseluoikeus asiointipalvelussa tai kirjeitse kotiin

Virallinen rikosrekisteriote

• Maksaa 12 - 15 euroa riippuen tilaustavasta

• Viranomaisen vahvistama todistus, jossa on tietty voimassaoloaika

• Esitettäväksi työnantajalle (esim. työskentely lasten kanssa)

• Sähköinen PDF asiointipalveluun tai postitse lähetettävä todistus

Matin matka epävarmuudesta mielenrauhaan

Matti, 35-vuotias helsinkiläinen it-asiantuntija, haki uutta työtä, jossa vaadittiin luotettavuutta. Hän muisti hämärästi saaneensa nuoruudessaan jonkin rangaistuksen hölmöilystä ja pelkäsi sen näkyvän vieläkin.

Hän yritti ensin etsiä tietoa netin keskustelupalstoilta, mutta pelottavat tarinat 'ikuista leimoista' saivat hänet vain enemmän paniikkiin. Hän viivytteli työhakemuksen jättämistä viikon, koska hävetti ja pelotti.

Matti päätti lopulta käyttää maksutonta tarkastusoikeuttaan Oikeusrekisterikeskuksen sähköisessä palvelussa. Hän kirjautui pankkitunnuksillaan ja tajusi, että kyseinen merkintä oli poistunut jo vuosia sitten automaattisesti.

Saatuunsa tiedon puhtaasta rekisteristä Matti jätti työhakemuksen välittömästi. Hän sai paikan ja oppi, että suora tarkistus viranomaiselta on ainoa tapa saada faktoja arvausten sijaan.