Saako työterveyslääkäri kertoa työnantajalle?

Työterveyslääkärin vaitiolovelvollisuus: Missä menee raja tiedonjaossa työnantajan kanssa?

Työterveyshuolto on olennainen osa suomalaista työelämää, jonka tarkoituksena on edistää työntekijöiden terveyttä ja työkykyä. Kuitenkin, työntekijän ja työnantajan välinen kolmiodraama herättää usein kysymyksiä: Kuinka paljon tietoa työterveyslääkäri saa jakaa työnantajan kanssa? Pääsääntö on selvä: terveydentilatiedot ovat salassa pidettäviä. Mutta onko poikkeuksia?

Vaitiolovelvollisuus on kulmakivi

Työterveyslääkäri on lääkäri, ja häntä sitoo lääkärin vaitiolovelvollisuus. Tämä tarkoittaa, että kaikki työntekijän terveydentilaan liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia. Työnantajalle ei voida kertoa työntekijän diagnooseja, oireita, lääkitystä tai muita henkilökohtaisia terveystietoja ilman työntekijän nimenomaista ja kirjallista suostumusta. Suostumus on avainasia: se on saatava jokaisen tiedonjakokerran yhteydessä, eikä yleispätevä suostumus kata kaikkia tilanteita.

Milloin tiedon jakaminen on sallittua?

Vaikka vaitiolovelvollisuus on vahva, on olemassa laissa säädettyjä tilanteita, joissa tietoja voidaan luovuttaa työnantajalle ilman työntekijän suostumusta:

• Työntekijän työkyvyn arviointi: Työterveyslääkäri voi kertoa työnantajalle työntekijän arvioidun työkyvyn. Tällöin ei kuitenkaan kerrota tarkkoja terveystietoja, vaan ainoastaan arvio siitä, miten työntekijä kykenee suoriutumaan työstään. Esimerkiksi, lääkäri voi ilmoittaa, että työntekijä on “osittain työkykyinen” tai “tarvitsee kevennettyjä työtehtäviä” tietyn ajanjakson ajan.
• Työturvallisuus: Jos työntekijän terveydentila vaarantaa työturvallisuuden, työnantajalle voidaan ilmoittaa tarvittavat tiedot. Esimerkiksi, jos työntekijällä on sairaus, joka voi aiheuttaa äkillisen tajunnanmenetyksen, ja hän työskentelee vaarallisessa ympäristössä, työnantajalle voidaan ilmoittaa tästä, jotta voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Tällöinkin tiedon jakamisen tulee olla mahdollisimman suppeaa ja rajoittua vain siihen, mikä on välttämätöntä turvallisuuden varmistamiseksi.
• Lakisääteiset velvoitteet: Tietyissä tapauksissa laki velvoittaa työterveyslääkärin ilmoittamaan tietoja viranomaisille. Esimerkiksi, jos työntekijällä todetaan tartuntatauti, josta on lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus.

Mitä työnantajalle voidaan kertoa ja mitä ei?

Työterveyslääkäri voi työnantajan kanssa keskustella:

• Työntekijän työkyvystä (yleisellä tasolla, ei diagnooseja).
• Tarvittavista työjärjestelyistä työkyvyn tukemiseksi.
• Työpaikan terveydellisistä riskeistä ja niiden ehkäisystä.
• Yleisistä työhyvinvointia edistävistä toimenpiteistä.

Työterveyslääkäri ei saa kertoa:

• Työntekijän diagnooseja tai muita henkilökohtaisia terveystietoja ilman suostumusta.
• Lääkitystä koskevia tietoja ilman suostumusta.
• Yksityiskohtaisia tietoja työntekijän terveydentilasta ilman suostumusta.

Työntekijän oikeudet

On tärkeää, että työntekijä on tietoinen oikeuksistaan. Työntekijällä on oikeus:

• Kieltäytyä antamasta suostumusta tietojen luovuttamiseen.
• Nähdä omat terveystietonsa.
• Oikaista virheellisiä tietoja.

Johtopäätös

Työterveyslääkärin vaitiolovelvollisuus on keskeinen osa luottamuksellista suhdetta työntekijän ja lääkärin välillä. Vaikka poikkeuksia on, pääsääntö on selvä: terveydentilatiedot ovat salassa pidettäviä, eikä niitä voida luovuttaa työnantajalle ilman työntekijän suostumusta tai laissa säädettyä velvollisuutta. Tämä varmistaa, että työntekijät voivat luottaa työterveyshuoltoon ja hakea apua avoimesti, ilman pelkoa yksityisten tietojen paljastumisesta työnantajalle. Epäselvissä tilanteissa on aina suositeltavaa keskustella työterveyslääkärin kanssa omista oikeuksista ja tiedonjaon rajoista.