Tarvitseeko edunvalvontavaltuutettu luvan perinnönjakoon?

Edunvalvontavaltuutus ja Perinnönjako: Milloin tarvitaan käräjäoikeuden lupa?

Edunvalvontavaltuutus on tärkeä työkalu, jonka avulla jokainen voi varmistaa, että omat asiat hoidetaan luotettavasti, jos oma toimintakyky heikkenee esimerkiksi sairauden tai ikääntymisen myötä. Valtuutetun tehtävänä on edustaa valtuuttajaa ja hoitaa hänen taloudellisia ja henkilökohtaisia asioitaan valtuutuksen puitteissa. Monissa tilanteissa edunvalvontavaltuutus tekee asioiden hoidosta suoraviivaisempaa, mutta perinnönjaon yhteydessä on syytä olla tarkkana.

Milloin edunvalvontavaltuutettu tarvitsee käräjäoikeuden luvan perinnönjakoon?

Pääsääntöisesti edunvalvontavaltuutus antaa valtuutetulle laajan toimivallan hoitaa valtuuttajan taloudellisia asioita. Kuitenkin, on tiettyjä tilanteita, joissa tarvitaan käräjäoikeuden erillinen lupa, jotta voidaan varmistaa valtuuttajan etujen toteutuminen. Yksi näistä tilanteista on perinnönjako, erityisesti silloin kun kuolinpesään kuuluu edunvalvottava, eli valtuuttaja.

Lupa tarvitaan, jos:

• Edunvalvottava on kuolinpesän osakas ja pesänjakajaa ei ole määrätty. Tämä on avainkohta. Jos kuolinpesässä, jossa edunvalvottava on osakkaana, ei ole nimetty ulkopuolista pesänjakajaa, edunvalvontavaltuutetun on haettava käräjäoikeudelta lupa ennen perinnönjaon toteuttamista. Syynä tähän on varmistaa, että jaossa otetaan huomioon edunvalvottavan etu ja että jako on kohtuullinen ja oikeudenmukainen.

Miksi lupa tarvitaan?

Lupamenettelyn tarkoituksena on suojata edunvalvottavan etuja. Käräjäoikeus arvioi, onko ehdotettu perinnönjako valtuuttajan edun mukainen. Tämä on erityisen tärkeää, jos jako on monimutkainen tai jos edunvalvottavan etu saattaa olla vaarassa. Käräjäoikeus voi pyytää lisäselvityksiä ja tarvittaessa määrätä pesänjakajan, jos katsoo sen tarpeelliseksi.

Lupa ei tarvita, jos:

• Kuolinpesään on määrätty ulkopuolinen pesänjakaja. Jos kuolinpesään on nimetty pesänjakaja, edunvalvontavaltuutetun ei tarvitse hakea erillistä lupaa käräjäoikeudelta. Pesänjakajan tehtävänä on hoitaa perinnönjako osapuolten etuja tasapuolisesti huomioiden, myös edunvalvottavan etu. Pesänjakaja on puolueeton asiantuntija, joka varmistaa jaon oikeudenmukaisuuden.

Mitä lupa-anomuksessa tulee huomioida?

Lupa-anomuksessa on tärkeää esittää selkeästi perinnönjaon suunnitelma ja sen perusteet. Anomukseen on liitettävä tarvittavat asiakirjat, kuten perukirja, testamentti (jos sellainen on) ja ehdotettu perinnönjakosopimus. Lisäksi on hyvä perustella, miksi ehdotettu jako on edunvalvottavan edun mukainen.

Yhteenveto

Edunvalvontavaltuutettu tarvitsee käräjäoikeuden luvan perinnönjakoon, jos edunvalvottava on kuolinpesän osakas ja kuolinpesälle ei ole nimetty pesänjakajaa. Lupamenettely on ensisijaisesti edunvalvottavan edun turvaamista varten. Jos kuolinpesässä on pesänjakaja, edunvalvontavaltuutettu voi toimia itsenäisesti pesänjakajan kanssa. On suositeltavaa ottaa tarvittaessa yhteyttä lakimieheen, jotta perinnönjako sujuu oikein ja edunvalvottavan etu toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla.