Tuleeko passiin sormenjäljet?

Tuleeko passiin sormenjäljet? Tunnisteiden säilytys poliisilla

Kysymys siitä, tuleeko passiin sormenjäljet, on prosessin vaihe, joka vaatii huolellisuutta ja virallisten ohjeiden tarkkaa noudattamista. Tunnisteiden antaminen varmistaa henkilöllisyyden oikeellisuuden ja helpottaa asiointia huomattavasti. Oikein toimimalla vältät turhat käynnit viranomaisten luona ja säästät arvokasta aikaa uuden asiakirjan tilaamisessa. On suositeltavaa tarkistaa omien rekisteritietojen voimassaolo ennen hakemuksen jättämistä virheiden välttämiseksi.

Sormenjäljet ovat pakollinen osa nykyaikaista Suomen passia

Kyllä, suomalaiseen passiin tulee sormenjäljet kaikilta 12 vuotta täyttäneiltä hakijoilta. Tämä biometrinen tunniste on ollut osa passinhakuprosessia jo vuodesta 2009 lähtien, jolloin EU-asetus teki niistä pakollisia matkustusasiakirjojen turvallisuuden parantamiseksi. On kuitenkin olemassa eräs mielenkiintoinen poikkeus ja oikopolku, jonka avulla voit välttää uuden sormenjälkien antamisen poliisiasemalla - palaan tähän tarkemmin sormenjälkien uudelleenkäyttöä käsittelevässä osiossa.

Sormenjälkien kerääminen perustuu turvallisuuteen. Niiden avulla varmistetaan, että passia käyttää juuri se henkilö, jolle se on myönnetty. Suomessa myönnetään vuosittain noin 600.000 - 700.000 passia, ja lähes jokainen näistä sisältää nykyään digitaalisessa muodossa olevat passin sirun sormenjälkitiedot. Tämä teknologia on vähentänyt merkittävästi identiteettivarkauksia ja helpottanut rajavalvontaa kansainvälisillä lentokentillä, joissa biometriset portit lukevat sormenjäljet sekunneissa.

Kuka joutuu antamaan sormenjäljet ja kuka ei?

Sormenjälkien antamisessa on selkeä passin sormenjäljet ikäraja. Kaikki 12 vuotta täyttäneet antavat sormenjäljet passia haettaessa. Alle 12-vuotiailta lapsilta sormenjälkiä ei oteta lainkaan, vaikka heille myönnettäisiin biometrinen passi. Tämä johtuu siitä, että pienten lasten sormenjäljet muuttuvat kasvun myötä niin nopeasti, ettei niiden tallentaminen sirulle takaisi luotettavaa tunnistamista viiden vuoden voimassaoloajan loppuun saakka.

Muistan itse, kun vein lapseni hakemaan ensimmäistä passia. Hän oli silloin juuri kymmenen täyttänyt ja odotti sormenjälkien antamista jännityksellä, koska se tuntui agenttihommalta. Pettymys oli melkoinen, kun virkailija ilmoitti, ettei niitä vielä tarvita. Vanhemmille tämä on tietysti helpotus - yksi vaihe vähemmän muutenkin joskus stressaavassa poliisiasemakäynnissä. Sormenjäljet otetaan yleensä molempien käsien etusormista, mutta jos se ei ole mahdollista, voidaan käyttää muita sormia.

Fyysiset esteet sormenjälkien ottamiselle

Joskus sormenjälkiä ei voida ottaa fyysisen esteen vuoksi. Syynä voi olla vamma, sairaus tai vaikkapa kipsi kädessä hakuhetkellä. Näissä tapauksissa on mahdollista selvittää, voiko passin saada ilman sormenjälkiä tai vain yhdellä sormenjäljellä. Jos este on tilapäinen, passi myönnetään usein lyhyemmäksi ajaksi, yleensä enintään yhdeksi vuodeksi. Pysyvän esteen kohdalla passi on normaalisti voimassa viisi vuotta, vaikka sormenjäljet puuttuisivatkin.

Miten sormenjälkien lukeminen tapahtuu käytännössä?

Prosessi poliisiasemalla tai edustustossa on nopea. Käytössä on digitaalinen sormenjälkilukija, joka muistuttaa pientä lasipintaista laitetta. Sinun tarvitsee vain painaa sormesi lasille virkailijan ohjeiden mukaan. Lukija ottaa kuvan sormenpään harjanteista ja urista. Se on täysin siistiä - ei enää sotkuista mustetta, kuten vanhoissa elokuvissa. Koko toimitus kestää yleensä alle minuutin.

Talviaikaan prosessi voi joskus takkuilla. Kuivat sormenpäät ovat yleinen ongelma Suomen pakkasissa. Olen itsekin joutunut hankaamaan sormiani yhteen poliisin tiskillä, jotta lukija saisi niistä otteen. Kuiva iho ei heijasta valoa optimaalisesti, jolloin laite ei saa selvää kuvaa. Arviolta suurin osa sormenjälkien ottamisista onnistuu kuitenkin ongelmitta ensimmäisellä käynnillä. Jos iho on todella kuiva, pieni määrä kosteusvoidetta tai sormen lämmittäminen auttaa kummasti.

Tietoturva: Missä tietojasi säilytetään?

Sormenjälkitietojen käsittely herättää usein kysymyksiä yksityisyydestä. Suomessa tiedot tallennetaan kahteen paikkaan: passin tekniseen osaan eli siruun ja poliisin ylläpitämään passirekisteriin. Sirulla olevat tiedot on suojattu vahvalla salauksella, ja niitä voivat lukea vain viranomaiset, joilla on siihen laillinen oikeus. Tämä tarkoittaa käytännössä poliisia, rajavartiolaitosta ja tullia.

Rekisteröinti on herättänyt keskustelua. On hyvä tietää, että sormenjälkiäsi ei käytetä yleiseen rikostutkintaan ilman erittäin painavaa lakisääteistä syytä. Rekisterin ensisijainen tarkoitus on mahdollistaa sormenjälkien säilytys passirekisterissä passin uusimista varten. Tietosuoja on viety pitkälle - sormenjälkikuva itsessään muunnetaan usein matemaattiseksi malliksi, jota on lähes mahdotonta palauttaa alkuperäiseksi kuvaksi ilman oikeita avaimia.

Sormenjälkien uudelleenkäyttö ja 6 vuoden sääntö

Tässä on se aiemmin mainitsemani oikopolku. Sormenjäljet ja allekirjoitus säilyvät poliisin biometrisessä rekisterissä kuusi vuotta.^[3] Jos olet antanut sormenjäljet aiempaa passia tai henkilökorttia varten viimeisen kuuden vuoden sisällä, sinun ei välttämättä tarvitse vierailla poliisiasemalla lainkaan uutta passia hakiessasi. Voit tehdä hakemuksen kokonaan verkossa, ja poliisi käyttää rekisterissä jo olevia tunnisteitasi.

Tämä sääntö on todellinen ajansäästäjä. Monet tekevät sen virheen, että varaavat ajan poliisille turhaan, vaikka edelliset sormenjäljet olisivat vielä voimassa. Järjestelmä ilmoittaa hakemusta tehdessäsi, jos sormenjäljet ovat vanhentuneet. Itse hyödynsin tätä viimeksi viime vuonna - uusi passi tuli postiin viikossa ilman yhtäkään reissua asemalle. Kannattaa siis aina ensin kokeilla verkkohakemusta.

Sormenjälkivaatimukset eri asiakirjoissa

Suomen passi

Uudelleenkäytettävissä 6 vuotta rekisteröinnistä

Sormenjälkiä ei oteta alle 12-vuotiailta

Tallennetaan sirulle ja poliisin passirekisteriin

Pakolliset kaikille 12 vuotta täyttäneille

Henkilökortti (biometrinen)

Voidaan hyödyntää ristiin passihakemuksen kanssa

Samoin kuin passissa, raja on 12 vuotta

Tallennetaan kortin sirulle ja rekisteriin

Pakolliset uusissa biometrisissä korteissa (8/2021 alkaen)

Ajokortti

Ei kytköstä passirekisterin sormenjälkiin

Ei sovelleta sormenjälkien osalta

Ei biometristä sirua sormenjäljille

Ei oteta eikä vaadita missään vaiheessa

Mikon kokemus: Kun sormenjäljet eivät meinanneet tarttua

Mikko, 45-vuotias rakennusmies Helsingistä, meni Pasilan poliisiasemalle uusimaan passiaan. Hänen sormenpäänsä olivat karheat ja kuluneet vuosien fyysisestä työstä muurauslaastin ja sementin parissa.

Poliisin sormenjälkilukija ei saanut Mikon oikeasta etusormesta selvää kuvaa useista yrityksistä huolimatta. Virkailija pyysi Mikkoa pesemään kädet ja kokeilemaan uudelleen, mutta tulos oli sama - laite herjasi virhettä.

Lopulta virkailija tajusi kokeilla Mikon nimisormea, jossa iho oli säästynyt pahimmalta kulumiselta. Mikko myös lämmitti sormiaan hieromalla niitä vastakkain parantaakseen pintaverenkiertoa ja ihon kimmoisuutta.

Kikka toimi ja sormenjäljet saatiin talteen. Mikko oppi, että karheat kädet vaativat joskus luovuutta, mutta passi tuli lopulta postiin normaalissa viiden päivän toimitusajassa.

Sannan verkkohakemus: 6 vuoden säännön hyödyntäminen

Sanna tarvitsi uuden passin äkillistä työmatkaa varten. Hän pelkäsi, ettei ehtisi varata aikaa poliisille, sillä vapaita aikoja Tampereen seudulla oli vasta kolmen viikon päähän.

Hän muisti kuitenkin hakeneensa henkilökorttia kaksi vuotta aiemmin. Hän kirjautui poliisin sähköiseen asiointipalveluun ja aloitti hakemuksen toivoen parasta.

Järjestelmä tarkisti Sannan tiedot ja ilmoitti, että hänen sormenjälkensä ovat yhä voimassa poliisin rekisterissä. Sannan ei tarvinnut mennä asemalle tunnistautumaan.

Hakemus valmistui 10 minuutissa kotisohvalta käsin. Uusi passi oli noudettavissa lähimmältä noutopisteeltä jo neljän arkipäivän kuluttua, mikä säästi Sannalta tunteja jonotusta.