Voiko lääkäri kieltäytyä hoidosta?

9 näyttökertaa

Potilaalla on itsemääräämisoikeus hoitoonsa. Hän voi kieltäytyä ehdotetusta hoidosta, yksittäisistä toimenpiteistä tai tutkimuksista. Tällöin lääkärin on pyrittävä löytämään potilaan kanssa yhteisymmärryksessä vaihtoehtoinen, lääketieteellisesti perusteltu hoitotapa.

Palaute 0 tykkäykset

Lääkärin velvollisuudet ja potilaan itsemääräämisoikeus: Voiko lääkäri kieltäytyä hoidosta?

Potilaan itsemääräämisoikeus on keskeinen osa terveydenhuoltoa. Se tarkoittaa, että jokaisella on oikeus itse päättää omasta terveydentilastaan ja hoidostaan. Tämä oikeus sisältää oikeuden kieltäytyä ehdotetuista hoitotoimenpiteistä, tutkimuksista ja lääkityksestä, vaikka lääkäri katsoisi niitä parhaaksi vaihtoehdoksi. Mutta miten tämä itsemääräämisoikeus nivoutuu lääkärin velvollisuuksiin? Voiko lääkäri todella kieltäytyä tarjoamasta hoitoa? Vastaus on monimutkainen ja riippuu useista tekijöistä.

Lääkäri ei voi mielivaltaisesti kieltäytyä tarjoamasta hoitoa potilaalle, joka sitä tarvitsee. Lääkärin ammattieettinen velvollisuus on toimia potilaan parhaaksi ja tarjota parasta mahdollista hoitoa, ottaen huomioon potilaan yksilölliset tarpeet ja toiveet. Tämä sisältää myös avoimen ja rehellisen keskustelun potilaan kanssa hoidon vaihtoehdoista sekä niiden hyödyistä ja riskeistä.

Kuitenkin on tilanteita, joissa lääkäri voi perustellusti kieltäytyä tietystä hoidosta. Tämä ei kuitenkaan ole kieltäytymistä hoidosta kokonaisuudessaan, vaan pikemminkin tietystä hoitomenetelmästä, jonka lääkäri kokee epäeettiseksi, lääketieteellisesti epäonnistuneeksi tai potilaan tilanteeseen sopimattomaksi. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi:

  • Hoito, joka on lääketieteellisesti perustelematonta: Jos ehdotettu hoito ei ole tieteellisesti perusteltu tai sen hyöty on selvästi pienempi kuin riskit, lääkärin on oikeus ja velvollisuus selittää tämä potilaalle ja ehdottaa vaihtoehtoista hoitoa.
  • Resurssien puute: Jos lääkärillä ei ole tarvittavia resursseja tai osaamista tietyn hoidon toteuttamiseen, hän voi ohjata potilaan toisen lääkärin tai yksikön hoitoon. Tämä ei kuitenkaan ole kieltäytymistä hoidosta, vaan potilaan ohjausta parhaaseen mahdolliseen hoitoon.
  • Omat eettiset ja uskonnolliset vakaumukset: Lääkärin on noudatettava ammattieettisiä sääntöjä ja lakeja. Vaikka lääkärillä olisikin henkilökohtaisia eettisiä tai uskonnollisia vakaumuksia, nämä eivät saa estää hänen velvollisuuttaan tarjota potilaalle tarvittavaa hoitoa. Poikkeuksia voivat olla äärimmäisen harvinaiset tilanteet, kuten tiettyjen aborttien suorittaminen, jolloin lääkärin tulee ohjata potilas toiselle asiantuntijalle.
  • Potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen: Jos potilas kieltäytyy lääkärin suosittelemasta hoidosta, lääkäri ei voi pakottaa häntä. Lääkärin velvollisuus on tässäkin tapauksessa selittää hoidon hyödyt ja riskit ja varmistaa, että potilas ymmärtää päätöksensä seuraukset.

Yhteenvetona voidaan todeta, että lääkäri ei voi mielivaltaisesti kieltäytyä tarjoamasta hoitoa. Lääkärin velvollisuus on aina toimia potilaan parhaaksi, mutta tämä ei tarkoita potilaan tahdon murskaamista. Potilaan itsemääräämisoikeus on ensisijainen, ja lääkärin on kunnioitettava tätä oikeutta. Jos lääkäri kieltäytyy hoidosta, hänen on perusteltava päätöksensä ja varmistettava, että potilas saa tarvitsemansa avun. Tällöin usein parhaaksi vaihtoehdoksi jää avoin keskustelu ja yhteistyö potilaan kanssa vaihtoehtoisen hoitopolun löytämiseksi.