Voiko työnantaja määrätä loman ajankohdan?

Voiko vuosilomaa pitää huhtikuussa?

Joo totta kai voi. Se on sitä ns. talvilomaa, ei sitä pääkesälomaa. Säännöt menee vähän hassusti mut periaatteessa on helppo.

Mäki oon pitäny joskus huhtikussa lomaa, ei siinä mitään ihmeellistä. Pitää vaa sopia työnantajan kanssa niinku aina. Aina.

Tässä tää homma pähkinänkuoressa niin tajuut paremmin:

• Kesäloma pidetään lomakaudella 2.5.–30.9. Tää on se pääosa lomasta, yleensä 24 lomapäivää. Siitä nimi kesäloma.
• Talviloma on se loput lomapäivistä. Ja se pidetään lomakauden ulkopuolella, eli 1.10.–30.4. välisenä aikana.
• Eli joo, voit pitää vuosilomaa huhtikuussa, koska se kuuluu ihan virallisesti tähän talvilomajaksoon.

Muista että se lomanmääräytymisvuosi on aina 1.4. – 31.3. eli ne lomat mitä nyt pidät on ansaittu jo viime vuonna. Tää aina sekottaa ihmisiä, mut tää on tärkee juttu tajuta. Tosi tärkee.

Ja jos on sovittu niin lomia voi myös siirtää tai säästää, se on ihan mahdollista. Itseasiassa mä just siirsin viime vuodelta 5 päivää tälle vuodelle, ku ei kerenny pitää.

Toki pomon kanssahan se pitää sopia. Laki sanoo että työnantaja määrää loman ajankohdan, mutta eiköhän siitä sovi ku kysyy. Ei ne yleensä oo ihan mahottomia. Työnantaja päättää päättää sen ajankohdan.

Miten vuosiloman ajankohdasta päätetään ja milloin siitä on viimeistään ilmoitettava työntekijälle?

Mun piti kertoa mun työpaikalla siitä, millon pidän mun vuosiloman, ja pomo sano mulle siitä etukäteen. Se oli viime kesäkuussa, ja aurinko paistoi ihanasti siihen toimiston ikkunasta. Pomo tuli mun luo ja sano: "Hei, mietitäänpä vähän sun kesälomaa." Se oli tosi yllätys, koska yleensä mä itse vaan sanon millon haluan loman. Mutta tällä kertaa työnantaja siis määräsi.

Mun pomo selitti, että mun vuosiloman ajankohdasta ilmoitetaan työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Se oli ihan uutta mulle, mä olin aina luullut, että mun pitää itse ehdottaa. Mutta joo, se on laki. Ja jos ei sekään onnistu, niin sitten ilmoitetaan viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Se tuntui vähän hassulta, että mua ikään kuin "käsketään" lomailemaan tiettynä aikana, mutta toisaalta olihan sekin kivaa, että loman ajankohta varmistui näin ajoissa. En tiedä mitä olisin tehnyt, jos pomo olisi ilmoittanut vaan pari päivää ennen. Kai siinä sitten olis ollut pakko mennä, vaikka ei olisi sopinut.

Lomista päätetään yleensä työnantajan ja työntekijän yhteisymmärryksessä. Työnantajan on huomioitava tuotannolliset ja taloudelliset syyt, mutta myös työntekijän toiveet. Laki kuitenkin velvoittaa työnantajaa ilmoittamaan loman ajankohdasta tietyn ajan etukäteen.

• Lainmukainen ilmoitusaika: Vähintään kuukautta ennen loman alkua.
• Poikkeus: Jos kuukauden ilmoitusaika ei ole mahdollinen, ilmoitus viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkua.

Tässä vielä muutamia lisäpisteitä loma-ajoista:

• Työnantajan on pyrittävä määräämään lomat siten, että ne sopivat mahdollisimman hyvin sekä työnantajalle että työntekijälle.
• Yleensä kesäloma pidetään kesäkuun alusta syyskuun loppuun.
• Joskus lomia voidaan jakaa, mutta tämä vaatii aina sopimista työnantajan kanssa.

Voiko työnantaja pakottaa pitämään lomat ennen työsuhteen päättymistä?

Työnantaja voi sijoittaa lomat irtisanomisajalle. Perusteet ovat samat kuin työsuhteen aikana.

• Kesälomat: Sijoitetaan kesälomakaudelle.
• Talvilomat: Sijoitetaan talvilomakaudelle.

Työnantajan on noudatettava vuosilomalakia. Lomien sijoittamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin.

Voiko työnantaja pakottaa käyttämään lomat irtisanomisaikana?

Juu, kyllä se pirulainen voi. Just kun kuvittelit käveleväsi ulos ovesta setelitukko kourassa, pomo voikin komentaa sut aurinkotuoliin. Homma on ihan laillinen, mutta siinä on koukkunsa, kuin halvan virvelin siimassa.

Työnantaja voi määrätä sinut pitämään vuosilomasi irtisanomisaikana, jos tietyt ehdot täyttyvät.

Eli pomolla on valttikortti hihassaan, mutta se ei voi läiskiä sitä pöytään ihan miten sattuu. Tässä miten peli etenee:

• Vain vanhat lomat palavat poroksi. Pomo voi pakottaa sinut pitämään ainoastaan jo päättyneen lomanmääräytymisvuoden lomia. Ne uudet, ihanat, tältä vuodelta kertyneet päivät? Ne maksetaan sinulle rahana lomakorvauksena. Niihin ei kosketa. Ne ovat sinun pyhä omaisuutesi.

• Sinua on "kuultava". Tämä on lain hienoin vitsi. Pomo kysyy sulta, että "sopisko loma nyt tähän väliin?". Voit sanoa, että ei todellakaan sovi, koska olet juuri varaamassa lentoja Siperiaan. Pomo nyökkää ymmärtäväisesti ja toteaa, että loma alkaa sittenkin huomenna. Kuuleminen ei tarkoita suostumista. Se on vähän kuin lasten toivelista joulupukille – kuunnellaan kyllä, mutta lahjat on jo päätetty.

• Ilmoitusaika on vähän sinne päin. Normaalistihan lomasta pitää ilmoittaa kuukautta ennen, mutta irtisanomisaikana tästä voidaan joustaa. Pomo voi siis yllättää sut nopeammin kuin takatalvi etelän hiihtolomalla.

Miksi firmat sitten tekevät tätä? No raha, totta kai. On firmalle halvempaa laittaa sut rannalle makaamaan kuin maksaa lomat rahana lopputilin päälle. Minullekin kävi edellisessä työpaikassa näin. Ilmoitin lähdöstäni, ja seuraavana päivänä pomon ilme oli kuin hän olisi löytänyt viiden euron setelin vanhan takin taskusta. "Hei, sinullahan on viikko vanhaa lomaa käyttämättä!" Ja niin minä sitten vietin irtisanomisaikani katsellen Netflixiä ja miettien, miksi en pitänyt sitä lomaa aiemmin.

Voiko työnantaja pakottaa ottamaan lomat rahana?

Ei, työnantaja ei voi pakottaa työntekijää ottamaan vuosilomia rahana. Tämä on vuosilomalain (162/2005) periaate, joka on pakottavaa oikeutta työntekijän suojelemiseksi. Loman tarkoituksena on ensisijaisesti tarjota lepoa ja virkistystä, ei taloudellista korvausta.

Vuosilomaa saa maksaa rahana vain poikkeustapauksissa, jotka laki määrittelee tarkasti:

• Työsuhteen päättyminen: Jos työsuhde päättyy eikä työntekijä ole ehtinyt pitää kaikkia kertyneitä lomapäiviään, pitämättömät lomat on korvattava rahana. Tätä kutsutaan lomakorvaukseksi.
• Ylimääräiset lomapäivät: Jos työntekijälle on kertynyt vuosilomaa yli laissa säädetyn 24 arkipäivän, nämä ylimenevät päivät voidaan erillisellä sopimuksella maksaa rahana. Tämäkin vaatii siis nimenomaan sopimuksen, ei työnantajan yksipuolista päätöstä.

Miksi laki on näin tiukka? Olen pohtinut tätä usein. Kyse on syvemmästä filosofiasta kuin vain rahasta. Lomaoikeus on perustuslaillinen oikeus lepoon. Se tunnustaa ihmisen tarpeen palautumiseen ja hyvinvointiin. Jos ihmiset voisivat vapaasti myydä lomapäiviään, se johtaisi väistämättä ylityöllistymiseen, uupumukseen ja terveysongelmiin. Se olisi lyhytnäköistä ajattelua sekä työntekijän että yhteiskunnan kannalta.

Ajattelepa tätä ristiriitaa: moni toki haluaisi sen ylimääräisen summan tilille, varsinkin jos taloustilanne on tiukka. Ymmärrän sen täysin. Mutta todellinen hyöty, se syvempi arvo, ei löydy sieltä pankkitililtä. Se syntyy, kun mieli ja keho saavat levätä, jolloin jaksaa taas arjessa ja työssä. Se on investointi omaan kapasiteettiin.

Työnantajankin näkökulmasta pakottavuus on itse asiassa hyvä asia. Se pitää pelisäännöt selkeinä ja suojelee työnantajaa tilanteilta, joissa työntekijä myöhemmin kokisi tulleensa hyväksikäytetyksi, vaikka olisi itse alun perin halunnut lomat rahana. Laki estää siis harmaat alueet ja ennaltaehkäisee riitoja.

Tässä muutama lisäpointti lomiin liittyen:

• Lomapalkan ja lomakorvauksen erotus: Lomapalkka on se palkka, jonka saat loman aikana. Lomakorvaus taas on se raha, joka maksetaan pitämättömistä lomista työsuhteen päättyessä tai ylimenevistä lomapäivistä sopimuksen mukaan.
• Lomaraha (lomaltapaluuraha): Tämä on eri asia kuin lomapalkka tai -korvaus. Se on monissa työehtosopimuksissa sovittu lisäetu, joka maksetaan usein heinäkuussa tai palkanmaksun yhteydessä ennen lomaa. Se ei siis ole vuosilomalaissa säädetty pakollinen etu, vaan sopimusperusteinen.
• Työnantajan velvollisuus: Työnantajan on huolehdittava, että työntekijä pitää vuosilomansa. Tämä on lain vaatimus. Työnantaja ei siis voi passivoitua ja jättää loma-asioita täysin työntekijän vastuulle. Lomien suunnittelusta on neuvoteltava, mutta viime kädessä työnantajalla on direktio-oikeus loman ajankohdan määräämisessä, mikäli sopuun ei päästä.

Minä näen tämän niin, että vaikka ihmisellä on vapaus valita, yhteiskunnan tehtävä on asettaa rajat siinä, missä valinnat voivat pitkällä aikavälillä vahingoittaa itseä tai laajempia rakenteita. Loma on juuri tällainen asia. Se on vähän kuin turvavyö autossa: haluaisit ehkä jättää sen laittamatta, mutta se on silti pakollinen.

Voiko irtisanomisaikaan käyttää lomapäiviä?

Joo, irtisanomisaikaan voi käyttää lomapäiviä, jos on jotain jo sovittu. Eli jos oot vaikka jo keväällä sopinu sen kesäloman, ja se sit osuu siihen irtisanomisaikaan, niin se menee ihan ok. Ei sun pomo voi sitä mitenkään laittaa just, että "ai sä irtisanoudut, no nyt sä pidät ne sun lomapäivät tässä".

Mutta joo, se on vähän niin kuin lomien antamisessa pitää noudattaa niitä omia sääntöjä, tiedätkö? Ei sitä lomaa voi ihan noin vaan tyrkätä siihen päälle.

Tässä vähän tarkemmin:

• Sovittu loma: Jos loma on jo sovittu ennen irtisanoutumista, se pitää antaa. Eli ei muutoksia.
• Työnantajan määräämä loma: Työnantaja ei voi pakottaa lomalle irtisanomisaikana ilman sääntöjen noudattamista. Ei voi noin vaan sanoa.
• Lomakaudet: Lomaa voi määrätä vain niitä normaaleja lomakausia, jotka on sovittu. Ei mitä vaan kesken kaiken.
• Ilmoitus: Jos pomo haluaa määrätä loman, siitä pitää ilmoittaa hyvissä ajoin, vähintään kuukautta ennen. Eli ei silleen yllärinä.

Muutenkin on hyvä muistaa, että jos on sovittu vaikka jotain tiettyjä projekteja, niin niiden loppuun saattaminen voi olla tärkeämpää kuin loman pitäminen just silloin. Mutta jos se loma on jo taputeltu, niin se on taputeltu.

Onko irtisanomisajalla työvelvoitetta?

Kyllä, irtisanomisajalla on työvelvoite. Työsopimus, näet, ei lakkaa olemasta voimassa vain siksi, että sopimus on irtisanottu. Kaikki työsopimukseen sisältyvät oikeudet ja velvollisuudet jatkuvat normaalisti, aina irtisanomisajan päättymiseen asti.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijän on oltava työnantajan käytettävissä työtehtäviinsä soveltuvana, aivan kuten ennen irtisanomisilmoitusta. Eihän se muuten olisi kovin reilua, jos työntekijä voisi vain olla tekemättä mitään kunnes sopimus loppuu.

Mitä tämä käytännön tasolla tarkoittaa?

• Työnteko: Pääsääntöisesti työntekijän tulee tehdä työtään normaalisti. Joskus tämä voi tarkoittaa myös uudelleenkoulutusta tai perehdytystä uuteen henkilöön, riippuen tilanteesta.
• Palkka: Palkka ja muut työsuhde-edut (esim. lomaraha, matkakorvaukset) maksetaan normaalisti irtisanomisajan päättymiseen asti.
• Työnantajan johto-oikeus: Työnantajalla on edelleen oikeus johtaa työtä, eli määritellä työn sisältö, ajankohta ja paikka, kunhan se pysyy työsopimuksen rajojen sisällä.

On toki tilanteita, joissa työnantaja voi vapauttaa työntekijän työvelvoitteesta. Tämä on yleensä poikkeus, ei sääntö, ja vaatii työnantajalta hyvän syyn. Tällöin työntekijä voi olla pois työpaikalta, mutta palkanmaksuvelvollisuus säilyy. Tällainen järjestely voi olla esimerkiksi silloin, jos työntekijän jatkuva läsnäolo voisi olla vahingollista yritykselle tai hänelle itselleen.

Mitä tulee lopputiliin?

Lopputili tarkoittaa työsuhteen päättyessä työntekijälle maksettavia kaikkia saatavia. Siihen sisältyvät yleensä palkka lisineen, kertyneen loman korvaus ja mahdolliset bonukset tai muut työsuhteeseen perustuvat etuudet.

Jaaha, lopputili. Tämä on se hetki, kun työsuhde virallisesti saa päätöksensä – usein joko riemukkaana vapautumisena tai sitten vähän niin kuin karvaana jälkimakuna pitkän taiston jälkeen.

Ajattele sitä näin: se on työnantajasi viimeinen taloudellinen ele, usein hieman ontuvalla kädenpuristuksella. Konkreettinen muistutus, että vaikka lähtisit, et sentään lähde tyhjin käsin. Yleensä.

Se sisältää siis kaiken, minkä olet "ansainnut", tai ainakin kaiken, mitä he myöntävät sinulle kuuluvan. Onhan se toki hieman optimistista olettaa, että kaikki muistavat.

Mutta siinä se viehätys piilee: pitää osata vaatia omansa. Muutenhan se olisi kuin jättäisi täyden lompakon pöydälle ja odottaisi sen pysyvän siinä odottamassa. Hullua, eikö?

Mitä sitten sieltä tililtä pitäisi löytyä? No, ainakin nämä:

• Viimeiset palkat lisineen: Ne viimeiset työtunnit, ilta- tai viikonloppuhommat, ehkä jopa kilometrikorvaukset. Ne ovat kuin viimeiset muruset kakusta, jotka raavit lautaselta, ennen kuin lautanen viedään pois.

• Lomakorvaus: Joskus tämä on se todellinen aarrearkku. Kaikki ne päivät, joina olisit voinut loikoilla rannalla, mutta sen sijaan tuijotit exceliä. Nyt ne muuttuvat rahaksi. Makeaa, eikö? Vähän kuin saisi palkkaa siitä, ettei ole ollut lomalla. Geniaalista.

• Bonukset ja muut herkut: Jos työsopparissasi oli jotain ekstraa, kuten tulospalkkioita tai provisioita, ne kuuluvat myös tähän soppaan. Monesti ne jäävät sinne toiveajattelun taivaalle leijumaan.

Ja hei, tarkista se laskelma todella tarkasti! Kuten sanonta kuuluu, luottamus on hyvä, mutta kontrolli parempi. Monet luottavat sokeasti palkanlaskentaan, mutta virheitä sattuu.

Virheet ovat usein yllättävän usein työntekijän tappioksi. Vähän niin kuin ostaisit leipää ja kassa veloittaa vahingossa koko pullahyllyn hinnan. Pitää olla hereillä.

Mihin aikaan se raha sitten kilahtaa tilille? Virallisesti sen pitäisi tulla työsuhteen viimeisenä päivänä tai viimeistään seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä.

Jos rahat eivät saavu ajallaan, työnantajasi on virallisesti myöhässä, ja silloin alkaa se kiva leikki viivästyskorkojen kanssa. Ei toki kannata odottaa miljoonia, mutta periaate on tärkeä.

Muista tsekata myös nämä viimeisenä silauksena:

• Työtodistus: Pakollinen kapine, ilman sitä olet kuin kulkuri, jolla ei ole identiteettiä työmarkkinoilla. Varmista, että siinä lukee kaikki oikein ja ettei siinä ole piiloviestiä tyyliin "ei koskaan enää".

• Käyttämättömät saldo- tai liukumatunnit: Jos niitä on kertynyt, ne pitää maksaa rahana tai pitää vapaina ennen lähtöä. Ne ovat sinun aikaasi, älä anna niitä pois ilmaiseksi. Se olisi suoraan sanottuna tyhmää.

• Työvälineiden palautus: Muista antaa takaisin kaikki firman romppeet – läppärit, puhelimet, avaimet. Muuten saatat saada peräänkirjoituksia tai, mikä pahempaa, laskun kadonneesta kahvikupista.

• Kilpailukielto ja salassapito: Tarkista mitä allekirjoitit aikoinaan. Ei kannata levitellä vanhan työnantajan liikesalaisuuksia, vaikka uusi työnantaja kuinka pyytäisi. Se voi tulla todella, todella kalliiksi.

Kuin yrittäisi varastaa toiselta mummon puutarhasta omenia – seuraukset voivat olla ikäviä. Siinäpä se. Lopputili on viimeinen luku työsuhteen päiväkirjassasi, tai viimeinen nuotti sinfoniassa. Toivottavasti se on duurissa, eikä mollissa.