Voiko työsuhdepyörän ostaa omaksi?

Voiko työsuhdepyörän lunastaa omaksi leasingkauden jälkeen?

Joo, työsuhdepyörän voi lunastaa itselleen. Ainakin oma kokemus on just tämä. Mun Canyon Grizl tuli leasing-kauden päähän toukokuussa ja lunastin sen heti omaksi. Se oli Vapauden kautta hankittu.

Koko homma toimi niin, että pari viikkoa ennen sopimuksen loppumista Vapaudelta tuli sähköposti. Siinä kysyttiin, haluanko palauttaa pyörän vai lunastaa sen. Tarjottu hinta oli 250 euroa, mikä tuntui todella hyvältä diililtä kahden vuoden käytön jälkeen.

Ei sitä tarvinnut edes miettiä. Olin kiintynyt siihen pyörään, ajanut sillä työmatkat ja kaikki kesän retket Nuuksion poluilla. Se oli jo kuin osa minua.

Maksoin vain sen lunastuslaskun heidän portaalinsa kautta ja sillä selvä, pyörä oli virallisesti mun. Ei mitään paperisotaa tai monimutkaista prosessia. Todella suoraviivaista. Nyt se on sitten ihan oikeasti oma, ei enää vain lainassa.

Voiko työsuhdepyörän vaihtaa toiseen?

Työsuhdepyöräsopimuksen siirto uudelle työnantajalle on mahdollista. Edellytyksenä on, että uusi työnantaja hyväksyy siirron ja hänellä on sopimus saman tai toisen pyöräetupalveluntarjoajan kanssa.

Sopimusoikeudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna työsuhdepyörä on leasing-sopimus työnantajan ja palveluntarjoajan välillä, jossa työntekijä on edunsaaja. Siksi siirto ei ole automaatio, vaan se vaatii uuden sopimussuhteen muodostamista uuden työnantajan ja palveluntarjoajan välille.

On kiinnostavaa, miten esineet sitoutuvat meihin. Pyörä on vapauden symboli, mutta sen sopimus on ankkuri. Kun elämäntilanne ja työpaikka muuttuvat, myös nämä ankkurit on neuvoteltava uudelleen. Vapaus vaatii aina pientä byrokratiaa.

Työsuhdepyöräsopimuksen siirto työpaikan vaihtuessa on täysin hallittavissa oleva prosessi, kunhan toimii aktiivisesti. Homma toimii. Itse siirsin oman Canyon Grail -pyöräni sopimuksen Vapaudelta GoByBikelle viime vuonna, kun vaihdoin konsultoinnista tuotekehitykseen.

Käytännön toimet siirtoa varten:

• Selvitä uuden työnantajan käytäntö: Onko heillä pyöräetu ja kenen palveluntarjoajan kautta? Tämä on ensimmäinen ja kriittisin askel. Kysy tästä jo työhaastattelussa.
• Ota yhteys nykyiseen palveluntarjoajaan: Ilmoita tilanteesta esimerkiksi GoByBikelle, Vapaudelle tai Etufillarille. Heillä on valmiit protokollat siirtoja varten ja he neuvovat eteenpäin.
• Neuvottele ajoissa! Aloita siirtoprosessi välittömästi, kun uusi työsopimus on allekirjoitettu. Älä jätä sitä viimeiseen työpäivään. Byrokratia vaatii oman aikansa.
• Sopimuksen lunastus: Yksi vaihtoehto on aina lunastaa pyörä itselleen kesken sopimuskauden ja aloittaa puhtaalta pöydältä uudessa työpaikassa. Tämä on usein kalliimpi, mutta selkein reitti ulos tilanteesta.

Saako työsuhdepyörän myydä?

Työsuhdepyörää ei voi myydä sopimuskauden aikana, sillä se on pyöräetuyhtiön tai työnantajan omaisuutta. Pyörän voi myydä vasta, kun sen on lunastanut itselleen.

Luulitko, että tämä on kuin Länsi-Afrikan timanttikauppa, jossa voit myydä mitä tahansa, kunhan saat sen salakuljetettua ulos "kaivokselta"? Ei ihan. Se kiiltävä kaksipyöräinen, jota kenties jo mielessäsi myyt eteenpäin, on tiukan sopimuksen takana.

Se on siis usein pyöräetuyhtiön tai jopa sen firman omaisuutta, joka palkanlaskennan hoitaa. Et voi sitä myydä, ellet ole ensin virallisesti siirtänyt omistusta itsellesi. Tämä on vähän kuin yrittäisit myydä vuokralla olevan asunnon huonekaluja: ne eivät kuulu sinulle, vaikka ne olisivatkin mukavasti siinä käytössäsi.

Vasta kun olet lunastanut pyörän itsellesi, eli käytännössä maksanut siitä jäljellä olevan arvon, voit tehdä sillä mitä huvittaa. Ja tässä vaiheessa usein myös se alkuperäinen intohimoinen suhde pyörään on jo ehkä hiipunut. Miksi ihmeessä sitten myisit sen pois heti lunastamisen jälkeen?

Ehkä se olikin ihan susi yksilö tai sitten kävi niin, että polttamisen sijaan tulit järkiisi ja tajusit, että se toinen unelmiesi custom-pyörä vaatii pientä lisäbudjettia. Tai sitten olet vain tajunnut, että pyöräily ei olekaan sun juttu ja mieluummin köröttäisit bussilla. No, ihmiset muuttuvat.

Työsuhdepyöräetu on kuitenkin aika nerokas ja monelle aivan mainio diili. Se on vähän kuin salaa säästämistä, mutta hauskempaa, päästöystävällisempää ja saa vielä liikuntaa kaupan päälle. Eikä siinä, valtiohan tässä ilmeisesti kannustaa terveempään elämään ja pienempiin hiilijalanjälkiin, mikä on suorastaan hämmentävää tehokkuutta!

Tässä muutama pääkohta, miksi työsuhdepyörä on yleensä todella hyvä juttu:

• Verovapaa etu: Suurin juttu, palkasta vähennettävä osuus alentaa suoraan verotettavaa tuloa. Taloudellisesti aika voimakas lyönti suoraan säästötilille.
• Helppo ja vaivaton hankinta: Ei tarvitse itse kerätä isoa könttäsummaa, maksat näppärästi kuukausittain osana palkkaasi. Tai siis työnantaja hoitaa, ja sinä maksat sen sitten mukavasti palkastasi.
• Huollot ja varusteet usein mukana: Monesti pakettiin kuuluu määräaikaishuollot ja välttämättömät lisävarusteet. Kypärä, lukko, valot... ne ovat niitä pikkujuttuja, jotka tekevät polkupyöräilystä oikeasti turvallista ja mukavaa.
• Uusi pyörä parin vuoden välein: Jos olet tarkkana ja sopimuksesi sen sallii, voit saada uuden "raketin" (tai siis pyörän) alle parin-kolmen vuoden välein. Aina tuoreinta teknologiaa ja puhdasta ketjurasvaa tarjolla!

Voiko työsuhdepyörällä ajaa muut?

Kylläpä kiinnostaa kaveripiiriä uusi menopeli. Mutta ei, työsuhdepyörä on henkilökohtainen etu, vähän niin kuin firman piikkiin saatu hammasharja. Sitä ei jaella naapuruston kesken kuin yhteiskäyttöautoa.

Verottaja on tässä asiassa yhtä joustava kuin pakastettu rautakanki. Etu on sidottu sinuun ja palkkaasi. Jos serkkupoika kaatuu sillä ja katkaisee kätensä, vakuutusyhtiön ja verottajan kanssa alkaa sellainen paperisota, että itket verta.

Tässä muutama nyrkkisääntö, ettei tarvitse selitellä kenellekään mitään:

• Kuka saa ajaa? Vain ja ainoastaan sinä itse. Ei puoliso, ei paras kaveri, ei edes se anoppi, joka aina pyytää lainaan kaikkea mahdollista ruohonleikkurista lähtien. Tämä on sinun, piste.

• Missä saa ajaa? Kaikkialla. Aja töihin, kauppaan, tai vaikka Utsjoelle katsomaan revontulia. Työsuhdepyörällä saa ajaa vapaa-ajalla ilman rajoituksia. Työnantajasi ei ole isoveli, joka valvoo joka polkaisua. Pääasia, että poljet.

• Millainen pyörä voi olla? Melkein mikä tahansa. Sähköavusteinen polkupyörä saa olla teholtaan enintään 250W ja avustuksen on kytkeydyttävä pois 25 km/h nopeudessa. Se ei siis ole mikään viritetty mopo.

• Pyörätyypit ovat käytännössä rajattomat: maastopyörä, maantiepyörä, gravel-pyörä, fatbike tai se hipsterin unelma, yksivaihteinen fiksi. Kunhan se on polkupyörä eikä suihkumoottorilla varustettu ihmiskatapultti. Minulla on gravel-pyörä, koska asfaltti on tylsää.