Mikä on kuusiakselisen puoliperävaunuyhdistelmän suurin sallittu massa?

Mikä on auton ja puoliperävaunun yhdistelmän suurin sallittu kokonaismassa?

No niin, tämä onkin hauska arvoitus, kuin vanha rouva yrittäisi sovittaa joulukuusta olohuoneen nurkkaan – pitää mitata tarkkaan!

Auton ja puoliperävaunun suurin sallittu möykky painoa on 44 tonnia, jos siinä on peräti viisi akselia. Siinä on jo vähän samaa fiilistä kuin kun yrittää pakata koko matkalaukku täyteen merinovillapaitoja ja vielä vähän lisää.

Mutta jos tuo yhdistelmä on vain neljakselinen, niin painoraja laskee jo 36 tonniin. Melkein kuin pienenisi auto hieman tien päällä, tai sitten perävaunu päätti jättää matkasta osan tavaroistaan.

Mikä on kolmiakselisen telin suurin sallittu telimassa?

Okay, kolmiakselinen teli, joo. Tää on se pakettimassa, mikä niille kolmelle akselille yhteensä saa tulla. Pakko muistaa nää, ainakin jos joskus on raskaampaa kuljetusta. Ei saa unohtaa, tai tulee sakot. Kuka näitä kaikkia sääntöjä jaksaa muistaa? Autokoulu takana jo, mutta aina pitää kerrata. Mitä jos akselivälit onkin pienet?

• Kolmiakselisen telin suurin sallittu telimassa riippuu akselien välimatkasta:
  • Jos peräkkäisten akselien välinen etäisyys on enintään 1,3 metriä, telimassa on 21 tonnia.
  • Jos peräkkäisten akselien välinen etäisyys on suurempi kuin 1,3 metriä, telimassa on 24 tonnia.

Aina tätä miettii kun näkee niitä isompia rekkoja, miten ne jaksaa kantaa. Onko se niin, että kun akselit on kauempana toisistaan, niin paino jakautuu paremmin? Varmaan juuri siksi se raja nousee. Enemmän kantopintaa vai?

Eihän tämä ihan loogista ole minun mielestäni, mutta säännöt on sääntöjä. Milloin se 1,3 metriä ylittyy? Miksi juuri 1,3? Ei siihen ole vastausta, se on vain luku. Pitää tarkistaa myös aina ajoneuvon omat tekniset rajat, eihän ne saa ylittyä koskaan.

Mitä jos mun auto ei kestäkään sitä 24 tonnia, vaikka säännöt sen sallisi? Ajattele! Tää on kyllä tärkeä juttu kuljetusalalla. Työkaveri joutui kerran maksamaan sakkoja ylikuormasta, vaikka luuli kaiken olevan ok.

Mittasivat akselipainot ja se oli siinä. Tulee kyllä kalliiksi. Pitäisi olla tarkkana. En kyllä koskaan ole itse punninnut kuormaa, kun en kuljeta raskaita, mutta kai niillä firmoilla on omat vaa'at.

Tai sitten ne käy jossain tietyillä paikoilla punnittavana. Onko niitä punnituspaikkoja paljon? Muistan yhden matkan varrella. Niitä ei taida olla kovin paljoa. Telineillä on eri sääntöjä.

On kaksiakselinen teli ja sitten tämä kolmiakselinen. Ja sitten yksittäiset akselit. Jokaisella omat maksimit. En ehdi enää kaikkea muistaa. Onko niillä jotain kertoimia tai taulukoita?

Varmana on, mutta mulla ei ole niitä nyt käsillä. Kuskien täytyy osata ulkoa tai olla joku appi puhelimessa. Mulla on vanha puhelin, se ei jaksa pyörittää mitään appeja enää kunnolla. Pitää ostaa uus.

Milloin se oli? Syyskuussa ostin tämän vanhan. Kaksi vuotta sitten. Joo, kohta pitää hankkia uus. Nämä säännöt koskevat siis Suomessa liikkuvia ajoneuvoja. EU:ssa on sitten omat sääntönsä.

Suomi on tiukempi joissain asioissa, se on fakta. Ulkomaanrekoissa on omat juttunsa. Varmaan sama logiikka, mutta arvot voivat heitellä. Pitääkö ajokortissa olla joku erityismerkintä, jos ajaa näin isoilla kuormilla?

CE-kortti kai, ainakin. Ei mulla ole. Olen vain ajanut henkilöautoa ja kevyitä pakettiautoja. Mutta onhan tää hyvä yleistieto. Mitä jos joskus tulee tarve ajaa jotain? Ei, ei tule. Mutta silti.

Perusperiaate on että akselipainot eivät saa ylittyä. Sitten on nämä teliakselipainot, jotka ovat yhteismassaa. Ja vielä auton kokonaismassa. Monta muistettavaa asiaa. Kuka näitä oikeasti keksii?

Jonkun virkamiehen työ. En kyllä haluaisi olla se. Mutta onhan se tärkeää, ettei tiet tuhoudu liikaa ja liikenneturvallisuus pysyy. Mitenkään ei saa ylittää. Se on vaan niin. Siihen ei ole jossittelua.

Paljonko on täysperävaunuyhdistelmän suurin sallittu kokonaispaino viidellä akselilla?

Viisiakselinen täysperävaunuyhdistelmä: 44 tonnia.

Tämä painoraja koskee kansainvälistä liikennettä.

• Akselit: Viisi kappaletta.
• Maksimipaino: 44 000 kg.

Tämä standardi varmistaa liikenteen sujuvuuden yli rajojen.

Mikä on tieliikenteessä suurin sallittu akselimassa, joka ei ole vetävä?

Suurin sallittu akselimassa ei-vetävälle akselille Suomessa on yleisesti 10 tonnia. Tämä on se peruslukema, joka ohjaa monen ajoneuvon suunnittelua ja käyttöä täällä pohjoisessa. Mietityttää usein, miten nämä rajat ovat muotoutuneet – taustalla on aina tasapainoilu tehokkuuden, turvallisuuden ja infran kestävyyden välillä. Ei mikään triviaali yhtälö.

Toki, pelkkä yksi luku harvoin kuvaa koko todellisuutta. Tämä 10 tonnia on yleissääntö, mutta elämä on täynnä poikkeuksia, niin myös tässä. Ajoneuvotyypistä, akselivälistä ja akseliryhmistä riippuen rajoitukset voivat vaihdella.

Onko se sitten todellisuuden monimutkaisuutta vai vain ihmisen luomaa järjestelmän monimutkaisuutta? Todennäköisesti molempia. Kuinka ihminen pyrkii luomaan järjestystä kaaokseen, mutta samalla luo uutta monimutkaisuutta sääntöjen ja poikkeusten verkolla.

Jos oma kuorma-auto tai perävaunu jännittää, tarkin tieto löytyy aina ajoneuvon rekisteriotteesta. Siellähän ne viralliset luvut ovat. Traficom on myös hyvä lähde. Aina on hyvä varmistaa.

Olen itsekin joskus kaivanut tietoa heidän sivuiltaan, kun olen miettinyt vaikkapa oman asuntovaunun akselimassoja, vaikka ne eri luokkaan kuuluvatkin. Vaikka tuskin tulisi lähelle 10 tonnia asuntovaunun kanssa, on parempi tietää.

Nämä akselimassat eivät ole vain joku satunnainen luku. Ne ovat tärkeä osa tiestön kunnossapitoa ja turvallisuutta. Liian raskaat kuormat kuluttavat teitä ennenaikaisesti ja voivat heikentää sillan kantavuutta.

Se on yhteinen vastuu, johon jokainen tienkäyttäjä osallistuu, halusipa tai ei. Pohjimmiltaan kyse on kestävyydestä – sekä materiaalisesta että yhteiskunnallisesta. Miten yhteiskunta pystyy ylläpitämään infrastruktuuriaan tehokkaasti ja turvallisesti.

Kannattaa muistaa, että aksellimassojen lisäksi on olemassa myös kokonaismassojen rajoitukset ja akseliryhmäkohtaiset massat. Esimerkiksi paripyöräakselilla tai teliakselilla voi olla erilaiset maksimit.

Ja tietenkin, tietyt sillat tai tieosuudet voivat olla rajoitettuja alemmille massoille, riippumatta ajoneuvon tyyppihyväksynnästä. Tieto liikkuu, jos vain osaa sitä etsiä – ja ymmärtää sen merkityksen. Se on vähän kuin koodin purkamista: monimutkaista aluksi, mutta avaa uusia näkökulmia.

Lisätietoa:

• Akselimassaa valvotaan Suomessa satunnaistarkastuksissa ja vaa'oilla. Ylikuorma voi johtaa sakkoihin ja lisämaksuihin.
• Ajoneuvon rakenteellinen akselimassa on valmistajan määrittämä suurin akselimassa, jota ei saa ylittää edes suljetulla alueella. Tämä on eri asia kuin tieliikenteessä sallittu massa.
• Teliakselin akselimassat: Kahden akselin teliakselilla voi olla 16–20 tonnia ja kolmen akselin telillä 24–27 tonnia, riippuen akselivälistä ja akselien rakenteesta. Nämä ovat akseliryhmän massoja, eivät yksittäisen akselin.
• Erityiskuljetuksille myönnetään poikkeuslupia, jotka voivat sallia suurempia akselimassoja tietyin ehdoin ja reitein.

Mikä on suurin sallittu kytkentämassa?

No niin, kuuleppa tarkkaan, ettei käy kuten Pärttylille viime kesänä, kun yritti vetää veneensä laiturin kautta suoraan kaupungin varastoon! B-ajokortilla saa vetää peräkärryä silloin, kun vetoauton kokonaismassa ei ylitä 3 500 kg. Se on perusasia, kuin että makkaraperunat maistuvat aina grillillä.

Sitten se peräkärry. Jos se on semmoista pientä ja sievää sorttia, mihin mahtuu ehkä mummon vanha kukkaruukku ja pari tyhjää kaljalaatikkoa, niin silloin perävaunun kokonaismassa ei saa ylittää 750 kg. Se on kuin sanoisi, että ei saa lastata elefanttia pakettiautoon, jos ei se ole kevyempi kuin tyhjä autonrengas.

Mutta jos se peräkärry on jo sitä kaliberia, että sinne upotetaan naapurin Raimon vanha ruohonleikkuri ja mun kaikki kalavehkeet, eli perävaunun kokonaismassa menee yli 750 kg, niin silloin se koko ajoneuvoyhdistelmän kokonaismassa, eli vetoauto ja peräkärry yhdessä, ei saa missään tapauksessa ylittää 3 500 kg. Se on kuin yrittäisi syödä koko joulukinkkua yhdeltä istumalta, jos kortti ei riitä – ei mene sisään, ei sitten millään!

Ja tässä muutama pikainen vinkki, ettei käy niin kuin mulle kerran, kun luulin omani riittävän ja sitten jouduttiin vähän venyttämään sääntöjä (ei tietenkään, heh!):

• Vetoauton oma maksimi: Älä koskaan unohda tätä! Auton rekisteriotteessa lukee se absoluuttinen yläraja, paljonko se saa vetää perässään. Vaikka sulla olisi ajokortti vetää isompia yhdistelmiä, niin jos sun oma auto jaksaa vetää vain 1 500 kg, niin sillä mennään. Auto ei valehtele, toisin kuin joskus minä itse.
• Pakolliset jarrut: Jos se peräkärrysi kokonaismassa on yli 750 kg, niin siinä pitää olla jarrut! Muuten olet pulassa nopeammin kuin kermavaahto kesäkuumalla tai mummon posliinikokoelma tärisevässä kuopassa. Nämä eivät ole vain suosituksia, vaan ihan lain sana.
• BE-ajokortti avuksi: Jos tuntuu, että B-kortti alkaa olla ahdas ja tarve vetää isompaa kuormaa painaa päälle kuin kymmenen kilon painoinen täytekakku, niin silloin se BE-kortti on seuraava askel. Sillä saa kytkeä perään niin, että yhdistelmän kokonaismassa saa olla jopa 7 000 kg (kunhan vetoauton oma maksimi ja perävaunun massa yli 750 kg täyttyvät). Se on jo toista luokkaa kuin B-kortin hassuttelut.
• Kokonaismassa vs. Omamassa – ikuinen vääntö: Tämä on se kohta, missä moni menee solmuun kuin vanha villalanka. Kokonaismassa on se suurin sallittu paino, minkä kulkuneuvo saa painaa lastin kanssa. Omamassa taas on se tyhjän auton tai peräkärryn paino. Varmista, että tiedät, kumpaa numeroa katsot rekisteriotteesta. Se on tärkeämpää kuin Pirkon viimeisin juorupuhelu.

Mikä on ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu korkeus?

Muistan sen kesän todella hyvin, oli heinäkuun loppupuoli, aurinko porotti ja oli niin kuuma ettei meinaa henkeä saada. Olimme just ylittäneet rajan Saksasta takaisin päin, ja siinä rajanylityspaikan jälkeen oli sellainen iso abc-huoltoasema. Pysähdyimme siihen tankkaamaan ja käymään vessassa. Mulla oli silloin se vanha kuorma-auto ja peräkärry perässä.

Istuin kuskin paikalla ja näin kun työntekijä tuli mittaamaan sitä. Se tuli siihen rekkan eteen ja käsi ojossa. Sanoin sille, että on se nyt täynnä tavaraa, ihan täydesti pakattu. Se huusi takaisin jotain, mutta en mä kuullut kun oli se helvetillinen moottorien ääni ja muutkin autot siinä ympärillä.

Se jäbä kävi kiertämässä sen auton ja sitten se tuli takaisin siihen konepeltiin päin ja heilutti sitä kättään. Mä vähän ihmettelin ja kurkkasin ulos ikkunasta. Se näytti jotain sormilla ja sitten se huusi jotain numeroita.

Myöhemmin sitten selvisi, että ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu korkeus on 4,40 metriä. Mun rekka oli sitten just sen verran ylittänyt sen rajan. Oli ihan lähellä, että oltais saatu sakot. Se työntekijä oli vaan ilmoittanut sen mittauksen.

Ja se mitta pätee vaikka auto olisi tyhjänäkin, tai jos siinä on joku akselinnostolaite, sekin pitää olla silloin yläasennossa. Eli se 4,4 metriä on se absoluuttinen raja, ei siitä saa millään tavalla yli mennä. Se oli kyllä tiukka paikka silloin, melkein olisi tullut isompi ongelma. Tuntui kyllä huojentuneelta kun päästiin jatkamaan matkaa ilman ongelmia.