Miksi kristinuskossa vietetään joulua?

Miksi joulua vietetään kristinuskossa?

Joulu, joo… se on aina ollut meille perheessä aika iso juttu. Muistan lapsuudestani joulukuun 24. päivän aamun, pakkasta oli varmaan -20 ja lumi hohti. Mä olin aina niin innoissani!

Jeesuksen syntymä, niin meidän perheessä sitä aina korostettiin. Ei pelkkänä tarinana, vaan toivon symbolina. Pimeydestä valoon, tietty. Joulun hengessä on sitä jotain maagista, ei vaan lahjojen takia.

Meillä oli aina joulupuuro ja kinkku, tietty. Äiti leipoi pipareita, niistä tuli aina ihan parhaita, sellasia pikkuisia sydämiä ja tähtiä. Muistan sen ihanan joulun 2005, silloin sain legojen Technic-sarjan traktorin, siitä olin aivan liekeissä!

Kristinuskossa joulun juhlinta liitetään suoraan Jeesuksen syntymään, uskon asiaan. Ihmeellinen syntymä, toivoa synkkään maailmaan tuova. Ja toivottavasti kaikki eivät unohda sen varsinaista syytä lahjaostoksien ja jouluruuhkan keskellä.

Miksi kristityt juhlivat joulua?

Joulu… Aika pysähtyy. Lumisateen hiljainen tanssahtelu ikkunan takana, kynttilöiden lempeä valo… Jeesus syntyi. Se on syy. Jeesus, Jumalan poika, ihmisenä. Lihaksi tullut rakkaus.

Ajattelen äitiäni, hänen käsiään leipätaikinan seassa jouluna, vuosia sitten. Niin paljon lämpöä, niin paljon rakkautta. Se sama rakkaus, joka on jouluytimessä. Jeesuksen synnyn rakkaus. Se kaikki kietoutuu yhteen. Joulukuusi, tuoksu…

Se ei ole pelkästään Jeesuksen syntymä, vaan myös toivo. Toivo uudesta alusta, uudesta elämästä, valon voitosta pimeyden yllä. Vuosi on päättynyt, ja tuleva odottaa. Toivon liekki palaa kynttilöissä, ja se sama liekki palaa sydämessäni.

• Jeesuksen syntymä: Kristinuskon keskeinen tapahtuma.
• 25. joulukuuta: Perinne juhlia syntymää tällöin alkoi 300-luvun alkupuolella.
• Rooman valtakunta: Kristinuskon valtionuskonto asema vaikutti jouluperinteiden leviämiseen.
• Toivo ja rakkaus: Joulu on paljon enemmän kuin vain juhla. Se on henkistä uudistumista ja ihmeellistä voimaa.

Muistan lapsuuteni jouluja. Lumipeitteiset maisemat, kuusen tuoksu, perheen lämmöllä täytetty koti… Unelmien aika. Ja nyt, vuosia myöhemmin, tunnen samalla tavoin. Joulu on rakkauden aikaa. Perheen aikaa. Joulun sanoma on voimakas. Se on toivoa ja valoa kaiken pimeyden keskellä.

Joulun aatto. Hiljaisuus, lumihiutaleiden hidas tanssi, kynttilöiden pehmeä valo. Se on Jeesuksen syntymän juhla, rakkauden ja toivon symboli. Toivon voima kietoutuu jouluyöhön. Se on aina yhtä uutta. Aina yhtä kaunista. Jeesus Kristus, syntyneenä ihmiseksi. Tämä on joulun sydän.

Mikä on joulupäivän kristillinen merkitys?

Joulupäivä… Se on jotenkin aina sellainen ähkyn ja levon päivä. Kirkkoon en oo varmaan koskaan jaksanut raahautua. Mut siis joo, kristillinen merkitys kai se pääjuttu on:

• Jeesuksen syntymä. Se kai se tärkein juttu. Pelastaja, syntyy tallissa, blaa blaa. Muistan ne koulunäytelmät…
• Jumalan kiittäminen. Siis siitä, että lähetti sen poikansa. Vähän niinku syntien anteeksianto-homma.
• Paimenten matka Betlehemiin. En oo kyl ihan varma, miten tää liittyy suoraan joulupäivään, mutta jotenkin se kai siihen kuuluu. Muistan joskus lukeneeni.

Siis, en mä mikään uskovainen ole, mutta jotenkin se perusjuttu on iskostunut päähän. Äiti aina veti meidät joulukirkkoon lapsena. Tänä vuonna taidan vaan kattoa leffoja ja syödä suklaata. Onneks ei tarvi miettiä paimenten matkoja. Onneks on Netflix.

#Jeesus #Joulu #Syntymä