Missä maissa on eniten järviä?

Missä maassa on eniten järviä? Kanada vs Suomi

Maapallon vesistöjen jakautuminen herättää usein kysymyksen siitä, missä maassa on eniten järviä todellisuudessa. Tilastojen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan valtavia luonnonvaroja ja eri valtioiden maantieteellisiä erityispiirteitä. Puhtaan veden merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. Tutustu tarkempiin lukumääriin ja eri maiden välisiin eroihin välttääksesi yleiset harhakäsitykset tästä mielenkiintoisesta aiheesta.

Kanada on maailman järvirikkain maa

Kysymys siitä, missä maassa on eniten järviä, voi tuntua monimutkaiselta, mutta vastaus on selvä: Kanada on maailman ehdoton ykkönen. Kanadan alueella sijaitsee arviolta yli kaksi miljoonaa järveä,^[1] mikä tarkoittaa, että siellä on enemmän järviä kuin kaikissa muissa maailman maissa yhteensä.

Tämä valtava määrä tarkoittaa käytännössä sitä, että noin 60 % maapallon kaikista järvistä sijaitsee Kanadan rajojen sisällä. Luku on hätkähdyttävä. Kun katsoo Kanadan satelliittikuvia, maa näyttää paikoitellen enemmän vedeltä kuin mantereelta. Maan makean veden varannot ovat maailmanlaajuisesti vertaansa vailla, ja noin 9 % Kanadan kokonaispinta-alasta on järvien peitossa.^[3] Mutta on olemassa yksi kriittinen määrittelyero, joka usein sekoittaa tilastoja ja pudottaa esimerkiksi Suomen sijoitusta maailmanlistalla – palaan tähän tarkemmin kohdassa, jossa käsitellään järvien koon merkitystä.

Muistan, kun yritin ensimmäistä kertaa hahmottaa tätä mittakaavaa. Olin kasvanut Suomessa ja tottunut siihen, että vettä on kaikkialla. Kun sitten näin tilastoja Kanadan Ontariosta, jossa yksistään on noin 250 000 järveä, oma käsitykseni järvirikkaudesta meni täysin uusiksi. Se on mittakaavaerotus, jota on vaikea uskoa ennen kuin sen näkee kartalla.

Mitkä muut maat kilpailevat kärkisijoista?

Vaikka Kanada hallitsee tilastoja, on olemassa useita muita maita, joissa vesistöjen tiheys on poikkeuksellisen korkea. Venäjä, Yhdysvallat ja Pohjoismaat nousevat esiin, kun tarkastellaan järvien määrä maittain ja pinta-alaa.

Venäjä sijoittuu tilastoissa toiseksi. Maan laajuus huomioiden tämä ei ole yllätys, ja siellä arvioidaan olevan noin 2,8 miljoonaa erikokoista järveä ja vesistöä. ^[4] Erityisesti Karjalan alue ja Siperia ovat tunnettuja tuhansista vesistöistään. Yhdysvalloissa taas on noin 102 500 järveä, jotka ovat kooltaan yli kymmenen eekkeriä (noin neljä hehtaaria). Suurin osa näistä keskittyy Alaskan alueelle sekä Suurten järvien ympäristöön.

Harvoin näkee maata, joka pystyisi haastamaan Kanadan tässä suhteessa. Se on maantieteellinen poikkeama. Totta puhuen, on melkein mahdotonta antaa täysin tarkkaa lukua, joka pätisi jokaiseen maahan samalla tavalla, koska laskentatavat vaihtelevat.

Onko Suomessa maailman eniten järviä?

Monet suomalaiset kysyvät usein: onko suomessa maailman eniten järviä? Kutsummehan maatamme tuhansien järvien maaksi. Vastaus on kuitenkin ei, vaikka Suomi onkin pinta-alaansa nähden erittäin järvirikas.

Suomessa on tarkalleen 187 888 järveä, joiden pinta-ala on vähintään viisi aaria (500 m2). ^[5] Tämä on kunnioitettava luku, ja se tekee Suomesta Euroopan järvirikkaimman maan suhteessa pinta-alaan. Maailmanlaajuisessa vertailussa Suomi jää kuitenkin selvästi Kanadan ja Venäjän taakse. Suurin syy tähän on yksinkertaisesti maantieteellinen koko - Kanada on lähes 30 kertaa Suomen kokoinen.

Tässä on se kriittinen seikka, jonka mainitsin aiemmin: järven määritelmä. Jos laskisimme mukaan jokaisen pienen lammikon ja vesikuopan - kuten jotkut maat tekevät - luvut näyttäisivät hyvin erilaisilta. Suomessa tilastot ovat hyvin tarkkoja, mutta globaalisti kriteerit vaihtelevat viidestä sadasta neliömetristä useisiin hehtaareihin. Tämä tilastoharha on syynä siihen, miksi eri lähteet antavat usein ristiriitaisia sijoituksia. Suomi nousee kärkeen vasta, kun katsotaan järvien määrää asukasta tai neliökilometriä kohden.

Miksi järvet keskittyvät tietyille alueille?

Järvien esiintyminen ei ole sattumaa. Maailman järvirikkaimpia maita yhdistää yksi merkittävä historiallinen tekijä: jääkausi ja sen aiheuttama jäätiköityminen.

Viimeisimmän jääkauden aikana valtavat jäämassat peittivät suuren osan pohjoista pallonpuoliskoa. Kun jää alkoi sulaa noin 10 000 - 20 000 vuotta sitten, se muokkasi maastoa voimakkaasti. Jäätiköt rouhivat syviä painanteita kallioperään ja jättivät jälkeensä epätasaista maastoa, johon sulamisvesi kertyi. Tämä selittää, miksi juuri nämä eniten järviä sisältävät maat ovat niin täynnä vesistöjä. Jää - ja tämä on seikka, jota moni ei tule ajatelleeksi - toimi kuin valtava luonnon oma kaivinkone.

Olen itse huomannut, että maasto, jossa on paljon järviä, on usein hyvin vaikeakulkuista. Se on täynnä harjuja, soita ja kiviä. Se on jään jättämä perintö, joka on samalla sekä kaunis että haastava. Ilman tuota massiivista jääkerrosta Kanadan ja Suomen kaltaiset maat olisivat todennäköisesti paljon tasaisempia ja kuivempia.

Järvien lukumäärän vertailu maittain

Eri maiden väliset vertailut riippuvat paljon siitä, mitä pidetään järven minimikokona. Tässä on yleiskuva kärkimaihin perustuen tunnettuihin tilastoihin.

Kanada

• Noin 60 % maailman järvistä

• Laaja-alainen jäätiköityminen koko manneralueella

• Yli 2 miljoonaa (kaikenkokoiset vesistöt)

Venäjä

• Maailman syvin järvi (Baikal) sijaitsee täällä

• Valtava maantieteellinen koko ja ikiroudan sulamisalueet

• Noin 2,8 miljoonaa (sisältää lammet ja tekoaltaat)

Suomi

• Maailman kärjessä järvien määrässä pinta-alaa kohden

• Jääkauden jälkeinen maannousu ja painanteet

• 187 888 (vähintään 500 m2)

Pekan hämmennys Ontarion rannoilla

Pekka, 45-vuotias intohimoinen kalastaja Kuopiosta, matkusti Kanadan Ontarioon uskoen, että Saimaa on järvialueiden huipentuma. Hän oli aina ylpeillyt Suomen järvirikkaudella ja ajatteli Kanadan olevan vain suurempi versio kotimaasta.

Heti ensimmäisenä päivänä Pekka yritti vuokrata veneen paikalliselta oppaalta päästäkseen 'sille yhdelle hyvälle järvelle'. Opas kuitenkin nauroi ja kysyi: 'Mille niistä tuhannesta, jotka ovat 50 kilometrin säteellä?' Pekka yritti suunnistaa paperikartalla, mutta huomasi nopeasti, ettei vesistöjen sokkelo muistuttanutkaan tuttua Savoa.

Hän tajusi, että Kanadassa järvet eivät ole vain osa maisemaa, vaan ne hallitsevat koko maantiedettä. Sen sijaan, että hän olisi etsinyt 'isoa järveä', hän alkoi keskittyä pienempiin vesistöihin, joita ei ollut edes nimetty virallisiin karttoihin. Hän ymmärsi, että Kanadan tilastot eivät olleet vain numeroita, vaan todellista erämaata.

Kotiin palattuaan Pekka kertoi ystävilleen, että vaikka Suomi on tuhansien järvien maa, Kanada on miljoonien järvien valtameri. Matka muutti hänen käsityksensä luonnon mittakaavasta: hän arvostaa yhä Saimaata, mutta ymmärtää nyt, miksi 60 % maailman järvistä todella sijaitsee Kanadassa.