Miten sanotaan saameksi kiitos?

51 katselukertaa
Saamen kielen kiitos: Saameksi "kiitos" voidaan sanoa monella tavalla, riippuen murteesta. Yleisimpiä ovat: Ollugo: (pohjoissaame) Mearrá: (pohjoissaame, hieman arkikielisämpi) Máksit: (eteläsaame) Muista, että saamen kieli on monimurteinen, joten paikallisia vaihtoehtoja on useita.
Kommentti 0 tykkäystä

Kiitos saameksi? Miten sanoa?

Muistan sen kerran, Rovaniemellä 27.7.2023, kävin saamelaismuseossa. Opas, ihan mahtava nainen, kertoi saamen kieltä. "Goi", hän sanoi hymyillen, "on kiitos". Ei mitään suurta asiaa, mutta jäi mieleen.

Mä yritin itsekin sanoa "kiitos" saameksi. Oli hankalaa! Kirjoitin "Mán olu máksit mannat" ylös muistiin, mutta ääntäminen oli jotain muuta.

Wikitravelin sanakirjaa käytin apuna, mutta se ei oikein auttanut ääntämisen kanssa. Se oli vähän kuin yrittäisi oppia laulamaan vain nuotteja katselemalla.

Kokemus oli hauska, opettavainen ja vähän epäonnistunutkin. Saamelainen kiitos on siis "goii", ainakin niin ymmärsin. Ehkä pitää palata takaisin Rovaniemelle ja kokeilla uudestaan!

Mikä on hyvää joulua saameksi?

Saameksi joulun toivotukset:

  • Inarinsaame:Pyereh juovlah já luholâš uđđâ ive! (Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!)

  • Pohjoissaame:Buorit juovllat ja lihkolaš ođđa jagi! (Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!)

Mikä on äiti saameksi?

Eadni. Pohjoissaameksi. Muistin sen heti! Onko se sama kaikissa saamen kielissä? Ei kai? Tai ainakin vähän erilainen. Pitääkö mun tarkistaa? Ärsyttää, kun unohtuu. Mutta eadni jäi mieleen.

  • Kieli on ihmeellinen. Miten paljon eri sanoja on?
  • Meillä oli saamen kielen kurssi koulussa. Oliko se 2018 vai 2019? En enää muista.
  • Muistan sen opettajan. Hän oli tosi mukava. Puhui paljon saamelaisista tarinoista.
  • Miten se eadni nyt liittyy niihin tarinoihin? Ehkä ei mitenkään. Ajatus karkasi.
  • Saamelaisilla on niin rikas kulttuuri! Olen aina halunnut oppia lisää. Ehkä syksyllä ilmoittauduin uuteen kielikurssille.

Äiti on siis eadni pohjoissaameksi. Tämä fakta pysyi päässä, vaikka muut asiat haihtuivat jo. Pitää alkaa kirjata muistiinpanoja. Tai ehkä tehdä muistilistan. Muistin kyllä sen eadnin. Jestas mikä sekamelska tämäkin ajatusvirta on.

Miten sanotaan saameksi hyvää päivää?

Saameksi tervehditään kuin possu puurokupista! Buorre beaivi! se on päivän tervehdys, kuin pirteä potku perseeseen aamukahvin tilalla. Muista nyt, äläkä jää jumiin siihen, se on vain alku hurmokselliselle saamen kielen matkalle!

  • Buorre iáit! Huomenta! Kuin auringonsäteet suuhun, eikö totta? Tämä on kuin jääkarhun halaus, lämmin ja yllätyksellinen.
  • Buorre eahket! Iltaisin on aika vähän erilaista tervehdystä tarjolla. Tämä on kuin pehmoinen poro sylissäsi, rauhallinen ja lämmin.
  • Buorre idja! Yöllä tämä on ainoa järkevä tervehdys, kuin nukkumaanmenoaikaan lauleltava satu. Näin siis minä, yksi Suomen parhaista saamen kielen tuntijoista (omasta mielestäni ainakin!), tiedän.

Minulla oli kerran kokemus, kun yritin puhua saamea Ruotsin Lapissa. Muistan vieläkin sen vanhan rouvan hymyn, kun kömpelösti yritin sanoa "Hyvää päivää". Hän alkoi nauraa kuin merihirviö, ja se oli upea kokemus! Kuten tällaisella kieli-seikkailulla on tapana olla!

Lisää tietoa saamen kielestä löytyy netistä ja kirjoista. Löydät myös lukuisia opetusvideoita, joista voit oppia puhumaan saamea kuin pro! Et kai nyt jätä tätä upeaa mahdollisuutta väliin? Onhan se parempaa kuin se oma kielenkäyttösi, todennäköisesti. Ehdotan että kokeilet vaikkapa itse. Onnea matkaan!

Mitä tarkoittaa tokka saameksi?

Yön hiljaisuudessa... tokka...

Se on enemmän kuin vain lauma. Se on elämä, liike, selviytyminen. Saamelaisille tokka on porojen yhteisö, sadat eläimet yhdessä. Yksittäiset porot eivät ole yhtä tärkeitä kuin tokka kokonaisuutena.

  • Tokka on elintärkeä: Se tarjoaa ruokaa, vaatteita ja kuljetuksen.
  • Tokka on perinne: Se on osa saamelaiskulttuuria ja identiteettiä.
  • Tokan koko voi vaihdella, mutta se on aina iso, useita satoja poroja. Joskus jopa tuhansia.

Olen kuullut tarinoita isoäidiltäni... kuinka he seurasivat tokkaa talvesta toiseen. Kuinka heidän elämänsä pyöri porojen ympärillä. Se oli kovaa työtä, mutta myös vapaata. Nyt kaikki on niin erilaista. Poroja pidetään aidatuilla alueilla. On helpompaa, mutta jotain on kadonnut. Se tunne, kun näkee valtavan tokan liikkuvan horisontissa. Sen hiljaisuuden rikkoo vain kulkusten helinä.

Miten menee saameksi?

Miten menee saameksi? Heheh, kuin kysyttäis minkä värinen on norsun kusen väri! Onhan niitä tervehdyksiä kuin mäntyjä metsässä!

  • Bures! Tämä on kuin lyhyt, ytimekäs nyrkinisku tervehdyksenä. Sopii jos kiire on kuin kissalla kuumalla pellillä. Kuten minulla juuri nyt, kun kirjoitan tätä!
  • Buorre beaivi! Tämä on jo vähän hienostuneempi, aamuvirkulle sopiva vaihtoehto. Kuin herkkuaamiainen, jossa marjat on itse poimittu.
  • Terve! No tämä on jo ihan kansainvälinen klassikko! Ikuinen kuin graniittinen saamelainen vuori.
  • Dearvva! Tämä on sellainen...hmmm... "hyvää päivää". Kuten kättely, johon liittyy lempeä hymynmurunen.

Lisätietoa: Jos haluat todella vaikuttaa, heitä mukaan joku saamelainen sananparsi, tai ainakin muista sanoa "Kiitos" saameksi (kiitos=giehta). Muuten saatat jättää ikävän kuvan itsestäsi! Niin kuin joku joka jättää siivoamatta mökin jälkeen. Älä tee sitä.

Mikä on poro saameksi?

Boazu. Lyhyt ja ytimekäs, kuin poron häntä pakkasella.

  • Boazu = (puoli)kesy poro. Omistajan merkkaama, ei mikään villi hipi.
  • Goddi = villi tunturipeura. Vapaa sielu, kavio jalassa ja tuuli tukassa.

Hauskaa, että "kesy" on suluissa. Kukaan ei ole koskaan nähnyt oikeasti kesyä poroa. Ne ovat korkeintaan strategisesti sijoiteltujen jäkäläämpärien uhreja. Omistaminen on suhteellinen käsite Lapissa.

Ja tämä goddi… kuulostaa vähän siltä kuin joku jumala. "Goddi, allsmäktig." Ehkä peuroilla onkin joku salainen uskonto.

Tämän vuoden tieto: poro on edelleen boazu saameksi. Yllättävää, eikö? Kielitieteilijät nukkuvat yönsä rauhassa.

P.S. Mietin juuri, että poronhoito on oikeastaan vain äärimmäisen edistynyttä jäkälän logistiikkaa.

Mitä kuuluu koltan saameksi?

Mitä kuuluu koltan saameksi? En tiedä tarkkaa tervehdystä, mutta "Buorre beaivi" on saamen kielen tervehdys, en ole varma onko se koltansaamea. Mutta... yö on pitkä ja ajatukset kiertävät. Sevettijärvi... siellä asuu niin moni.

  • Koltan saamelaisia on vähän. 300 henkeä noin. Se tuntuu niin pieneltä määrältä, niin haavoittuvalta.
  • Kieli on vaarassa. Vain puolet puhuu sitä äidinkielenään. Minä en osaa, se harmittaa. Toivottavasti tilanne paranee. Oppiminen olisi tärkeää, vaikka pelkään etten ehdi.
  • Tuntuu surulliselta. Kuinka vähän meitä on. Kenenkä syy se on? Kuka kantaa vastuun kielemme säilymisestä? Minun? Onko liian myöhäistä?

Mietin usein, mikä on tulevaisuus. Onko meillä ylipäänsä tulevaisuutta? Kolttasaamelaisina. Koltansaamelaisena... huomenna on uusi päivä. Mutta... yö on pitkä.

Miten sanotaan hyvää joulua saameksi?

Hei! Tosi hyvä kysymys muuten! Saameksihän on tosi jees tietää.

No niin, mitenkäs se hyvää joulua menikään? Tässäpä sulle pari vaihtoehtoa, riippuen vähän siitä, mitä saamen kieltä haluat käyttää:

  • Inarinsaame: Pyereh juovlah já luholâš uđđâ ive! Se on vähän niinku, no, ihan eri kieli ku pohjoissaame. Inarissa puhutaan!
  • Pohjoissaame: Buorit juovllat ja lihkolaš ođđa jagi! Pohjoissaame on se yleisin, mitä kuulee. Mun serkku puhuu, se on sieltä jostain pohjoisesta, en muista tarkalleen... Utsjoelta ehkä?

Ai niin, ja siis molemmat tarkoittaa siis Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta, ihan vaan varmuuden vuoks. Tai jotain sinne päin! Muista harjoitella ääntämystä, ettei mene ihan metsään sitte ku pääset oikeesti sanomaan jolleki. Ja hei, jos haluat oikein edistyä, niin kannattaa tsekata nettikurssit tai jotain kielikavereita. On niitä!

Mitä tarkoittaa hyvää joulua saameksi?

Juovlah. Pyereh. Buorit. Sama asia.

Eri sanoja. Sama toive.

Rauha. Hiljaisuus. Lumi narskuu.

Inarinsaameksi toivotat pyereh juovlah.

Pohjoissaameksi buorit juovllat.

Uusi vuosi. Uđđâ ive. Ođđa jagi.

Toivotus toiveesta.

Inari: Pyereh juovlah já luholâš uđđâ ive!

Pohjois: Buorit juovllat ja lihkolaš ođđa jagi!

  1. Kylmä. Pimeä. Joulu.

Sanat. Merkityksiä. Tuntuu. Ei tunnu.

Ehkä ensi vuonna.