Onko Kreetalla vaarallisia eläimiä?

Onko Kreetalla vaarallisia eläimiä? Saaren turvallisuus

Moni matkailija pohtii ennen matkaa, onko kreetalla vaarallisia eläimiä luonnossa liikkujien kiusana. Saaren eläimistön ja yleisen turvallisuuden tunteminen auttaa nauttimaan lomasta ilman turhaa pelkoa. Paikallisten lajien ominaisuuksiin tutustuminen varmistaa onnistuneen ja huolettoman luontoretken Kreetan upeissa maisemissa.

Onko Kreetalla vaarallisia eläimiä matkailijan huolena?

Kreetan luonto ja eläimistö ovat pääsääntöisesti erittäin turvallisia, eikä saarella ole ihmiselle hengenvaarallisia maaeläimiä. Kysymys mahdollisista riskeistä voi kuitenkin liittyä monenlaisiin eri tekijöihin, ja tilanteen hahmottaminen riippuu pitkälti siitä, liikutaanko kuivalla maalla vai meressä. Saarella ei tavata vaarallisia suurpetoja tai muiden Kreikan alueiden tapaan tappavan myrkyllisiä kyykäärmeitä.

Kreetan maaeläimistön vaarattomuus on suorastaan poikkeuksellista Välimeren alueella. Kreikkalaisessa mytologiassa ilmiö selitetään sillä, että ylijumala Zeus halusi suojella synnyinsaartaan ja karkotti sieltä kaikki myrkylliset ja haitalliset olennot. Mutta vaikka vaaraa ei ole, luonnossa kulkiessa voi silti törmätä lajeihin, jotka saattavat herättää kysymyksiä tai vaativat pientä varovaisuutta.

Kreetan käärmeet ja muut maalla liikkuvat eliöt

Saarella elää vakituisesti vain neljä käärmelajia, ja ne kaikki ovat ihmiselle täysin vaarattomia. Ainoa lievästi myrkyllinen laji on kissakäärme (Telescopus fallax), mutta sen myrkkyhampaat sijaitsevat suun takaosassa. Käytännössä käärmeen pitäisi pureskella ihmisen sormea pitkään voidakseen erittää myrkkyä, ja silloinkin sen teho on liian heikko aiheuttaakseen oireita. Loput kolme lajia eli balkaninnatikka, leopardikäärme ja nuolijakäärme ovat kokonaan myrkyttömiä.

Muista maalla elävistä pikkueläimistä skorpionit ja hämähäkit voivat toisinaan herättää pelkoa. Kreetalla esiintyy pienikokoisia skorpioneja, joiden pistos vastaa voimakkuudeltaan lähinnä ampiaisen pistoa. Ne ovat erittäin ujoja ja piileskelevät kesäisin kivien tai puukasojen alla. Hämähäkkien puremat ovat äärimmäisen harvinaisia, eivätkä saaren lajit ole myrkyllisiä, vaikka puremakohtaan voikin kehittyä herkästi paikallinen ihotulehdus.

Ensimmäisellä vaellusmatkallani Kreetan vuoristossa olin jatkuvasti varuillani ja tarkkailin jokaista askeleitani käärmeiden pelossa. Kompastuin lopulta omiin jalkoihini katsoessani pelkkää maata, vaikka todellisuudessa en nähnyt koko viikon aikana yhtäkään matelijaa. Paikalliset paimenet vain nauroivat minulle ja muistuttivat, että Kreetan luonnossa ihminen on se kaikkein suurin peto. Siellä oppii nopeasti luottamaan siihen, että maasto on aidosti turvallinen.

Meren asukit - mitä uimarin tulee tietää?

Kreetan ympärillä rannoilla vaaroja esiintyy harvoin, mutta eniten huomiota uimareiden kannalta vaativat merenpohjassa elävät eliöt. Hiekkapohjaan kaivautuva viiksikala (weever fish) ja kallioilla viihtyvä skorpionikala puolustautuvat selkäevänsä piikeillä, jotka sisältävät voimakasta myrkkyä. Piikin astuminen aiheuttaa välittömän, erittäin intensiivisen kivun ja voimakkaan turvotuksen, joka voi säteillä koko raajaan.

Myrkkykalojen pistoja raportoidaan vuosittain jonkin verran rannoilla kahlaajilla. Kalojen myrkkyrakenne on proteiiniperäinen, mikä tarkoittaa, että se alkaa hajoaa tehokkaasti kuumuudessa. Mikäli astut piikkiin, tärkein ensiapu on upottaa loukkaantunut jalka niin kuumaan veteen kuin iho suinkin sietää (noin 40-45 astetta) vähintään 30-90 minuutiksi. Tämä lievittää kipua merkittävästi ja estää myrkyn leviämistä. Uimakenkien käyttö onkin suositeltavaa etenkin tuntemattomilla tai kivisillä rannoilla.

Kreetan rannikoilla uusi, viime vuosina puhuttanut tulokas on kreetan luonto eläimet ja tarkemmin sanottuna hopeatäpläpallokala (Lagocephalus sceleratus). Tämä Suesin kanavan kautta Välimereen levinnyt vieraslaji on sisäelimiltään ja nahaltaan äärimmäisen myrkyllinen, sillä se sisältää tetrodotoksiinia. Kalaa ei saa missään nimessä syödä tai valmistaa itse ruoaksi, sillä sen myrkky voi aiheuttaa vakavan halvaustilan tai hengityslaman. Vaikka kalat repivät usein kalastajien verkkoja, ne eivät tyypillisesti liiku tavallisilla uimarannoilla eivätkä muodosta suoraa uhkaa vedessä uiville ihmisille.

Turvaohjeet ja käytännön vinkit matkalle

Ennaltaehkäisy on paras tapa varmistaa täysin huoleton ja mukava loma Kreetan upeassa luonnossa. Kun käytät uimakenkiä ja oikeaa astumistekniikkaa matalassa vedessä, minimoit riskit astua hiekkaan tai kallioihin piiloutuneiden eliöiden päälle.

Kun liikut maastossa tai oliivilehdoissa, tavalliset urheilukengät tai vaelluskengät riittävät mainiosti suojaksi. Käärmeet ja skorpionit aistivat ihmisen askeleiden aiheuttaman tärinän pitkän matkan päästä ja pakenevat paikalta ennen kuin ehdit edes huomata niitä. Älä kuitenkaan työnnä paljaita käsiäsi pimeisiin kivenkoloihin, vanhojen muurien rakoihin tai pitkään seisoneiden puukasojen alle, joissa pienet niveljalkaiset voivat lymyillä rauhassa.

Tässä on se uimiseen liittyvä tärkeä niksi, jonka mainitsin aikaisemmin: kun kävelet matalassa vedessä hiekkarannalla, älä nosta jalkojasi normaalisti, vaan laahaa niitä hiekkaa pitkin. Tämä niin sanottu hiekkalaahaus (shuffle step) varoittaa hiekkaan hautautuneita viiksikaloja tai mahdollisia pistiäisiä. Kala ehtii uida alta pois alta, etkä astu suoraan sen selkäpiikin päälle. Jos uimapaikka on hyvin kivikkoinen, mustat merisiilit ovat yleisiä, ja niiden pitkät piikit voivat aiheuttaa ikäviä ihotulehduksia. Tällöin napakat uimakengät ovat paras suoja jaloille.

Kreetan luonnon potentiaaliset riskieläimet

Maaeläimet (käärmeet ja skorpionit)

1. Erittäin alhainen; saarella ei ole lainkaan hengenvaarallisia myrkkylajeja
2. Lievä paikallinen kipu tai turvotus, joka vastaa ampiaisen pistoa
3. Harvinainen; käärmeet ja skorpionit välttelevät ihmistä ja pakenevat ääntä

Vesieläimet (viiksi- ja skorpionikalat) ⭐

1. Kohtalainen; pisto on erittäin kivulias mutta harvoin henkeä uhkaava
2. Voimakas polttava kipu, nopeasti nouseva turvotus ja mahdollinen pahoinvointi
3. Mahdollinen matalissa vesissä tai kivikoissa uitaessa ja kahlattaessa

Mikon rantaloma ja yllättävä kohtaaminen matalikolla

Mikko, 34-vuotias matkailija Tampereelta, oli viettämässä perhelomaa Hanian alueella ja nautti uimisesta matalilla hiekkarannoilla. Hän oli kuullut Kreetan luonnon olevan täysin turvallinen, eikä siksi osannut varoa mitään vedessä liikkuessaan.

Kahlattuaan noin viiden metrin päähän rantaviivasta Mikko astui hiekkaan piiloutuneen viiksikalan päälle, ja tunsi heti jalanpohjassaan repivän, polttavan kivun. Hän hätääntyi ja yritti ensin huuhdella jalkaa viileällä merivedellä, mikä vain pahensi jomotusta.

Paikallinen rantavahti huomasi tilanteen ja ymmärsi heti, mistä oli kyse. Viileän veden sijaan hän pyysi Mikkoa upottamaan jalan kuumaan veteen, sillä lämpö alkaa hajottaa kalan proteiinimyrkkyä.

Pidettyään jalkaansa kuumassa vedessä noin 40 minuuttia Mikko tunsi pahimman kivun helpottavan, ja turvotus lakkasi nousemasta ylöspäin. Hän oppi tästä sen, että uimakengät ovat halpa ja toimiva vakuutus myös kaikkein hienoimmilla hiekkarannoilla.