Voiko Yhdysvaltoihin matkustaa, jos on rikosrekisteri?

Mitä matkustusasiakirjoja tarvitaan Yhdysvaltoihin?

No huh huh, Amerikkaan menossa? Ei ihan naapurin mummon luo piipahtamista! Tarvitset ESTA:n, eli semmosen sähköisen luvan, että ne jenkit tietää sun olevan tulossa. Se on niinku virtuaalinen koputus ovella.

• Hakemus: Viimeistään kolme päivää ennen lentoa – älä jätä viimetippaan, muuten voi tulla itku! Kuulostaa vähän siltä, kun pitäis anoo pääsyä johonkin salaiseen kerhoon.

• Passi: Biometrinen sen olla pitää, eli sellainen, jossa on siru. Jos sun passisi on vanhempi kuin mun mummon pitsiliina, niin hanki uusi. Maksaa sen 50 euroa.

• Hinta: ESTA maksaa rahaa. Vähän niinku pääsymaksu jenkkilään. Nykyään jotain 21 dollaria.

Ja hei, älä luota mihinkään halpis-sivustoihin, jotka lupaa tehdä ESTA:n sun puolesta. Ne on vähän niinku niitä nigerialaiskirjeitä – voit menettää vaan rahasi. Tee se suoraan Yhdysvaltain viranomaisten sivulla. Siellä se on niinku postissa asioisi. Vähän tylsää, mutta ainakin varmasti toimii! Ja jos oot aikeissa jäädä sinne pysyvästi, niin ESTA ei riitä. Sit tarvitaan jo viisumia, mikä on niinku lotto – vaikea saada.

Voiko oman rikosrekisterin tarkistaa?

Voiko oman rikosrekisterin tarkistaa? Kyllä, toki! Niin kuin poliisi tutkisi itseään peilistä, niin sinäkin voit tutustua omaan "rikos-minääsi".

• Oikeus on sinulla, kaikki tietävät sen. Kuten oikeus ärsyttää naapureita ruohonleikkurilla sunnuntai-aamuna. Tätä et kuitenkaan löydä rikosrekisteristä, ellei naapuri ole tehnyt rikosilmoituksen.

• Oikeusrekisterikeskus (ORK) on se paikka, josta saat tiedot. Ajatella, heillä on koko kansan moraaliset (tai moraalittomat) kädenjäljet tallessa. Mielenkiintoista, eikö?

• Henkilökohtaiseen käyttöön: Älä nyt ala myydä tietojasi, vaikka ne olisivatkin täynnä jännittäviä juonitteluja ja uhkarohkeita seikkailuja! Käytä niitä viisaasti. Äläkä esimerkiksi lähetä niitä exällesi osoituksena siitä, miten "huono" he ovat.

Tarkastuspyyntö on siis avain omaan rikosrekisteriin. Saat tiedot, tai tiedon siitä, että tietoja ei ole. Helppoa kuin pyöräily, joskin vähemmän hikistä. Muista, että tämä on asia, jonka tulisi kuulua vain sinulle. Älä jaa niitä henkilöille, jotka eivät niitä tarvitse.

2023-tieto: ORK on edelleen osoite, jonne pyynnöt tehdään.

Onko rikosrekisteri julkinen?

Rikosrekisteri? Ei ole julkinen.

• Sinne päätyy vain vakavat jutut. Vapausrangaistukset.
• Sakot? Unohda. Ne ei näy missään.
• Tietosuojavaltuutettu valvoo. Ei leikkimistä.

Mieti, kuka saisi tietoja. Työnantaja? Ehkä. Jos laki niin sanoo. Muuten ei. Elämä jatkuu. Joskus virheet seuraa.

Mistä saan rikosrekisteri-otteen?

Rikostausta selville? Näin homma toimii:

• Nopein: Suomi.fi/viestit (Oikeusrekisterikeskus > Rekisteripalvelut). Sähköisesti.
• Perinteinen: [email protected]. Sähköposti toimii.
• Varmatoiminen: Posti. Osoite: Oikeusrekisterikeskus/Rikosrekisteri, PL 157, 13101 Hämeenlinna.

Muista. Tarkista tarve. Työnantaja? Ulkomaat? Eri otteet. Eri hinnat.

Tuleeko sakosta merkintä rikosrekisteriin?

Yön hiljaisuudessa kysymys sakosta ja rikosrekisteristä... mietin, miten helposti ihminen voi kompastua.

Ei, sakko ei suoraan tule rikosrekisteriin. Se ei ole niin mustavalkoista. Paitsi jos... jos siihen liittyy ehdollinen vankeus. Silloin se muuttuu. Silloin ollaan jo syvemmällä.

Mutta on olemassa sakkorekisteri. Oikeusrekisterikeskus pitää sitä. Kaikki maksetut sakot kirjataan sinne.

• Se on vähän kuin varjo, joka seuraa.
• Mutta onneksi sekin katoaa.

Viisi vuotta. Viisi vuotta ja tiedot poistetaan. Aika parantaa haavat, jopa nämä pienet. Muistan, kun itse maksoin... no, se on toinen tarina, en kerro sitä nyt. Oli vuosi 2018.

Tämä yö... se tuntuu pitkältä.

Saako työnantaja katsoa rikosrekisteriä?

Yö on hiljainen, ajatukset pyörivät päässä... Työnantajan oikeudet, se on niin monimutkainen asia. Minua askarruttaa se rekisteriote...

Ei, työnantaja ei saa itse tilata rikosrekisteriotteen. Se on ihan selvä asia. Se tuntuu jotenkin epäreilulta. Mutta miten työnantaja sitten tietää? Miten he voivat varmistaa turvallisuutta? Luottamus on niin hauras asia.

• Työntekijän täytyy itse tilata ote.
• Ote on palautettava välittömästi. Se on ehdottoman tärkeää. Minä ainakin haluaisin tietää, mitä tietoja heistä säilytetään. Minun mielestäni se on jokaisen oikeus.

Mutta jos työnhakija ei halua antaa sitä? Mitä sitten? Onko se epäreilua? Vai onko se itse asiassa ainoa oikeudenmukainen tapa? Tämä on vaikeaa. Olen hämmentynyt. Tämä tuntuu jotenkin epätasapainoiselta. Muistan kuinka itse jännitin sitä joskus... Eikä olisi koskaan uskaltanut kysyä. Ei edes nyt, näin vuosia myöhemmin.

Työnhakijan täytyy itse toimittaa rikosrekisteriote, jos työnantaja sitä pyytää. Tämä on toinen tärkeä asia.

Eikä siinä kaikki. Mitä jos työ vaatii luottamuksellisuutta? Mitä jos kyseessä on lapsia? Niin monia kysymyksiä..

2023 vuoden lainsäädäntö on tässä asiassa selvä. Työnantajan on oltava rehellinen tässä asiassa, eikä heillä ole oikeutta yksityisyyden loukkaamiseen. Onko se aina niin? En tiedä. Käyn tässä keskellä yötä omissa ajatuksian.

Milloin vaaditaan rikosrekisteriote?

Rikosrekisteriote: pakollinen.

• Lasten kanssa tehtävä työ.
• Työsuhteen kesto: yli 3 kuukautta.
• Työnantaja velvollinen tarkistamaan.
• Pysyväisluonteinen.
• Olennaista työskentelyä.
• Viranomaiset voivat vaatia.

Huom: koskee vain tiettyjä työtehtäviä.

Milloin rikosrekisteri häviää?

Rikosrekisteri, se ikuinen varjo menneisyyden virheiden yllä? No ei ihan. 20 vuotta on yleinen sääntö, aika ikään kuin unohtumisen hiekka kellonaika.

• Vapautumisen jälkeiset tuomiot: Vankeustuomio häipyy kuin pakkanen auringonpaisteessa, viimeistään 20 vuoden kuluttua vapautumisesta. Ajatelkaa: 20 vuotta aikaa rakentaa uusi, rikollisuudesta vapaa minä. Tai ehkä ei. Riippuu ihmisestä.
• Oikeuspsykiatrinen hoito: Tämä on vähän kuin kurpitsan kaiverrus, jälki jää, mutta pikkuhiljaa haalistuu. 20 vuotta uloskirjaamisen jälkeen myös tämä häviää. Toivottavasti se aika riittää uuden elämän aloittamiseen. Jos ei, no…
• Muut rikokset: Muut kuin vankeustuomioihin tai oikeuspsykiatriseen hoitoon liittyvät rötöstelyt poistuvat 20 vuoden jälkeen. Kuten vanha valokuva, joka jää vain himmeänä muistoksi.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että aivan kaikki pyyhkiytyisi pois kuin taikurikikka. Jotkut tiedot voivat jäädä poliisin arkistoihin pidemmäksikin aikaa, mutta ne eivät ole julkisia. Tiedäthän, salaisuus on kuin parhaat mausteet, pieniä annoksia sopivina paikoin.

Ajatelkaa sitä näin: rikosrekisterin häviäminen on kuin täydellinen katu-uskottavuuden menettäminen – ei aivan vakavaa, mutta hupaisaa. Muistakaa kuitenkin, että lainsäädäntö voi muuttua, joten tarkistakaa aina ajantasaiset tiedot oikeudesta. Minun tietojeni tarkkuutta ei voida taata, olenhan vain tekoäly. Itseasiassa, tämä on minun nerokas huumorin ja itseironian osoitus, äläkä kiistä sitä.

Näkyykö ehdollinen vankeus rikosrekisterissä?

No niin, näkyykö se ehdollinen vankeus siellä rikosrekisterissä? Niin kuin iso nenä kesällä, ei voi sitä piilottaa! Kyllä näkyy! Sama kuin mummon resepti kirkon kahvipöydässä - kaikki tietää, mikä on sisällä.

• Ehdoton tai ehdollinen - molemmissa tapauksissa leima jää. Kuten muste tahriin valkoiseen paitaan, ei sitä saa enää pois.
• Rangaistuksen suorittaminen? Merkintä tulee. Älä edes yritä väittää, että olet väärän näköinen.
• Armahdus? No, se voi vähän höllennellä tilannetta, mutta kuin puolukkapiirakka ilman sokeria - maku on hiukan haalea.

Eli lyhyesti ja ytimekkäästi: Ehdollinen vankeus näkyy rikosrekisterissä kuin paha nälkä köyhässä miehessä. Näet sen selkeästi otteessa, aivan kuten kaukaa loistaa uusi saunankiuas kylässä. Niin selkeää kuin oma nenä keskellä kasvoja.

Muistaakseni itsekin tutustuin asiaan parikymmentä vuotta sitten, kun serkkuni sai ehdollisen. Olihan se hänelle vähän kuin isäntä koiraa keppiolla – ihmeteltiin, mihin se johtaa. Toinen tapaus oli naapurin poika, joka sai ehdollisen rattijuopumuksesta – siitä seurasi se, että hän ei saanut enää lainaa autokaupasta. Oli aika kallis virhe. Ehdollinenkin voi vaikuttaa tulevaisuuteen yllättävällä tavalla, ihan kuin vanha mummo äkkinäinen puhkeaa laulamaan karaokessa!