Mikä on ensimmäinen soitin?

Q: Mikä on ensimmäinen soitin?

Kysymykseen mikä on ensimmäinen soitin vastataan: Keski-Euroopan luuhuilut, iältään 35000–40000 vuotta, ovat ensimmäisiä varsinaisia soittimia ja maailman vanhimmat tunnetut soittimet. Tulkinta riippuu määritelmästä: ennen luuhuiluja ihmiset käyttivät omaa kehoaan ja luontoa rytmin luomiseen. Nämä lintujen luista ja mammutin syöksyhampaista veistetyt huilut tuottavat 4–5 säveltä, mikä vastaa pentatonista asteikkoa, ja monimutkaisuus viittaa musiikin syvään sosiaaliseen merkitykseen.

1 kuukautta sitten 40 katselukertaa

Kysymykseen mikä on ensimmäinen soitin vastataan: Keski-Euroopan luuhuilut, iältään 35000–40000 vuotta, ovat ensimmäisiä varsinaisia soittimia ja maailman vanhimmat tunnetut soittimet. Tulkinta riippuu määritelmästä: ennen luuhuiluja ihmiset käyttivät omaa kehoaan ja luontoa rytmin luomiseen. Nämä lintujen luista ja mammutin syöksyhampaista veistetyt huilut tuottavat 4–5 säveltä, mikä vastaa pentatonista asteikkoa, ja monimutkaisuus viittaa musiikin syvään sosiaaliseen merkitykseen.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Ensimmäinen soitin? 35000–40000 vuotta vanhat luuhuilut

mikä on ensimmäinen soitin - kysymys, joka jakaa tutkijat. Määritelmästä riippuen joko säilyneet esineet tai ihmisen oma keho ansaitsee tittelin. Ennen kuin ensimmäisiä soittimia veistettiin, ihmiset käyttivät jo omaa kehoaan ja luontoa rytmin luomiseen. Tutustu todisteisiin ja ymmärrä musiikin alkuperän monitulkintaisuus. Tämä artikkeli selvittää, miksi vastaus ei ole pelkkä vuosiluku.

Mikä todella on historian ensimmäinen soitin?

Maailman ensimmäisinä varsinaisina soittimina pidetään Keski-Euroopasta löytyneitä luuhuiluja, jotka ovat noin 35 000-40 000 vuotta vanhoja.^[1] On kuitenkin melko varmaa, että ennen näitä monimutkaisia puhaltimia ihmiset käyttivät omaa kehoaan ja luontoa rytmin luomiseen. Tulkinta riippuu siis siitä, määrittelemmekö soittimeksi vain säilyneen esineen vai minkä tahansa äänen tuottamiseen käytetyn välineen.

Nämä vanhimmat arkeologiset soitinlöydöt on usein veistetty lintujen luista ja mammutin syöksyhampaista. Analyysit osoittavat niiden kyenneen tuottamaan 4-5 eri säveltä, mikä vastaa karkeasti nykyistä pentatonista asteikkoa.^[2] Tämä monimutkaisuus viittaa siihen, että musiikilla oli jo tuolloin syvä sosiaalinen merkitys.

Ihmiskeho ja luonnonmateriaalit - Kadonnut historia

Seuraava asia saattaa yllättää useimmat meistä - se yllätti minutkin aikoinaan. Moni ajattelee, että musiikki alkoi kauniista melodioista. Itse asiassa rytmi oli todennäköisesti paljon kriittisempi selviytymismekanismi. Kun aloitin perehtymään ihmiskunnan esihistoriaan, oletin heti, että historian ensimmäinen soitin oli eläinten nahoista tehty rumpu. Olin väärässä.

Varhaisimmat äänenlähteet olivat todennäköisesti käsien taputuksia, jalkojen tömistelyä ja yhteen lyötyjä kiviä tai puunpalasia. Ongelma on yksinkertainen. Puu ja nahka maatuvat. Siksi emme löydä niistä arkeologisia todisteita. Tällaisten löydösten puuttuminen ei kuitenkaan tarkoita, etteikö niitä olisi ollut olemassa osana varhaisten yhteisöjen arkea.

Rytmi viestinnän välineenä

Arviot viittaavat siihen, että tällainen ryhmätoiminta ja yhteinen äänentuotto vähensivät stressitasoja huomattavasti vaikeissa selviytymisolosuhteissa. ^[3]

Miksi luuhuilut muuttivat käsityksemme?

Kun Keski-Euroopan luolista löydettiin ensimmäiset lähes ehjät huilut, koko käsitys esihistoriallisesta ihmisestä muuttui. Kokeilin kerran itse rakentaa yksinkertaisen pillin onton kasvin varresta ja kuvittelin sen olevan helppoa. Kuinka väärässä olinkaan. Ensimmäiset kolme yritystä tuottivat vain vaimeaa sihinää. Vasta kun tajusin viistota puhallusaukon aivan tarkkaan kulmaan, sain aikaan puhtaan äänen.

Yli 35 000 vuotta sitten eläneet esi-isämme osasivat tämän tekniikan täydellisesti. He käyttivät alkeellisia kivityökaluja tehdäkseen tarkkoja reikiä hauraisiin luihin. Se vaati valtavasti aikaa ja kärsivällisyyttä - resursseja, jotka olivat ankarissa oloissa todella kortilla. Harvoin olemme löytäneet näin selkeitä todisteita siitä, että musiikin alkuperä oli ihmiselle aivan yhtä tärkeitä kuin ravinnon etsiminen.

Teoria vastaan todisteet: Soittimien kaksi aikakautta

Kun määritämme historian ensimmäistä soitinta, joudumme tasapainoilemaan sen välillä, mitä tiedämme varmasti ja mitä voimme loogisesti päätellä.

Rytmisoittimet ja keho (Teoreettinen alkuperä)

• Perusrytmin ylläpito, varoitussignaalit, rituaaliset tanssit ja ryhmän synkronointi

• Ihmiskeho, puunrungot, kivet, eläinten nahat ja luut

• Alhainen rakenteellinen monimutkaisuus, mutta vaatii vahvaa sosiaalista koordinaatiota

• Erittäin heikko - orgaaniset materiaalit maatuvat nopeasti ilman poikkeuksellisia olosuhteita

⭐ Puhallinsoittimet (Arkeologinen todiste)

• Melodioiden soitto, tarinankerronnan tukeminen ja mahdollisesti viihtyminen

• Suurikokoisten lintujen luut ja mammutin syöksyhampaat

• Korkea - vaatii työkalujen käyttöä, akustiikan ymmärrystä ja tarkan valmistusprosessin

• Vahva - luut ja norsunluu säilyvät tuhansia vuosia luolaolosuhteissa

Vaikka loogisesti ajatellen rytmisoittimet ovat olleet ensimmäisiä, tieteellinen näyttö pakottaa meidät nostamaan luuhuilut jalustalle. Luuhuilut edustavat hetkeä, jolloin ihminen siirtyi pelkästä äänien tuottamisesta varsinaisten, monimutkaisten soittimien suunnitteluun.

Muinaisen tekniikan rekonstruktio: Mikon haaste

Mikko, 34-vuotias historianharrastaja Oulusta, halusi ymmärtää, kuinka vaikeaa luuhuilun tekeminen oikeasti oli. Hän hankki suuren linnun luun ja yritti rakentaa siitä soittimen käyttäen vain yksinkertaisia työkaluja. Aluksi hän oletti projektin vievän vain pari tuntia.

Ensimmäinen yritys epäonnistui täysin. Mikko kaiversi sormireiät liian lähelle toisiaan, ja puhallusaukosta tuli liian laaja. Puhaltaessa kuului vain kohinaa, eikä yhtään sointua. Hän turhautui ja joutui heittämään ensimmäisen aihion pois kolmen tunnin työn jälkeen.

Hän alkoi tutkia tarkemmin alkuperäisten löytöjen mittoja. Hän ymmärsi, että sormireikien etäisyys vaati matemaattista tarkkuutta ja puhallusaukon reunan piti olla veistetty täsmälleen 45 asteen kulmaan. Tämä tarkkuus oli ratkaiseva tekijä.

Neljännellä yrittämällä, viikonlopun työn jälkeen, huilu vihdoin soi. Mikko sai soitettua sillä kolme tunnistettavaa säveltä, mikä todisti hänelle lopullisesti kivikautisten esi-isiemme uskomattoman käsityötaidon ja kärsivällisyyden.

Jos olet kiinnostunut musiikin historiasta, saatat haluta tietää myös, mikä on maailman suosituin soitin tällä hetkellä.

Mitä kannattaa muistaa

Luuhuilut ovat vanhin fyysinen todiste

Noin 35 000-40 000 vuotta vanhat Keski-Euroopan löydöt ovat vanhimmat ihmisen valmistamat esineet, jotka on kiistatta tunnistettu soittimiksi. ^[4]

Rytmi edelsi melodioita

Vaikka huilut ovat vanhimpia säilyneitä soittimia, on erittäin todennäköistä, että kehon äänet ja luonnonmateriaalit toimivat rytmisoittimina jo kauan ennen puhaltimien keksimistä.

Musiikki oli elintärkeää selviytymiselle

Soittimien rakentamiseen käytetty aika ja vaiva jääkauden ankarissa olosuhteissa osoittaa, että musiikilla oli kriittinen rooli yhteisöjen sosiaalisessa sitomisessa ja viestinnässä.

Lisätietoja

Onko ihmiskeho todella historian ensimmäinen soitin?

Kyllä, loogisesti ajatellen ihmiskeho oli ensimmäinen äänenlähde. Käsien taputus, laulaminen ja jalkojen tömistely loivat perustan kaikelle myöhemmälle musiikille, vaikka emme voi todistaa tätä arkeologisilla kaivauksilla.

Miksi emme löydä vanhempia soittimia luuhuilujen lisäksi?

Useimmat varhaiset soittimet tehtiin todennäköisesti puusta, nahasta tai muista kasvimateriaaleista. Nämä orgaaniset materiaalit hajoavat luonnossa nopeasti, kun taas kova luu säilyy suojaisissa luolissa kymmeniä tuhansia vuosia.

Ovatko luonnosta löytyneet kivet oikeita soittimia?

Jos kiviä käytetään tarkoituksella rytmin luomiseen, ne luokitellaan yksinkertaisiksi lyömäsoittimiksi (idiofoneiksi). Tämä on yksi varhaisimmista tavoista tuottaa musiikkia, ja se edelsi monimutkaisia puhaltimia huomattavasti.