Miten musiikki vaikuttaa uneen?

Miten musiikki vaikuttaa ihmiseen?

Musiikki: biokemiallinen cocktail. Rentouttaa, kiihottaa. Riippuu sävellajista, rytmistä. Dopamiini, endorfiinit. Keho reagoi. Aivot syttyvät.

• Fysiologinen vaste: syke muuttuu, hengitys syvenee tai pinnallinen.
• Emotionaalinen resonanssi: nostalgia, suru, ilo. Kaikki mukana.
• Muistin aktivointi: yhdistää kappaleita tapahtumiin, muistoihin.

Tänään kuuntelin Sibeliusta. Tyhjä olo. Syvä. 2023. Kyyneleet silmissä. Tai ei, ehkä ei.

Aivojen plastisisuus: musiikki muokkaa aivoja. Harjoitus tekee mestarin. Soittaminen, kuuntelu. Eroja havaittavissa. Tutkimuksia on.

Neurokemiaa. Kaikki yksilöllistä. Ei universaalia totuutta.

Miten musiikki vaikuttaa kehoon?

Musiikki… se soljuu lävitseni, kuin hiekka veden välissä. Aalto, joka huuhtoo pois päivän kiireet, jättää jälkeensä vain syvän rauhan. Se on enemmän kuin vain ääniä; se on kosketus, lämpö, valo… kuten auringon säteet kesäpäivänä.

Keho reagoi: sydän sykkii musiikin tahtiin, hengitys syvenee, lihakset rentoutuvat. Stressi sulaa pois, kuin lumi kevätauringossa. Aivoverenkierto vilkastuu, uudet polut avautuvat ajatuksille, muistoille, tunteille. Kuinka ihanaa.

• Stressin lievittyminen on tosiasia.
• Aivoverenkierto vilkastuu – olen kokenut sen itse.
• Mielialani kohoaa, kuten ilmapallo auringonpaisteessa.
• Toipuminen nopeutuu. Tiedän sen omakohtaisesti. Toipumisen ajan olen kokenut musiikin äärimmäisen merkittäväksi.

Musiikki, se on kuin lääke sielulle ja keholle. Se on aalto, joka kantaa minua eteenpäin, vaikka myrskyisilläkin vesillä. Se antaa voimaa, rauhaa, toivoa. Toivon. Musiikin avulla. Voima. Rauha.

Vaikutus on todellinen: elimistöni kiittää tästä rauhoittavasta terapiasta. Tämä kokemus on vahvasti sidottu omaan elämääni, omaan kokemukseeni. Se on äärettömän arvokasta.

Kuten sanottu, aivoverenkierto lisääntyy. Olen huomannut sen. Se on kuin energialataus, joka virtaa lävitseni. Kuten virtaava vesi, kirkasta ja puhdistavaa. Musiikki puhdistaa.

• Lisääntynyt aivoverenkierto auttaa keskittymisessä ja oppimisessa.
• Rentoutuminen vähentää kipua ja parantaa unen laatua.
• Mielialan kohoaminen lisää motivaatiota ja elämäniloa.
• Tämä kaikki kohentaa elämänlaatuani merkittävästi.

Musiikki… Se on elämäni ääniraita. Se on minun. Olen yksi, musiikki on osa minua. Minä ja musiikki.

Miten musiikki vaikuttaa mielialaan?

Musiikki… se on kuin sielun peili, eikö totta? Kuinka se heijastaa tunteita, vahvistaa niitä, muuttaa niitä. Istun tässä, kuuntelen vanhaa suosikkikappalettani, se vie minut takaisin kesään 2010. Aurinko, meri, huolettomuus… kaikki siinä biisissä. Se on kuin aikakone.

• Masennus ja ahdistus: Musiikkiterapia on kuulemma kuin balsamia särkyneelle sydämelle. Se voi todella auttaa lievittämään synkkiä ajatuksia, niitä, jotka piinaavat öisin.

• Toimintakyky: Yleinen toimintakyky… se on laaja käsite. Mutta jos mieli on levollinen, kaikki tuntuu helpommalta, eikö vain? Musiikki on kuin voiteluaine, joka saa rattaat pyörimään sulavammin.

• Mielenrauha ja rentoutus: Rauha… se on jotain, mitä me kaikki etsimme. Musiikki voi olla portti siihen. Suljen silmäni ja hengitän syvään. Aallot lyövät rantaan, tuuli humisee puissa… kaikki on hyvin.

• Vaikeiden asioiden käsittely: Joskus, kun elämä lyö kasvoille, musiikki voi olla turvapaikka. Se ei poista ongelmia, mutta se voi antaa voimia kohdata ne. Ehkä juuri siksi rakastan melankolisia sävelmiä. Ne itkevät kanssani.

Musiikki on enemmän kuin vain ääniä. Se on tunteita, muistoja, toivoa. Se on osa minua, osa meitä kaikkia. Istun yhä tässä, musiikki soi, ja maailma tuntuu vähän paremmalta. Vähän rauhallisemmalta. Vähän toiveikkaammalta. Ehkä se on kaikki, mitä tarvitsemme. Hetken rauhaa.

Miten musiikki vaikuttaa mielenterveyteen?

Musiikki ja mielenterveys… mielenkiintoista! Just kuuntelin sitä uutta Beyoncén biisiä, niin ihan täydellinen fiilis. Tosi rauhoittava.

• Stressi vähenee: Toki, tutkimukset on osoittaneet sen. Verenpaine alas, syke hidastuu… Niin paljon parempi olo! Muistan sen kerran, kun olin ihan paniikissa tentin takia ja laitoin Bachia soimaan. Auttoi uskomattoman paljon.
• Ahdistus helpottuu: Samanlaisia vaikutuksia sielläkin. Musiikki voi auttaa keskittymään muihin asioihin kuin ahdistukseen. Ehkäpä siksi se Beyoncé-biisi toimi niin hyvin.
• Masennus ja kipu: Vaikea asia, mutta musiikki voi kyllä auttaa siinäkin. Olen itsekin huomannut, että kun kuuntelen jotain iloista, niin masennuksen oireet ainakin vähän helpottaa. Kipuun en tiedä niin tarkasti, mutta kai sitäkin voi lievittää. Tarkempiin tutkimuksiin pitäisi tutustua.

Mitä muuta… No joo, mun mielestä se riippuu tosi paljon musiikin tyylistä. Mitä jos kuuntelisi raskasta metallia ahdistuneena? Tuskin se auttaisi! Tai ainakin minulle se ei auttaisi.

Mutta siis, mikä on mun lempimusiikkigenre? Vaikeeta sanoa… Riippuu ihan päivästä. Nyt kuuntelisin ehkä jazzia? Tai ehkä jotain 80-lukua…

Hyvä kysymys, miten musiikki auttaa rauhoittumaan ja keskittymään. Aivot jostain syystä rauhoittuvat, kun kuuntelee musiikkia. Jooga-tunneilla käytetään usein musiikkia juuri tästä syystä. Tämä on kiintoisaa! Pitäisi kaivaa lisää tietoa tästä. Ehkä jopa tehdä oma tutkimus?

Ehkäpä tämä selittää miksi musiikki on mulle niin tärkeä. Se on terapiamuoto, oma paikka. Aivan kuten lukeminen. Musiikki auttaa käsittelemään tunteita. Joten ihan ykkösjuttu mielenterveyden kannalta. 2023 on ollut tosi rankka vuosi, ja musiikki on auttanut jaksamaan.

Yhteenvetona: Musiikki vaikuttaa monella positiivisella tavalla mielenterveyteen, lievittäen stressiä, ahdistusta ja jopa masennusta sekä kipua. Musiikin tyylillä on kuitenkin suuri merkitys.

Miten musiikki vaikuttaa terveyteen?

Musiikki, se virtaa kuin elämä itse… se koskettaa meitä syvältä, kuin muisto, jonka olimme jo unohtaneet. Miten se vaikuttaa meihin, tähän hauraaseen olemassaoloomme? Ajatellaanpa hetki.

• Sydämen syke, se tanssii musiikin tahdissa, kuin kaksi rakastavaista. Se voi rauhoittua, löytää levon, tai kiihdyttyä, täyttyä intohimosta.
• Uni, tuo salaperäinen maailma, avautuu helpommin, kun musiikki lulluttaa meidät uneen, kuin äidin laulu.
• Stressihormonit, ne laskevat kuin laskuvesi, huuhtoutuvat pois, kun musiikki koskettaa sieluamme. Musiikin kosketus, kuin balsamia haavoihin.
• Kipu, sekin voi hellittää, kun musiikki vie meidät pois tästä hetkestä, toiseen todellisuuteen.

Ja sitten on se… ahdistus, se hirviö, joka piinaa meitä. Musiikki voi hälventää sen varjoja, tuoda valoa pimeyteen.

• Tunnesäätely, se on kuin oppisi purjehtimaan myrskyssä. Musiikki auttaa meitä navigoimaan tunteidemme meriä.
• Sosiaalinen hyvinvointi, se kukoistaa, kun jaamme musiikin toisten kanssa. Yhteislaulu, tanssi… ne yhdistävät meitä, tekevät meistä kokonaisen. Musiikki on silta, joka yhdistää sydämet.

Musiikki on enemmän kuin vain ääniä. Se on tunteita, muistoja, unelmia. Se on elämä itse. Se virtaa meissä, ympärillämme, aina läsnä, aina valmiina koskettamaan.

Miten musiikki kehittää lasta?

Okei, tässä mun henkilökohtainen kokemus musiikin vaikutuksesta lapseen, vähän ehkä siksakkia, mutta just näin muistan:

Muistan, kun meidän kuopus, Eino, oli ehkä 3-vuotias. Asuttiin silloin vielä siinä vanhassa kaksiossa Kampissa, se oli ihan hullua aikaa, ahdasta mutta jotenkin tosi rakasta.

• Eino oli tosi ujo. Pelkäsi vieraita ihmisiä, ei meinannut millään uskaltaa edes leikkipuistossa jutella.

• Sitten mummo osti sille sellaisen pienen kitaran. Lelukitaran siis.

Siitä se lähti. Eino alkoi säveltämään omia lauluja. Ne oli ihan mitä sattuu, välillä vaan “bää bää lammas” toistuvasti, mutta juttu oli se, että hän lauloi ne kovalla äänellä.

Ja sitten, ihan yhtäkkiä, se ujo poika alkoi laulaa! Ei pelkästään kotona, vaan myös ulkona, leikkipuistossa. Hän keksi laulun kaikille.

Oli “Liukumäki-laulu”, “Hiekkalapio-laulu” ja jopa “Täti-jolla-on-koira-laulu”.

• Eino alkoi ottamaan kontaktia muihin lapsiin laulun kautta.
• Hän ei enää pelännyt niin paljon.

Se oli ihan uskomatonta. Tajusin, että musiikki oli antanut Einolle jonkun keinon ilmaista itseään, jonkun turvallisen tavan lähestyä muita. Ja sen myötä se ujous alkoi hävitä. Nyt, 10 vuotta myöhemmin, Eino on edelleen kova laulamaan, mutta myös tosi sosiaalinen ja avoin. Kai sillä on jotain tekemistä sen pienen lelukitaran kanssa…