Mikä on aivojen plastisiteetti?

101 katselukertaa
Aivojen plastisiteetti tarkoittaa aivojen kykyä muovautua ja sopeutua kokemusten myötä. Tämä muovautuvuus mahdollistaa uusien asioiden oppimisen ja näkökulmien muuttamisen.
Kommentti 0 tykkäystä

Mikä on aivojen plastisiteetti ja miten se vaikuttaa oppimiseen ja palautumiseen?

Aivojen plastisuus... se on jotenki mageeta. Muistan, ku lukioaikana (ehkä 2005-2006, jossain päin Tamperetta) luin siitä ekan kerran.

Se tarkoittaa siis sitä, et aivot ei oo mitkään "valmiit", vaan muuttuu koko ajan. Tai no, eihän ne nyt kiveen hakattu oo, eihän?

Ja se vaikuttaa ihan kaikkeen! Oppimiseen, tottakai. Mitä enemmän toistat jotain, sitä vahvemmat hermoyhteydet.

Mut kans palautumiseen. Kaverilla (Jussi, asuu Espoossa nykyään) oli paha aivovamma joskus 2010-luvun alussa. Kesti kauan, mut se oppi käveleen uudestaan, osittain just aivojen muokkautumiskyvyn ansiosta.

Missä iässä aivojen kehitys on voimakkaimmillaan?

Aivojen kehitys on todella kiehtova prosessi! Voimakkain kehityskausi sijoittuu sikiöaikaan, noin kolme kuukautta ennen syntymää ja jatkuu noin kolmevuotiaaksi. Tämä on aika, jolloin aivojen rakenteet ja toiminnot kehittyvät räjähdysmäisesti. Ajattelepa sitä – miljardeja hermosoluja järjestäytyy ja muodostaa yhteyksiä valtavalla nopeudella. Tämä on tietenkin valtava yksinkertaistaminen monimutkaisesta tapahtumaketjusta, joka on kuin ihmeellinen luonnon orkesteri!

  • Sikiöaika ja varhaislapsuus: Kriittinen aika hermosolujen muodostumiselle ja yhteyksien luomiselle.
  • Lapsuus: Yhteyksien vahvistuminen ja karsiminen tapahtuu jatkuvasti. Tämä on aivan oleellista oppimisen ja kehityksen kannalta.
  • Murrosikä: Merkittäviä muutoksia aivojen rakenteessa ja toiminnassa. Esimerkiksi otsalohkojen kehitys jatkuu myöhään.
  • Nuoruus ja aikuisuus: Aivojen muovautuvuus jatkuu, mutta hitaammin. Uusien yhteyksien muodostuminen on edelleen mahdollista. Tämä todistaa, että oppiminen on mahdollista läpi koko elämän.

Tämä on kuin ihmisen "käyttöohjekirjan" jatkuva päivitys, jossa uusiin tilanteisiin ja kokemuksiin reagoiminen tekee aivoista dynaamisen ja yksilöllisen. Mutta onko sitten olemassa absoluuttisesti "paras" ikä? Ehkä ei, sillä jokaisella kehitysvaiheella on omat vahvuutensa. Filosofisesti ajateltuna tämä nostaa kysymyksen siitä, onko kehitys lineaarista vai syklisiä, ja miten kokemukset vaikuttavat tähän prosessiin. Minusta on kiehtovaa, että aivot ovat sekä yhtenäinen kokonaisuuus että jatkuvassa muutoksessa oleva systeemi. Kuten minäkin tässä hetkessä - tekstiä kirjoittaen ja itseäni analysoiden.

Itse olen 35-vuotias, ja olen havainnut aivojeni toiminnassa mielenkiintoisia muutoksia vuosien varrella. Muistin toiminta on esimerkiksi hieman vaihdellut eri ajanjaksoissa.

Kuten näet, aivojen kehitys on jatkuva ja monimutkainen prosessi, joka ei ole rajoittune vain tiettyyn ikäjaksoon. Jokaisella kehitysvaiheella on omat ominaisuutensa ja merkityksensä.

Mihin ikään asti ihmisen aivot kehittyvät?

Aivot, tuo harmaa möykky, jatkavat säätämistään noin 25-vuotiaaksi. Eli jos olet alle sen, syytä käytöksellesi löytyy - aivot olivat vielä "työmaalla". Jos olet yli, no, ehkä olet vain persoonallinen? ????

  • Murrosikä on aivoille kuin bootcamp. Rankkaa, mutta tuloksia tulee (toivottavasti).
  • Harjoitus tekee mestarin, jopa aivoissa. Joten lue, pohdi, väittele - älä vain tuijota Netflixiä (vaikka sekin on harjoitusta sormille).

Ps. Mun aivot ilmeisesti jäivät remonttiin kesken, koska välillä tuntuu, että 15-vuotias on ottanut ohjat. Ja se selittää paljon. ????

Miten aivojen muovautuvuus vaikuttaa ihmisen psyykkiseen kehitykseen?

Aivot, huh, ne muokkaantuu koko ajan. Mitenkä se nyt olikaan? Ahaa, muovautuvuus. Se vaikuttaa ihan kaikkeen psyykkiseen!

  • Oppiminen – Opiskelu menee helpommin jos aivot on vastaanottavaisia. Olen opetellut tänä vuonna uuden ohjelmointi kielen ja se on ollut aika rankkaa.

  • Muistaminen – Toki, muistaminen! Mä muistan vieläkin sen kesän, kun... odottakaa, mikä se nyt olikaan? Ei väliä. Tärkeintä on, että muistia voi vahvistaa!

  • Unohtaminen – Toisaalta, hyvä, että aivot osaa unohtaa myös ikäviä asioita! Mutta jos se unohtuminen menee liian pitkälle... Hmm.

  • Ajattelutapojen muutos – Ihmisen voi olla ihanaa, jos aivojen muovautuvuuden avulla voi muuttaa ajattelutapaansa. Ei tarvitse olla ikuisesti sama tyhmä, vai mitä? Toivottavasti oma ajatteluni on kehittynyt tänä vuonna.

Hermosolut ja niiden yhteydet – Niiden avulla aivot toimii. Ei sitä muuten sais aikaan. Onko joku tutkinut, miten niihin vaikuttaa vaikkapa uni? Tai stressi? Onko sillä vaikutusta psyykkiseen kehitykseen? Kyllä varmasti on!

Aivojen muovautuvuus on siis avainasemassa psyykkisessä kehityksessä. Se mahdollistaa kaiken sen, mikä tekee meistä yksilöitä, muokkautuu kokemusten ja oppimisen myötä. Miten paljon sitä muovautuvuutta on jäljellä 70-vuotiaana? Voiko sitä jollain tavalla parantaa? Pitääkö sitä vahvistaa? Onko se geeneissä?

Mikä aivojen osa kehittyy nuoruudessa viimeisimpänä?

Etuotsalohko. Viimeinen palapeli.

  • 25 vuotta. Se numero. Ei mitään sen kummempaa.
  • Tunteiden hallinta. Kliseinen juttu. Ei yllätyksiä.
  • Käyttäytyminen. Sekin on tuttua. Ei uutta tietoa.

Aivojen kehitys. Pitkä prosessi. Tosiasiassa vähän tylsä. Mutta totuus on, että ne aivot ei ole koskaan valmiita. Ihan kuin minä tässä. Tämä vastaus. Ei ole mikään mestariteos.