Mikä on vaikein kieli puhua?

Maailman vaikeimmat kielet: Ei yhtä vastausta, mutta monta haastajaa

Kielten oppimisen vaikeus on subjektiivinen kokemus, riippuen paljon oppijan äidinkielestä ja aiemmasta kokemuksesta kielten parissa. Silti tietyt kielet nousevat jatkuvasti esiin “vaikeimpien” listauksissa, ja usein näiden vaikeus johtuu useista yhdistelmätekijöistä. Aiemmin mainitut japani, arabia, suomi, mandariinikiina ja puola ovat hyviä esimerkkejä kielistä, jotka tarjoavat oppijalle monenlaisia haasteita. Mutta miksi juuri nämä kielet ovat niin haastavia, ja voisiko jokin niistä olla kaikkein vaikein?

Japanin kielen monimutkaisuus, kuten mainittu, johtuu osittain sen kolmesta kirjoitusjärjestelmästä (hiragana, katakana ja kanji), joista viimeinen sisältää tuhansia merkkejä. Lisäksi kielen kielioppi, kohteliaisuusmuodot ja kulttuuriset vivahteet lisäävät oppimisen kuormittavuutta.

Arabian kielen haasteet puolestaan liittyvät sen ääntämiseen, kirjoitussuuntaan oikealta vasemmalle ja monimutkaiseen kielioppiin, jossa substantiiveilla on eri sijamuodot ja verbeillä monimutkainen taivutusjärjestelmä. Kirjoitetussa arabissa vokaaleita usein jätetään merkitsemättä, mikä lisää lukemisen ja ymmärtämisen vaikeutta.

Suomelle tyypillisiä haasteita ovat lukuisat sijamuodot, pitkät sanat, vokaaliharmonia ja konsonanttigradaatio. Vaikka suomen kielioppi on loogista, sen monimutkaisuus ja poikkeavuus indoeurooppalaisista kielistä tekee siitä vaikeasti omaksuttavan.

Mandariinikiinan vaikeus piilee sen toonijärjestelmässä, jossa sanan merkitys muuttuu äänenkorkeuden mukaan. Lisäksi tuhansien merkkien oppiminen on välttämätöntä lukutaidon saavuttamiseksi.

Puolassa taas on seitsemän sijamuotoa, monimutkainen konsonanttijärjestelmä ja lukuisia poikkeuksia kielioppisäännöissä. Ääntäminen voi myös olla haastavaa aloittelijoille.

On mahdotonta yksiselitteisesti sanoa, mikä näistä – tai muista kielistä – on “vaikein”. Oppimiskokemus on yksilöllinen, ja vaikeus riippuu oppijan motivaatiosta, oppimistavasta ja resursseista. Sen sijaan, että keskittyisimme vaikeuteen, on ehkä hyödyllisempää ajatella kielien oppimista kiehtovaan matkana, jossa jokainen kieli tarjoaa ainutlaatuisia haasteita ja palkitsee oppijansa uusilla näkökulmilla ja kommunikointitaidoilla.