Miksi plastisuus on tärkeä aivojen ominaisuus?

77 katselukertaa
...
Kommentti 0 tykkäystä

Miksi aivojen plastisuus on tärkeää: Lapset vs. aikuiset

...

Mitä aivojen plastisuus tarkoittaa ja miksi se on elintärkeää?

Aivojen plastisuus eli neuroplastisuus on aivojen kyky muovautua, uudistua ja luoda uusia hermoyhteyksiä läpi koko elämän. Tämä ominaisuus on elintärkeä, sillä se mahdollistaa oppimisen, muistamisen ja sopeutumisen jatkuvasti muuttuvaan ympäristöön. Tämä jatkuva sopeutuminen selittää syyn, miksi aivojen plastisuus on tärkeää jokapäiväisessä toiminnassamme. Ilman plastisuutta olisimme kuin staattisia tietokoneita, jotka eivät pystyisi päivittämään ohjelmistoaan - emme oppisi uusia kieliä, emme toipuisi kolhuista emmekä muistaisi eilistä.

Plastisuus ei ole vain lapsuuden etu, vaikka se onkin silloin huipussaan. Aikuiset voivat lisätä harmaan aineen määrää tietyillä aivoalueilla intensiivisen uuden taidon harjoittelun aikana.[1] Tämä dynaaminen muutos tapahtuu synapsien eli hermosolujen välisten liitosten vahvistuessa tai heikentyessä sen mukaan, kuinka paljon niitä käytetään. Tämä mekanismi osoittaa konkreettisesti, miten aivot muovautuvat kokemustemme myötä. Se on periaatteessa aivojen tapa optimoida resurssejaan: se, mitä käytät, vahvistuu, ja se, mitä et, karsiutuu pois.

Oppiminen ja muisti: Miten aivot rakentavat uusia polkuja?

Jokainen uusi asia, jonka opit - oli se sitten uusi resepti tai monimutkainen koodauskieli - jättää fyysisen jäljen aivoihisi. Aivojen plastisuus ja oppiminen ovat siis erottamattomasti yhteydessä toisiinsa. Kun harjoittelet uutta asiaa, hermosolut lähettävät sähköisiä signaaleja toisilleen toistuvasti. Tämä toisto vahvistaa synapsien välistä viestintää, jolloin viestin kulku helpottuu kerta kerralta. Se on kuin polun raivaamista tiheään metsään: ensimmäisellä kerralla on vaikeaa, mutta sadannen kerran jälkeen polku on selkeä ja helppo kulkea.

...

Varhaislapsuuden merkitys vs. aikuisiän haasteet

Lapsilla on noin 50 prosenttia enemmän synapseja kuin aikuisilla, mikä selittää heidän valtavan oppimisnopeutensa.[2] He ovat kuin sieniä, jotka imevät kaiken tiedon. Aikuisilla prosessi on hitaampi ja vaatii enemmän tietoista ponnistelua, mutta se ei ole mahdotonta. Aikuisen aivot ovat parempia suodattamaan epäolennaista tietoa, mikä tekee oppimisesta kohdistetumpaa. Vaikka aivojen plastisuus ja ikääntyminen vaikuttavat prosessin nopeuteen, aivojen kehittäminen vie vain hieman enemmän aikaa. Mutta se toimii.

Toipuminen ja kuntoutus: Aivojen kyky korjata vaurioita

Neuroplastisuus on keskeisessä roolissa aivovaurioista, kuten aivoinfarktista, toipumisessa. Neuroplastisuuden merkitys kuntoutuksessa on aivan valtava. Kun osa aivokudoksesta vaurioituu, aivot voivat joskus ohjelmoida itsensä uudelleen niin, että terveet alueet ottavat hoitaakseen vaurioituneiden osien tehtäviä. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii tuhansia toistoja ja intensiivistä kuntoutusta.

Tilastojen mukaan suurin osa aivoinfarktin jälkeisestä toiminnallisesta toipumisesta tapahtuu ensimmäisen kuuden kuukauden aikana.[3] Tämä kriittinen ikkuna on aikaa, jolloin aivojen plastisuus on tilapäisesti kohonnut vaurion seurauksena. Kuntoutus on uuvuttavaa - ja se on aliarvio. Se vaatii valtavasti kärsivällisyyttä, sillä edistys voi olla millimetrin luokkaa päivässä. Mutta ilman aivojen kykyä muovautua, toipumista ei tapahtuisi lainkaan.

Miten voit itse edistää aivojesi plastisuutta?

Hyvä uutinen on, että voit aktiivisesti tukea aivojesi muovautuvuutta omilla valinnoillasi. Aivot rakastavat uutuutta ja haasteita. Jos teet aina samat asiat samalla tavalla, hermoverkkosi lepäävät mukavuusalueellaan eivätkä uusiudu. Tässä on muutama tapa herätellä harmaata aivomassaasi: Opettele jotain täysin uutta: Kokeile kieltä, jota et ole koskaan kuullut, tai opettele jongleeraamaan. Liiku säännöllisesti: Aerobinen liikunta lisää aivojen välittäjäaineita, jotka toimivat kuin lannoite hermosoluille. Nuku riittävästi: Uni on aikaa, jolloin aivot siivoavat kuona-aineita ja vahvistavat päivän aikana opittuja asioita. Haasta rutiinisi: Kävele töihin eri reittiä tai vaihda hammasharjan pitoa kättä.

Monet uskovat, että aivojen harjoittaminen vaatii kalliita sovelluksia. Väärin. Itse asiassa sosiaalinen kanssakäyminen ja monipuolinen lukeminen ovat usein tehokkaampia kuin yksitoikkoiset pelit. Tärkeintä on pysyä uteliaana. Pieni epämukavuus on merkki siitä, että aivosi ovat töissä.

Nuoren vs. aikuisen aivojen plastisuus

Aivojen kyky muovautua muuttuu iän myötä. Molemmilla vaiheilla on omat vahvuutensa ja haasteensa oppimisen kannalta.

Lapsuuden ja nuoruuden plastisuus

• Passiivinen ja laaja-alainen - lapsi oppii asioita pelkästään olemalla ympäristössä.

• Tietyt taidot, kuten kieli, on helpointa omaksua tässä vaiheessa.

• Noin 50 prosenttia enemmän kuin aikuisilla, mikä tekee oppimisesta lähes vaivatonta.

Aikuisiän plastisuus

• Aktiivinen ja valikoiva - vaatii tietoista keskittymistä ja motivaatiota.

• Mahdollista läpi elämän; harmaan aineen määrä voi kasvaa tietyillä alueilla jopa 5 prosenttia harjoittelun myötä.

• Vähemmän mutta optimoidumpia; aivot keskittyvät laadun ja nopeuden parantamiseen tunnetuilla reiteillä.

Vaikka lasten aivot ovat herkempiä muutoksille, aikuisen aivojen plastisuus on huomattavan tehokasta, kun se kohdistetaan tietoisesti. Aikuinen pystyy hyödyntämään aiempaa kokemustaan uusien asioiden oppimisessa paremmin kuin lapsi.

Mikon matka koodariksi: Kun aivot kieltäytyivät yhteistyöstä

Mikko, 45-vuotias myyntipäällikkö Helsingistä, päätti vaihtaa alaa ja aloittaa koodausopinnot. Hän oli pelännyt, että aivot olivat jo 'jämähtäneet' ja ettei hän pystyisi kilpailemaan nuorempien kanssa täysin uudella logiikalla.

Ensimmäinen kuukausi oli katastrofi. Mikko tuijotti Python-koodia ja tunsi itsensä tyhmäksi, kun mikään ei jäänyt mieleen. Hän oli vähällä lopettaa, sillä aivojen 'vääntäminen' uuteen asentoon aiheutti suoranaista henkistä väsymystä ja turhautumista.

Hän tajusi, ettei voinut oppia samalla tavalla kuin 20-vuotiaana. Mikko alkoi pilkkoa asioita pienempiin osiin ja toisti perusteita päivittäin 45 minuuttia. Hän huomasi, että uni oli tässä vaiheessa ratkaisevaa - vaikeat asiat selkenivät usein vasta nukutun yön jälkeen.

Puolen vuoden kuluttua Mikko rakensi ensimmäisen oman sovelluksensa. Hänen kykynsä ratkoa loogisia ongelmia parani huomattavasti, ja hän koki olevansa virkeämpi kuin vuosiin. Aivot olivat rakentaneet tarvittavat hermoverkot Mikon sitkeyden ansiosta.

Muutamia lisäehdotuksia

Voiko aivojen plastisuutta lisätä vielä vanhuudessa?

Kyllä voi. Vaikka plastisuus hidastuu iän myötä, aivot säilyttävät kykynsä luoda uusia hermoyhteyksiä hautaan asti. Säännöllinen aivojumppa, uudet harrastukset ja sosiaalinen aktiivisuus ovat tärkeitä tekijöitä vanhuuden neuroplastisuuden ylläpitämisessä.

Kuinka kauan kestää, että aivot muuttuvat fyysisesti uuden taidon myötä?

Tutkimukset osoittavat, että jo viikkojen intensiivinen harjoittelu voi muuttaa aivojen rakennetta. Pysyvämmät muutokset harmaan aineen tiheydessä vaativat yleensä vähintään 3-4 kuukauden säännöllistä toistoa, jotta uudet hermoverkot vakiintuvat.

Tutustu tarkemmin aivojen toimintaan ja lue kattava katsaus siihen, mitä aivojen plastisuus tarkoittaa.

Onko olemassa 'liikaa' plastisuutta?

Tietyissä harvinaisissa tilanteissa, kuten joissakin kroonisissa kiputiloissa tai dystoniassa, aivot voivat muovautua haitallisella tavalla. Tällöin hermoverkot vahvistuvat väärien signaalien perusteella, mikä vaatii erikoistunutta kuntoutusta aivojen 'poisoppimiseksi'.

Hyödyllisiä vinkkejä

Aivot eivät ole koskaan valmiit

Neuroplastisuus jatkuu läpi elämän, ja aivoja voi muovata uudenlaisiksi säännöllisellä haastamisella ja harjoittelulla.

Toisto on muutoksen avain

Hermoverkot vahvistuvat käytön mukaan; mitä enemmän toistat, sitä helpommaksi ja automaattisemmaksi toiminta muuttuu.

Uni ja lepo ovat plastisuuden polttoainetta

Aivot tarvitsevat unta opitun tiedon tallentamiseen ja hermoyhteyksien vakiinnuttamiseen, sillä muutostyö tapahtuu pääosin levossa.

Lähdeviite

  • [1] Pmc - Aikuiset voivat lisätä harmaan aineen määrää tietyillä aivoalueilla jopa 5 prosenttia vain kolmen kuukauden intensiivisen uuden taidon harjoittelun aikana.
  • [2] Zerotothree - Lapsilla on noin 50 prosenttia enemmän synapseja kuin aikuisilla, mikä selittää heidän valtavan oppimisnopeutensa.
  • [3] Pmc - Tilastojen mukaan noin 80 prosenttia aivoinfarktin jälkeisestä toiminnallisesta toipumisesta tapahtuu ensimmäisen kuuden kuukauden aikana.