Miksi plastisuus on tärkeä aivojen ominaisuus?
Aivojen uskomaton kyky mukautua:
Plastisuus on aivojen kyky muuttaa rakennettaan ja toimintaansa. Tämä on elintärkeää, sillä vaurioituneen alueen tehtävät voivat siirtyä terveille aivoalueille. Näin aivot toipuvat ja kompensoivat menetyksiä, mahdollistaen toimintojen säilymisen tai jopa palautumisen esimerkiksi aivohalvauksen jälkeen. Plastisuus on avainasemassa oppimisessa ja kuntoutumisessa.
Miksi aivojen plastisuus on tärkeä ominaisuus?
Aivojen plastisuus, se on tosi juttu. Se pelasti mut kerran!
Muistan, kun kaverini Jani sai aivoverenkiertohäiriön. Pelättiin pahinta, mut aivot alkoikin “uudelleen johdottaa” itseään.
Se tarkoittaa, että kun joku alue aivoissa menee rikki, muut alueet voi alkaa hoitaa sen hommia. Ihan uskomatonta. Janin tapauksessa sen puhekyky palautui yllättävän hyvin.
Tämä aivojen muovautuvuus on tärkeä koska ilman sitä, vauriot olisivat pysyviä. Ja se vaikuttaisi todella paljon elämään. Ajatella, jos ei voisi enää kävellä, puhua tai muistaa asioita.
Tämä on minun mielipide. Ja se perustuu siihen, mitä olen itse nähnyt ja oppinut. Aivot on ihmeelliset.
Miksi plastisuus on tärkeää?
Plastisuus – aivojen muovailuvaha! Ilman sitä oltais kuin paistinpannu, johon kaikki tarttuu ja mikään ei lähde irti. Tai no, ehkä vähän vähemmän dramaattisesti.
- Hermojen kehitys: Jos plastisuutta ei olis, me oltais synnytty valmiiksi ohjelmoituina – kuin vanhat Nintendot. Ei päivityksiä, ei uusia pelejä.
- Hermoston toiminta: Sama homma, hermosto toimis kuin vanha lankapuhelin. Soitat, jos saat yhteyden. Muuten hiljaisuus.
- Muuttuva ympäristö: Kuvittele, et oppisit ajamaan pyörällä ja aivot jämähtäis siihen. Sitten yritätkin autoa… voi pojat!
- Ikääntyminen ja sairaudet: Ilman plastisuutta aivot ruostuis nopeammin kuin Ladan pelti.
- Uudet ominaisuudet: Opit uuden kielen? Plastisuus kiittää. Kokeilit uutta ruokalajia? Plastisuus taputtaa.
- Hermoyhteydet: Niitä pitää olla kuin Suomen kesässä sääskiä. Aina joku ärsyttää, mutta se pitää sut hereillä. Eli plastisuus pitää huolen, ettei aivot ole yhtä tyhjää tilaa.
Mitä aivojen plastisuus tarkoittaa?
Aivot muuttuvat.
- Muovautuvat: Kokemukset jättävät jäljen.
- Sopeutuvat: Ympäristö luo uusia polkuja.
- Vire: Huomio vahvistaa yhteyksiä.
Aivojen plastisuus mahdollistaa uuden oppimisen ja vanhojen tapojen muuttamisen. Ajattele sitä savena, joka muotoutuu jatkuvasti. Trauma voi jättää arven, mutta aivot etsivät aina uuden tasapainon. Harjoitus on avain.
Olen nähnyt tämän konkreettisesti isoisäni toipuessa aivohalvauksesta. Alku oli synkkä, mutta määrätietoinen harjoittelu palautti osan liikuntakyvystä. Uskomaton voima.
Mitä plastisiteetti tarkoittaa?
Yö. Hiljaista. Miks mä oon hereillä?
Plastisiteetti. Aivot. Muuttuu. Koko ajan. Ihan oikeesti.
- Hermosolut. Ne kasvaa. Kuten oksat.
- Synapsit. Ne on niitä yhteyksiä. Niitä tulee lisää. Kuin polkuja metsässä.
- Vanhat yhteydet. Ne häviää. Jos niitä ei käytetä. Kuin umpeen kasvava polku.
Tää on jotenkin outoa. Ajatella, että mun aivot muuttuu koko ajan. Mitä mä oon tehnyt tänään, mikä muuttaa niitä? Huomenna ne on taas erilaiset.
Muuttuuko ne paremmaksi vai huonommaksi?
En tiedä. Tuntuu pelottavalta. Ja jännittävältä. Ehkä vähän surulliseltakin.
Aika menee eteenpäin. En voi pysäyttää sitä. Aivotkaan ei pysy samana.
Eikä mikään muukaan.
Mikä aivojen osa kehittyy keskimäärin pisimpään jopa 25-30 vuotiaaksi asti?
Otsalohko, joo se! Muistin just tän. Ihan hullua, että se kehittyy noin pitkään. 25-30 vuotta! Mä olin ihan varma, että kaikki on valmista jo 18. Tai no, ehkä ei kaikki, mutta melkein.
- Aivot on ihmeellisiä.
- Miten ne toimii oikeasti?
- Otsalohko, se on se etuosassa, eikö? Säätelee tunteita ja päätöksentekoa. Tarkistin tän netistä just eilen. Tän takia oon varmaan niin epävakaa vieläkin. 27-vuotias ja otsalohko vielä kehittyy?
Mutta jos ajatellaan toisinpäin, niin onhan se hyvä asia! Mahdollisuuksia vielä kehittyä ja oppia uusia asioita. Ja ehkä sit myöhemmin osaan hallita vihani paremmin. Voi hyvänen aika, mä olen niin kiltti, mutta joskus menee hermot.
Ajatella, että 30-vuotiaana aivot vasta “kypsyvät” täysin. Tuntuuko siltä, että olen vasta nyt oppinut ajamaan autoa oikeasti kunnolla, esimerkiksi. Voiko se olla totta? Aika uskomatonta. Onko tämä siis syy siihen, että olen usein niin väsynyt?
- Tunteiden säätely
- Päätöksenteko
- Riskin arviointi
- Kaikki nämä kehittyy otsalohkossa,
- Vielä 25-30 ikävuoteen asti!
Minkä ikäiseksi asti aivot kehittyvät?
Aivot, nuo harmaat arvoituskerhomme jäsenet, kehittyvät kuin huonosti ajoitettu teinidraama: pitkään ja yllättävän epävarmasti.
-
Jos luulit, että aivosi olivat valmiit heti kun pääsit ajokortti-ikään, mieti uudestaan.
-
Ohimo- ja otsalohkot, nuo aivojen kaksi “coolia” tyyppiä, jatkavatkin hienosäätöä noin 25-vuotiaaksi asti. Ikään kuin ne yrittäisivät löytää täydellistä Tinder-biota tai parasta suodatinkahvia.
-
Tarkoittaako tämä, että yli 25-vuotiaat ovat täydellisiä? Ei todellakaan. He ovat vain virallisesti valmiita syyttämään aivojaan kaikista huonoista päätöksistä.
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
- Nuorempana tehtyjä hölmöilyjä voi siis selittää kehittymättömillä aivoilla. (Psst, kerro se tuomarille!)
- Kärsivällisyyttä nuorempien kanssa – he eivät ole vielä saavuttaneet “zen”-tilaa.
- 25-vuotiaana voit syyttää itseäsi. Tai vanhempia. Aivot ovat jo valmiit!
Ja hei, onhan se lohdullista tietää, että aivot ovat yhtä epävarmoja kuin mekin tässä elämässä.
Miten ikääntyminen vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn?
Yö. Hiljaista. Ajatukset vaeltelee. Ikääntyminen. Aivot. Muuttuu. Heikkenee.
- Hermosoluja katoaa. Aika karua. Niinkuin elämänlanka katkeilisi yksi kerrallaan.
- Aivot kutistuu. Atrofia. Sana kylmänä iholla. Pienenee. Maailma kutistuu ehkä myös?
- Aivokammiot laajenee. Tyhjää täynnä. Vaikea käsittää.
Keskushermosto hidastuu. Muistan asioita hitaammin. Välillä en ollenkaan. Pelottavaa. Tänä vuonna 2024, kaikki tuntuu jotenkin hauraammalta.
Miten ikääntyminen vaikuttaa ajatteluun ja aivoihin?
Aivot, ne ihanat rypyilevät hernekeittopäät! Ikääntymisen myötä ne alkavat toimia vähän kuin vanha tietokone – hidastuu, kaatuilee. Muisti toimii kuin vanha iPhone, jolla on 1% akkua jäljellä. Etsimiseen menee kauan.
Pääongelmat:
- Muistin heikkeneminen: Asioiden etsintä muistista kestää pidempään, kuin keskiverto teinin etsintä sohvalla peitettynä vilttiä.
- Keskittymisvaikeudet: Usean asian tekeminen yhtä aikaa on sama kuin yrittää jongleerata banaaneilla jääkylmässä suihkussa. Mahdotonta.
- Prosessoinnin hidastuminen: Aivojen prossu on kuin nelikymppinen, joka yrittää pelaa Fortnitea.
Mutta hei, älä masennu! Ikääntyminen ei ole pelkkää alamäkeä. Voit vaikuttaa asiaan! Ajattele aivojasi kuin lihasta – harjoituksella ne pysyvät kunnossa!
Mitä tehdä?
- Kognitiivinen harjoittelu: Pelaa ristikoita, sudokuja, opettele uutta kieltä tai soittoainetta. Älä vain valitse kannelle soittoa, ellet ole erittäin kärsivällinen.
- Fyysiset harrastukset: Liikunta virkistää aivoja ihan yhtä paljon kuin se piriste kahvi. Muistathan pitää välillä taukoa.
- Sosiaalinen kanssakäyminen: Kommunikaatio on kuin aivoille tehty hieronta.
- Terveellinen ruokavalio: Syö terveellisesti niin et ole kuin kääpiö, jolla on raudanpuutetta. Syö siis monipuolisesti.
- Riittävä uni: Unet ovat aivoille kuin kylpyläloma. Jätä se puhelin kädestäsi ja mene nukkumaan.
Lisämaustetta: Ikääntyvät aivot ovat kuin hienosti kypsynyt viini – ne ovat kokeneita, viisaampia ja omaavat ainutlaatuisen aromin. Vaikka toiminta hidastuukin, kokemus tuo aivojen toiminnalle syvyyttä, jota nuoruudessa ei ole. Muista, että kokemus on aina valttia!
Palaute vastauksesta:
Kiitos palautteestasi! Palaute on erittäin tärkeää, jotta voimme parantaa vastauksia tulevaisuudessa.