Minkä ikäisenä lapsi oppii hiihtämään?

minkä ikäisenä lapsi oppii hiihtämään? Kehitysikä

Monet vanhemmat pohtivat, minkä ikäisenä lapsi oppii hiihtämään ja milloin sukset kannattaa hankkia. Oikea aloitusajankohta riippuu lapsen omasta tahdistra ja kiinnostuksesta lajia kohtaan. Liian aikainen aloittaminen saattaa viedä ilon liikkumisesta. Kannattaa seurata lapsen motorista kehitystä ja edetä täysin lapsen ehdoilla.

Minkä ikäisenä lapsi oppii hiihtämään?

2-3-vuotiaan lapsen kanssa hiihto on pieniä tuokioita suksilla, jolloin totutellaan tähän uudenlaiseen tapaan ulkoilla. Noin 3-4-vuotiaan on mahdollista pikkuhiljaa oppia perinteisen hiihdon tekniikkaa. Luistelutekniikan oppimiseen motoriset valmiudet ovat riittävät noin eskari-ikäisestä etenevään.

Lapsen ensikosketus suksiin: Taaperoiän lumileikit

Kun lapsi on noin 2-3-vuotias, hiihtämisessä ei kannata puhua varsinaisesta opettelusta tai suorituksista. Tässä iässä kyse on ennen kaikkea leikistä, lumessa touhuamisesta ja suksiin totuttelusta. Lapsi voi pitää suksia jalassa vaikkapa ihan vain olohuoneen lattialla tai piha-alueella, jotta tasapaino ja varusteiden paino tulevat tutuiksi ilman suorituspaineita.

Noin 70% tämän ikäisten ensikokemuksista määrittää sen, miten he suhtautuvat talviliikuntaan myöhemmin. Lyhyet, muutaman minuutin mittaiset tuokiot ilman sauvoja ovat parhaita. Jos lapsi kyllästyy tai suuttuu, leikki kannattaa lopettaa heti, jotta hiihtoon ei liity negatiivisia tunteita.

Oikeat välineet taaperolle

Pienimmille lumileikkijöille parhaita ovat kiinnitykseltään joustavat remmisiteet, joihin sopivat mitkä tahansa talvikengät. Monot voivat olla 2-vuotiaalle liian jäykät ja raskaat. sukset lapselle minkä ikäisenä hankitaan, riippuu täysin lapsen koosta, mutta suksien saavat olla reilusti lyhyemmät kuin lapsi itse, jotta niiden käsittely on ketterää eikä kantapää takerru kiinni.

Perinteisen hiihdon alkeet leikki-ikäiselle

Noin 3-4-vuotiaana lapsen motoriikka ja tasapaino kehittyvät harppauksin, mikä mahdollistaa perinteisen hiihdon alkeiden opettelun. Tässä vaiheessa latu voi alkaa tuntua mielekkäältä, ja vanhempien kanssa tehtävät pienet hiihtoretket lähimetsään tai puistoon tuottavat iloa.

Vauhtia ja motivaatioa pidetään yllä parhaiten erilaisten leikkien kautta. Latuun voi asetella vaikkapa pehmoleluja kerättäväksi tai järjestää pieniä pujotteluratoja ilman sauvoja. Sauvat kannattaa ottaa mukaan vasta silloin, kun perussuksiin ja liukumiseen on tullut varmuutta, sillä aluksi ne tuovat vain ylimääräistä sotkua jalkoihin ja käsivarsiin.

Luistelutekniikka ja kouluikäisten valmiudet

Luistelutekniikan oppimiseen vaadittavat hermostolliset ja motoriset valmiudet saavutetaan tyypillisesti noin eskari-ikäisestä eteenpäin eli 6-7-vuotiaana. Luisteluhiihto vaatii huomattavasti enemmän tasapainoa, kehonhallintaa ja koordinaatiota kuin perinteinen hiihto.

Ennen kouluikää lapsen keho ei välttämata pysty tuottamaan tarvittavaa sivuttaista ponnistusta ilman turhautumista. Kun ikää tulee lisää, hiihtokoulut ja ohjatut ryhmät tarjoavat loistavan ympäristön uusien tyylien hiojamiseen, ja lapset nauttivat usein pitkistäkin lenkeistä kavereiden seurassa.

Hiihtotekniikoiden vertailu eri ikävaiheissa

Taaperohiihto (2-3 vuotta)

- Ei lainkaan sauvoja, jotta keskittyminen pysyy tasapainossa

- Lyhyet muovisukset ja omat talvikengät remmisiteillä

- Tutustumista lumeen ja lyhyitä leikkihetkiä ilman paineita

Perinteinen hiihto (3-5 vuotta)

- Otetaan käyttöön vähitellen, kun perusliuku sujuu

- Oikeat lasten sukset, monot ja tarvittaessa lyhyet sauvat

- Oikean latutyöskentelyn ja tasaisen liu'un opettelua

Luisteluhiihto (6+ vuotta / eskari)

- Olennaisessa roolissa rytmityksessä ja vauhdin luomisessa

- Luistesukset, jäykemmät monot ja pidemmät sauvat

- Vaativa sivuttainen ponnistus ja herkkä tasapainoaisti

Eetun ja isän lumiset seikkailut

Kolmevuotias Eetu sai syntymälahjakseen pienet muovisukset, mutta ensimmäinen kerta takapihalla päättyi siihen, että sukset sotkeutuivat omiin jalkoihin ja poika istahti hankeen itkemään.

Isä meinasi jo luovuttaa ja viedä sukset varastoon, mutta muutti sitten taktiikkaansa. Seuraavana päivänä sukset otettiinkin esiin vasta eteisessä, ja niillä käveltiin ilman sauvoja suoraan olohuoneen matolle.

Pikku hiljaa leikki siirtyi ulos lumihangelle, jossa isä teki lumeen pienen mutkaisen radan ja lauloi hauskoja lauluja. Eetu unohti kokonaan kaatuvansa ja alkoi nauraa lumipöllylle.

Talven päättyessä Eetu hiihti jo innoissaan puistoalueen pientä latua isän perässä ilman itkuja, mikä todisti, että leikinomaisuus ja paineettomuus olivat avain onnistumiseen.