Mitä askartelu tarkoittaa?

Mitä askartelu tarkoittaa? No, minulle se on… niin paljon enemmän. Se on… hengähdys. Kuin uppoutuisi johonkin toiseen maailmaan, jossa ei ole deadlinea, ei sähköposteja, ei mitään muuta kuin käsillä oleva työ ja sen hiljainen rytmi. Tunnenko itseni joskus stressaantuneeksi? Kyllä, kukapa ei? Mutta askartelu… se sulkee kaiken muun ulkopuolelle. Niinku viime viikolla, kun tein synttärikortin siskolle. Se oli niin rentouttavaa leikellä niitä pieniä paperipaloja, liimata niitä, asetella… Melkein kuin meditaatiota, oikeesti. Tulee sellainen tyyni olo.

Ja se tunne, kun jostain ihan tavallisesta, vaikkapa palasta lankaa tai puusta, syntyy jotain kaunista. Jotain ihan omaa! Eihän siinä aina mitään täydellistä tule, no ei tietenkään, mut se ei olekaan se juttu. Muistan kerran, kun yritin tehdä savesta mukia. Siitä tuli… noh, sanokaamme että se ei ihan muistuttanut mukia. Mutta se oli minun epätäydellinen muki. Ja jotenkin se oli silti kaunis. Tavallaan jopa rakkaampi juuri siksi, että se oli vähän hassu ja vino. Se on siinä jotenkin ihanaa, se luominen. Pieni pala minua jää aina siihen työhön. Onhan se vähän kliseistä, mutta on se totta.

Luin jostain, että käsityöt voi olla tosi hyviä stressin hallintaan. Eikä ihme! Se fokus, se keskittyminen… Se on niin erilaista kuin se jatkuva hälinä ja informaatiotulva ympärillä. Vaikka teen vain jotain pientä, vaikkapa korjaan napin, siinäkin on jotain tyydyttävää. Jokin konkreettinen saavutus. Ja mitä enemmän siihen panostaa, sitä enemmän siitä saa. Onko se vähän niinku elämän metafora? Ehkä… Joka tapauksessa askartelu on minulle tärkeää. Se on tapa ilmaista itseäni, rentoutua ja luoda jotain kaunista tähän maailmaan. Vaikkapa sitten vaan epätäydellinen savimuki.