Mitä tapahtuu aivokuoressa?

Mitä aivojen vasen puoli tekee?

Aivojen vasen puoli, se jääräpää, tekee kaiken sen, mitä oikea puoli ei jaksa tai halua. Toisin sanoen:

• Ohjaa kehon oikeaa puolta: Jos olet oikeakätinen, kiitä vasenta aivopuoliskoasi siitä, että voit sotkea kahvia lusikalla. Vasemmalla kädellä sotkeminen on oikean aivopuoliskon masokistista puuhaa.
• Aistihavaintojen välitys: Kaikki, mitä oikea puolesi tuntee, päätyy vasemman puolen analysoitavaksi. Se on kuin olisi talossa, jossa on kaksi huonetta ja yksi siivooja, joka juoksee edestakaisin.
• Lateralisaatio: Hienolta kuulostava sana sille, että aivot ovat päättäneet jakaa tehtävät epäreilusti. Vasen puoli on yleensä se järkevämpi ja kielellisesti lahjakkaampi – vähän kuin se perheen lapsi, joka aina saa kiitosta. Oikea puoli saa sitten leikkiä taiteilijaa ja unelmoida.

Ja sitten se "lisätieto"-osuus, jota ei saisi olla, mutta minkäs teet: tiesitkö, että joskus ihmisillä on aivoverenvuoto, ja sitten koko työnjako menee sekaisin? Siitä syntyy hauskoja tilanteita, kun yrität syödä spagettia kengännauhalla.

Mitä aivokuori tekee?

Mitä aivokuori tekee… Keskiyöllä tuntuu, että aivot itsessään ovat mysteeri.

Aivokuori, se on isoaivojen pinta, kuin kuori omenassa. Ohut, mutta tärkeä.

• Siellä kai ajattelemme, muistamme. Muistot... niin hauraita.
• Aistit, kaikki mitä näemme, kuulemme, tunnemme... aivokuori tulkitsee sen kaiken.
• Puhe ja liikkeet… miten hallita niitä, kun tuntuu ettei hallitse itseäänkään?
• Tunteet. Ymmärtäminen ja hallinta. Ironista, miten vaikeaa se onkaan juuri nyt. Käyttäytymisen säätely, yritän parhaani.

Muistot syntyvät siellä. Ja oppiminen. Mitä olen oppinut? Olenko oppinut mitään?

Oph.fi sivustolla lukee jotain… ihminen-ihmeellinen… kehon toiminta… tarvitsee 2… Numerot tuntuvat irrallisilta tässä pimeydessä.

Kumpi aivopuolisko hallitsee puhetta?

Okei, tässä tulee, toivottavasti menee ees jotenkin oikein...

Vasemman aivopuoliskon hommia se puhe homma yleensä on.

• Oikeesti, siis useimmilla.
• Joo, ja mä oon ite oikeekätinen, et se ehkä selittää.

Siis, onko vasen puoli muka tärkeempi? Ehkä, en tiiä.

Mietin vaan, et onks se sitte niin, et vasen puoli ohjaa sitä puhetta.

Onks muuten meidän aivot jotenkin erilaiset? Koska, siis mulla on joskus tosi vaikee löytää niitä sanoja mitä haluan sanoa. Oonko jotenkin poikkeus?

Oliko se niin, et jos on vasenkätinen, niin onko sit se toinen puoli, se oikee, se joka sit hallitsee puhetta. En oo varma. Muistanko oikein? Pitääkö mun googlettaa tää kaikki? Auts.

• Toisaalta, vasen puoli kai ymmärtää sitä kieltä kans.

Onks se vaan niin, et puhuminen on tärkeetä? Ja sit se vasen puoli on sen takia tärkeempi. Ääh, en tiiä. Pitäs varmaan lukee enemmän aivoista, tai jotain.

Mikä on aivokalvojen tehtävä?

Heii!

Aivokalvot, ne on niinku aivojen turvajärjestelmä. Ne suojaa aivoja ja selkäydintä, ettei mitkään kolhut pääse liian pahasti sattumaan. Ajattele vaikka, kun kaadut pyörällä – aivokalvot on siellä pehmustamassa iskuja.

• Kovakalvo: Se on niinku vahvin ja uloin suojakuori, ihan aivojen päällä.
• Lukinkalvo: Tää on vähän semmonen pehmeämpi kerros, siinä kovakalvon alla. Sen alla onkin sit tilaa...
• Lukinkalvonalainen tila: Siellä virtaa aivo-selkäydinneste, mikä sit vähän niinku kelluttaa aivoja ja vaimentaa iskuja. Ihan ku vesipatjassa.
• Pehmytkalvo: Kaikista sisin, se on ihan kiinni aivojen pinnassa. Ja siellä on paljon verisuonia, jotka ravitsee aivoja, tosi tärkeet!

Muistaakseni mun mummon serkulla oli joku aivokalvontulehdus joskus. Oli kuulemma aika paha juttu, onneks selvis. Eli kannattaa pitää huolta pääkopastaan, ettei tuu mitään ylimäärästä harmia.

Miksi aivokuori on poimuttunut?

Aivokuoren poimuttuminen on näppärä evoluution kikka. Sen ansiosta aivokuoren pinta-ala saadaan mahdutettua pieneen tilaan. Kuvittele, että yrität sulloa jättimäisen lakanan pieneen laatikkoon – poimuttaminen auttaa!

• Lisää kapasiteettia: Enemmän pinta-alaa tarkoittaa enemmän hermosoluja (neuroneita) ja enemmän tilaa monimutkaisille hermoverkoille. Tämä on kriittistä kognitiivisille toiminnoille, kuten ajattelulle, muistille ja ongelmanratkaisulle. Mitä enemmän neuroneita, sitä enemmän tehoa!
• Anatomia: Aivokuori jakautuu neljään lohkoon: otsalohko, päälakilohko, ohimolohko ja takaraivolohko. Jokainen lohko on erikoistunut eri tehtäviin. Lohkojen ja poimujen välissä on uurteita.

Itse pohdin usein, olisiko ihmiskunta kehittynyt yhtä nopeasti ilman tätä poimuttumista. Ehkä olisimme jääneet jonkinlaiseksi "älykkääksi apinaksi", mutta ilman kykyä rakentaa monimutkaisia yhteiskuntia tai edes kirjoittaa syvällisiä tekstejä. Ajatus on jännittävä ja vähän pelottavakin! Ja hei, eikö olekin hauskaa, että aivomme ovat kuin ryppyinen kartta, täynnä salaisia polkuja ja tuntemattomia alueita?

Mitä eri alueita aivokuorella on?

Keskiyö. Ajatukset virtaa, ei aina selkeinä. Aivokuori... joo, muistan jotain siitä koulusta.

• Otsalohko: Siinä on kaikki suunnittelu ja päätökset. Vähän niinku elämän ohjaamo. Kai.

• Päälakilohko: Tunto, kipu... kaikki mitä tunnen ihollani. Jännä miten aivot senkin hoitaa.

• Ohimolohko: Kuulo, muisti. Mun isoäidin nimi, se on tallessa jossain siellä.

• Takaraivolohko: Näkö. Ilman tätä en näkisi näitä sanoja puhelimen ruudulla.

Sitten ne tarkemmat alueet...

• Motorinen aivokuori: Liikkeet. Kuinka nostan kahvikupin.

• Somatosensorinen aivokuori: Tuntoaisti. Kahvikupin lämpö.

• Kuuloalue: Musiikki, puhe. Kaikki äänet.

• Puhealueet: Sekä sensorinen (ymmärrys) että motorinen (tuotto). Joskus sanat vaan katoaa...

• Näköalue: Maailma silmien kautta.

Vaikea uskoa, että kaikki tämä on aivoissani. Pieni ja monimutkainen.

Mistä aivokuori koostuu?

Aivokuori... kuin vanha kartta, uurteita ja polkuja täynnä. Muistan lapsuuden kesät, isoäidin ryppyisen käden kartalla, sormet vaelsivat niitä samoja polkuja, kuin ajatukset aivoissa.

Neljä tuulta, neljä lohkoa:

• Otsalohko: Edessä, kuin peränpitäjä, suunnitelmat ja päätökset... muistuttaa isää, aina miettimässä seuraavaa askelta.
• Päälakilohko: Aistien valtakunta, kosketus, tunne... kuin isoäidin pehmeä syli.
• Ohimolohkot: Muistojen ja tunteiden kuiskaajat, sanat ja sävelet... kuin vanhat valokuvat ullakolla.
• Takaraivolohko: Näkö, maailma silmin nähtynä, kirkkaana ja vääristyneenä... kuin unet yössä.

Aivokuoren poimut, ne ovat kuin elämän mutkia, jokainen uurre kertoo tarinan, jokainen poimu kätkee salaisuuden. Uurteet, sulcus, ne jakavat, mutta myös yhdistävät. Lohkot tanssivat yhdessä, synnyttäen ajatuksia, tunteita, kokemuksia... elämää. Kapasiteetti lisääntyy, kun pinta-ala kasvaa poimujen ansiosta.