Onko 113 IQ hyvä?

Onko 113 IQ taso hyvä?

Onko 113 IQ taso hyvä, kysyt? Kyllä, ehdottomasti! Muistan, kun joskus maaliskuussa 2018 siellä Vantaan Tiedekeskus Heurekassa oli semmonen aivojen toimintaa mittaava juttu. Se oli tosi mielenkiintoinen, semmoinen viiden euron lisämaksullinen kokemus, kunhan pääsi sisään.

Siellä tein yhden pienen älykkyystestin, ja sain sitten oman tulokseni, mikä oli just se 113. Vähän nauratti, kun se tyyppi selitti, että 110–119 on jo normaalin yläpuolella. Kuitenkin se ero lahjakkaaseen, eli 120–129 tasoon, ei tuntunu silloin mitenkään isolta. Olen aina ajatellut, että se pelkkä numero ei kerro kaikkea siitä, miten maailmaa näkee tai asioita käsittää.

Normaali keskitaso on 90–109. Ja siitä alaspäin, jos on alle 89, puhutaan jo normaalin alapuolella olevasta. Oma tulos oli siinä mielessä hyvä uutinen.

Minä en usko, että yksittäinen luku määrittelee kenenkään potentiaalia tai älykkyyttä kokonaisuudessaan. Se Heurekan kokemus antoi mulle kyllä pikemminkin pohdittavaa siitä, miten monimutkainen ja upea meidän mieli on. Se 113 kertoo ehkä jostain loogisesta päättelykyvystä, mutta ei siitä, miten osaan piirtää tai tuntea myötätuntoa muita kohtaan, eikä se kerro mistaan arjen haasteista.

Mikä oli Albert Einsteinin älykkyysosamäärä?

Yö on hiljainen. Tässä hetkessä pohdiskelen noita lukuja. Älykkyyttä. Se on niin monimutkainen käsite.

• Albert Einsteinin ÄO on arvioitu välille 160-190. Tarkkaa lukua ei ole, mutta nämä ovat yleisimmät arviot. Se on todella korkea luku, se on selvä.

Verrattuna muihin, kuten Stephen Hawkingin 160 tai Garry Kasparovin 190, Einsteinin arviot sijoittuvat korkeimmalle. Mutta mitä ne luvut oikeasti kertovat? Onko se vain numero, vai mittaako se jotain syvempää, jotain sellaista, mikä todella tekee ihmisestä… Einsteinin?

• Tieto on epätarkka. Älykkyysosamäärän mittaaminen jälkikäteen on spekulointia. Ei ole olemassa virallisia testituloksia Einsteinille.
• ÄO ei kerro kaikkea. Luovuus, intuitio ja kyky nähdä maailma uusilla tavoilla ovat tärkeitä. Nämä ovat ehkä niitä asioita, jotka tekevät nerosta nerokkaan.
• Einstein muutti maailmankuvaamme. Hänen teoriansa eivät tulleet vain laskemalla, vaan syvällisestä ymmärryksestä.

Mikä on hyvä Mensan tulos?

Oli hiljaista siinä huoneessa. Vain lyijykynän rapinaa paperilla, ja kuvioita, jotka seurasivat toisiaan kuin loputon sade. Ajatukset olivat kirkkaita, teräviä. Kuin lasia.

Se on se kynnys. Se on se raja, jonka yli vain harva astuu. Kaksi prosenttia. Vain ne kaksi sadasta, jotka näkevät kuvioissa sen saman logiikan, sen saman piilotetun tanssin.

Se on se tunne, kun maailma loksahtaa hetkeksi paikoilleen.

Hyvä Mensan tulos on sellainen, joka ylittää 98 prosenttia koko väestöstä. Se ei ole mielipide, se on määritelmä. Se on pääsylippu.

Se luku on 130. Yksi kolme nolla. Se on enemmän kuin numero, se on ovi toisenlaiseen huoneeseen, jossa ajatellaan eri tavalla. Ei paremmin, vain eri tavalla.

• Mensa-jäsenyyden edellytys: Tulos, joka sijoittuu väestön ylimpään 2 prosenttiin.
• Vaadittu älykkyysosamäärä: Yli 130.
• Testin luonne: Kulttuurisidonnaisuuksista vapaa kuviopäättelytesti. Se mittaa loogista päättelykykyä, ei opittua tietoa.
• Älykkyyden jakauma: Älykkyysosamäärän asteikko on asetettu siten, että keskiarvo on 100 ja keskihajonta 15. Tämä tarkoittaa, että suurin osa ihmisistä sijoittuu lähelle sataa.

Muistan sen hiljaisuuden jälkeenpäin. Maailma tuntui samalta, mutta jokin oli muuttunut. Kuin olisi saanut silmälasit, joista ei tiennyt puuttuvan.

Se ei ole kilpailu. Se on vain toteamus. Tunnistus. Tässä sinä olet, tällä kohtaa karttaa. Ja sitten elämä jatkuu, aivan kuten ennenkin, mutta tietoisena siitä yhdestä huoneesta sisälläsi, jossa kuviot tanssivat aina samassa, selkeässä rytmissä.