Onko joulu erisnimi?

Onko joulu erisnimi? Katso kirjoitusasu

Monet pohtivat, onko joulu erisnimi tekstissä. Väärä kirjoitusasu aiheuttaa usein sekaannuksia ja virheitä virallisissa viesteissä. Oikean kielioppisäännön ymmärtäminen auttaa välttämään nämä suomen kielen virheet helposti. Lue eteenpäin ja selvitä tarkat ohjeet juhlapyhien oikeinkirjoitukseen.

Onko joulu erisnimi vai yleisnimi?

Monet pohtivat, kirjoitetaanko joulu isolla vai pienellä alkukirjaimella ja onko se virallisesti erisnimi vai yleisnimi. Suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen mukaan joulu on yleisnimi, vaikka se tarkoittaa tiettyä ja merkittävää vuotuista juhlapäivää. Vaikka englannin kielessä juhlapyhät aloitetaan usein isolla alkukirjaimella, suomessa noudatetaan omia sääntöjä, joiden mukaan perinteiset juhlat kirjoitetaan pienellä.

Miksi joulu kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella?

Suomen kielessä erisnimiä ovat esimerkiksi ihmisten nimet, paikannimet sekä tiettyjen yksittäisten kohteiden tai brändien nimet. Yleisnimet sen sijaan tarkoittavat yleisiä esineitä, ilmiöitä, lajeja tai kalendaarisia juhlia. Koska joulu erisnimi vai yleisnimi -kysymys mietityttää monia, on hyvä muistaa sen olevan yleisnimi, joten se aloitetaan lauseen sisällä pienellä alkukirjaimella, aivan kuten juhannus, pääsiäinen tai uusivuosi. Tämä saattaa joskus sekoittaa kirjoittajia, jotka vertaavat suomen kielen sääntöjä vaikkapa englannin kieleen, jossa Christmas kirjoitetaan isolla.

Naisella tai miehellä voi olla vaikeuksia muistaa näitä sääntöjä kortteja kirjoittaessa, mutta nyrkkisääntö on selvä: lauseen alussa sana kirjoitetaan luonnollisesti isolla, mutta muuten aina pienellä. Toisin sanoen oikeinkirjoitusasussa sanotaan vaikkapa hyvää joulua oikeinkirjoitus -sääntöjen mukaisesti pienellä alkukirjaimella, ei Hyvää Joulua, ellei kyseessä ole virkkeeseen kuuluva erillinen otsikko.

Joulun tausta ja lainautuminen suomen kieleen

Sana joulu on vanha lainasana, joka on tullut suomeen skandinaavisista kielistä jo vuosisatoja sitten. Se on vakiintunut osaksi suomalaista kulttuuria ja perinteitä niin vahvasti, että se on kulkeutunut edelleen myös lähisukukieliin, kuten venäjään. Vanhasta historiastaan huolimatta sen grammatikaalinen luonne yleisnimenä on säilynyt muuttumattomana kieliopillisissa säännöissä.

Juhlapyhien oikeinkirjoitus suomen kielessä

Juhlapäivien nimien kanssa tehdään usein virheitä, sillä kunnioitus juhlaa kohtaan saa monet haluamaan ison alkukirjaimen. Suomen kielen lautakunnan ja Kielitoimiston ohjeistukset ovat kuitenkin yksiselitteiset. Seuraavassa vertailussa katsotaan, miten juhlapyhät isolla vai pienellä kirjoitettuina eroavat toisistaan oikeinkirjoituksen osalta.

Eri juhlien ja tapahtumien alkukirjainsäännöt

Suomen kielessä sanojen luokittelu yleisnimiksi tai erisnimiksi ratkaisee niiden alkukirjaimen. Alla on vertailu siitä, miten joulun tyyppiset juhlat eroavat muista nimityksistä.

Perinteiset juhlapyhät (esim. joulu, pääsiäinen)

- Tarkoittaa yleistä kalendaarista juhla-aikaa tai -päivää

- Pienellä alkukirjaimella (esim. iloista joulua)

- Yleisnimi

Erityiset tapahtumat ja juhlat (esim. Linnan juhlat)

- Viittaa yksittäiseen, ainutkertaiseen viralliseen tilaisuuteen

- Osittain tai kokonaan isolla (Linnan juhlat)

- Erisnimi

Nimipäivät ja kalenteripäivät (esim. Lucian päivä)

- Perustuu tiettyyn pyhimykseen tai nimettyyn henkilöön

- Erisnimiosa isolla, yleisnimi pienellä (Lucian päivä)

- Erisnimi ja yleisnimi yhdessä

Joulukorttien kirjoittamisen haasteet

Minä istuin joulukuussa työpöydän ääressä kirjoittamassa joulukortteja ystäville ja sukulaisille, ja pysähdyin miettimään oikeaa kirjoitusasua tervehdykselle.

Ensimmäinen vaistoni oli laittaa iso alkukirjain, koska joulu tuntui niin isolta ja tärkeältä asialta vuodessa. Kirjoitin paperille 'Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta'.

Tarkistin asian kielioppisäännöistä ja huomasin, että joulu ja uusivuosi ovat yleisnimiä, joten ne kuuluttavat pienellä kirjaimella, elleivät ne ole virkkeen aloittavia sanoja.

Muutin tervehdyksen muotoon 'hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta', mikä tuntui aluksi vähän oudolta, mutta oli kieliopillisesti täysin oikein.