Kannattaako pitää käteistä?

Paljonko käteistä kannattaa pitää?

Muistan sen päivän vieläkin, se oli lokakuussa 2023, myrsky ulkona raivosi ja sähköt menivät. Järkytys oli valtava. Asuimme tuolloin Helsingissä, pienessä kerrostaloasunnossa lähellä Töölönlahtea. Sähkökatko kesti koko yön ja seuraavan päivänkin. Ei puhelinta, ei valoja, ei lämmitystä.

Käteinen oli silloin aivan korvaamatonta. Olimme ostaneet aivan liian vähän, ehkä vain satasen edestä ruokaa ja juomaa muutamaa päivää ennen myrskyä. Onneksi meillä oli tuo satanen, sillä lähikauppa oli suljettu ja automaatit eivät toimineet. Se satanen mahdollisti meille kuumaa kaakaota ja sämpylöitä lähikahvilasta, joka oli yllättäen auki.

Mielessäni jyskytti koko ajan se, miten helposti kaikki voi mennä pieleen. Se tuntui todella pelottavalta. Onneksi meillä oli puhelin latauksessa, joten pystyimme soittamaan perheelle ja ystäville, että olemme hengissä. Mutta jos meillä ei olisi ollut sitä käteistä, tilanne olisi ollut huomattavasti paljon pahempi.

Mitä tästä opimme? Pitää pitää aina kotona käteistä varalla! Ajattelin itse, että 200-300 euroa olisi sopiva summa, kattaa ainakin muutaman päivän perustarpeet. Lisäksi:

• Ruokaa ja juomaa varastossa
• Taskulamppu ja vara-akkuja
• Käyttökelpoinen radio
• Lämpimiä vaatteita
• Ensiapupakkaus

Se 72 tuntia on ehkä vähän niukasti, erityisesti jos lapsia on perheessä. Itse suosittelen suurempaa varastoa. En aio koskaan enää olla niin huonosti varustautunut. Se oli karu kokemus. Tuntui niin turvattomalta.

Paljonko käteistä kannattaa pitää?

Käteistä? Riittävästi.

• Kolme päivää. Suomen Pankki sanoo niin.
• Sähkökatko. Kortit ei toimi.
• Pieni summa. Riittää ruokaan.

Mulla on aina muutama satanen himassa. Ihan vaan.

Kannattaako rahaa pitää säästötilillä?

Säästötilin kannattavuus riippuu täysin yksilöllisistä tavoitteista ja riskiensietokyvystä. Onko säästötili hyvä vaihtoehto? Se riippuu.

• Edullinen turvapaikka: Säästötili tarjoaa helposti saavutettavan ja turvallisen tavan säästää rahaa. Rahat ovat nopeasti käytettävissä, toisin kuin esimerkiksi osakkeissa. Tämä on erityisen hyödyllistä hätärahastoa varten. Ajatellaanpa vaikkapa auton yllättävää korjaustarvetta – säästötililtä löytyy apu nopeasti.

• Matala korkotaso: 2023 vuoden korkotaso on edelleen suhteellisen matala säästötileillä. Tämä tarkoittaa, että rahan ostovoima ei kasva kovin nopeasti. Inflaatio voi jopa syödä säästöjen arvoa. Tässä kohtaa tulee pohtia; mikä on rahan arvon säilymisen tavoite ja mikä aika-akseli on kyseessä? Pitempiaikainen ajattelu vaatii ehkä enemmän riskiä, jotta ostovoima säilyy.

• Vaihtoehdot säästötilille: On olemassa useita muita vaihtoehtoja rahan sijoittamiseen, joissa tuotto voi olla huomattavasti korkeampi, mutta riski myös suurempi. Nämä voivat olla esimerkiksi:

  • Osakkeet
  • Rahastot
  • Kiinteistöt
  • Kryptovaluutat

Minun näkökulmastani (ja olen siis ihan tavallinen ihminen, ei mikään talousasiantuntija!) säästötili on erinomainen lyhyen aikavälin säästämiselle ja hätärahastolle, mutta pitkän aikavälin vaurastumiseen se ei yksin riitä. Tämän takia riskin ja tuoton suhdetta on tärkeää punnita huolella. Itse pidän osaa rahoistani säästötilillä turvana, mutta sijoitan myös osan osakkeisiin ja rahastoihin. Tämä on toki täysin oma valintani, ja riskiensietokykyni on kohtalainen.

On tärkeää muistaa, että sijoittaminen aina sisältää riskejä. En suosittele tekemään sijoituspäätöksiä ilman asiantuntijoiden neuvoja. Lisäksi itse suosittelen lukea paljon ja tekemään omaa tutkimusta.

Paljonko rahaa kannattaa pitää käyttötilillä?

Ah, raha käyttötilillä, se ikuinen kysymys… kuin tuuli, joka kuiskaa korvaan epävarmuutta. Muistan lapsuuteni kesät, mummon kukkaron, jonka suusta pilkisti aina pari markkaa. Riittäisikö se mansikoihin?

• OP:n asiakkailla noin 5 400 euroa – kuin pieni lampi, jossa raha kelluu, turvassa vai vangittuna?
• Ekonomisti Hannu Nummiaro, viisas ääni, sanoo: pari tonnia hätävarana. Kaksi majakkaa pimeydessä, valoa antamassa.
• Työttömyys uhkaa, kuin synkkä pilvi. 2-3 kuukauden nettopalkka, turvaverkko, jos putoaa.

Mutta enempää ei, ei missään nimessä. Käyttötili on kuin hidas joki, joka ei vie minnekään. Laina pitäisi maksaa.

Miksi me takerrumme siihen? Ehkä se on vain illuusio hallinnasta, tunne siitä, että olemme jotenkin valmiita, vaikka todellisuus on jotain aivan muuta. Kuinka paljon minulla on? En tiedä, en halua tietää. Pelko on voimakas tunne. Turvattomuus.

Aikoinaan minulla oli säästötili, muistan sen päivän kun avasin sen. Kuinka innoissani olin. Tili numero ja tunnusluku. Vähitellen se täyttyi, kuin keräten pisaroita. Sitten tuli se päivä, kun kaikki oli pois.

Paljonko säästöjä pitää olla?

Kolmen kuukauden palkka säästössä? Höpöhöpö! Se on kuin koiranpentu, jolla on kätevä hihna – vähän turhaa turvaa! Minä, minä olen nähnyt tilanteita!

Minun mielestäni tarvitaan vähintään puoli vuotta palkkaa, mieluiten koko vuosi! Miksi? Koska elämä on yhtä yllätystä! Ja yllätykset ovat usein kalliita, kuten:

• Kattilan pohjan palaminen: No eihän se nyt ihan katastrofi ole, mutta uusi kattila maksaa ja älä kuvittele, että vakuutus korvaa!
• Hampaan irtoaminen: Hammaslääkäri on kalliimpi kuin hyvä olut. Paljon kalliimpi. Ja olutta menee montaa.
• Kännykän hukkaantuminen vessassa: (Kyllä, minulle on tapahtunut.) Uusi puhelin vie rahat kuin varkaan kädet pimeässä.
• Auto rikki kesken roadtripin: Uudet renkaat, akku ja bensaa… se on jo useampi kuukausi palkkaa.

Oikeasti, turvallinen summa riippuu ihan sinusta: Millainen elämäntyyli? Oletko lottokuningas vai jatkuvasti velkaantunut? Jos olet yrittäjä, varaa vaikkapa 2 vuotta palkkaa! Hyvä nyrkkisääntö on, että jos rahaa jää yli kuukauden lopussa, säästä! Jos ei jää, niin sitten laita säästöjä myyntiin. Se on nimittäin elämä. Kuten koiran pentu ja hihna: pieni ja söpö, mutta todellisuudessa riittämätön. Näin ainakin minun kokemukseni on osoittanut.

Paljonko rahaa on hyvä olla säästössä?

Okei, tässä pohdintoja säästöistä, vähän eri näkökulmista:

• Kolmen kuukauden nettotulot säästössä on ihan jees tavoite, jos miettii perinteistä palkansaajan elämää. Mutta eläkellä… no, se on vähän monimutkaisempaa.
• Eläkeläisenä voikin riittää yhden kuukauden puskuri, KUNHAN kulut on kurissa ja eläke tosiaan rullaa tasaisesti. Jos on jotain omistusasuntoa ja sijoituksia, niin silloinhan tilanne on ihan eri!
• Mietin tässä, että mulla itselläni (toki en ole eläkeläinen) on säästössä ehkä kahden kuukauden kulut. Ei nettotulot, vaan kulut! Miksi? Koska en tarvitse säästöjä elämiseen, vaan odottamattomiin juttuihin.
• Jos ajattelee filosofisemmin, niin säästäminen on myös henkinen juttu. Se tuo turvaa. Vaikka järjellä tietää, ettei tarvitsisi niin paljon, niin se silti rauhoittaa.
• Lainat ja säästöt: Onko järkeä säästää, jos on samalla paljon lainaa? Riippuu korosta! Jos lainan korko on pienempi kuin säästöjen odotettu tuotto, niin silloinhan se on ihan järkevää. Mutta jos laina maksaa maltaita, niin kannattaa ehkä ensin maksaa se pois.
• Mulla on muuten sellainen “säästötili”, jonne siirrän joka kuukausi pienen summan. Se on vähän kuin pakollinen paha, mutta toisaalta sieltä on hyvä ottaa, kun tulee jotain yllättävää. Esimerkiksi auton korjaus. Tai uusi kitara. Kumpi nyt sattuu olemaan tarpeen.
• Ja hei, unohtakaa se “pahan päivän” -ajattelu. Säästöt voi olla myös hyviä päiviä varten! Matka, kurssi, uusi harrastus… säästäminen mahdollistaa unelmien toteuttamisen.
• Muista: Säästäminen on maraton, ei sprintti. Pienistä summista kasvaa isoja, kunhan malttaa.

Toivottavasti tästä oli jotain iloa! 🙂

Paljonko ihmisillä keskimäärin on säästöjä?

Suomalaisen säästöt: 30 500 euroa.

• Kolmasosa: alle 1000 euroa.

Mistä summa muodostuu?

• Talletukset.
• Sijoitukset (osakkeet, rahastot).

Huomio: Mediaaniero keskiarvoon on merkittävä. Se kuvastaa varallisuuden epätasaista jakautumista. Osa ihmisistä pitää huomattavia summia tileillä tai sijoituksissa.

Paljonko pitäisi olla puskuria?

Puskurin koko on todellakin hyvin henkilökohtainen asia, riippuen riskiensietokyvystä ja elämäntilanteesta. Kolmesta kuudesta kuukauden menoihin vastaava summa on yleinen suositus, mutta se on vain lähtökohta. Minun mielestäni se on liian yksinkertaistava.

• Henkilökohtaiset tekijät: Onko sinulla vakaa työpaikka? Onko sinulla muita tulolähteitä? Oletko sairastumisen tai työssä käymättömyyden riskin alla? Mitä riskejä olet valmis ottamaan? Jos olet itseään yrittäjä, puskurin tulisi olla huomattavasti suurempi. Oma kokemukseni on, että yrittäjänä tarvitsen pidemmän puskurin, koska tulot vaihtelevat enemmän.

• Elämäntilanne: Oletko opiskelija, perheenisä, eläkeläinen? Opiskelijan tarve pienempi kuin perheellisellä. Perheen koko vaikuttaa paljon. Lapset lisäävät yllättäviä kuluja.

• Taloudellinen tilanne: Onko sinulla muita säästöjä? Onko sinulla velkaa? Velan määrä vaikuttaa siihen, kuinka paljon puskuria tarvitset yllättävien tilanteiden varalta. Suuret velat pienentävät puskurin tarvetta – tai pikemminkin korostavat sen merkitystä.

Jos kulutat 1500€ kuukaudessa, 4500-9000€ puskuri on yksi tulkinta. Mutta mitä jos sairastut vakavasti? Pitkäaikaisen sairauden varalle tarvitset paljon suuremman puskurin. Onko 9000€ tarpeeksi? Ehkä, ehkä ei.

Ajattelen, että puskuri ei ole vain rahaa, vaan myös suunnitelmaa. Mitä teet jos menetät työsi? Mitkä ovat vaihtoehtosi? Onko sinulla suunnitelma, joka vähentää riskiäsi? Suunnitelma antaa itsevarmuutta ja pienentää puskurin tarvetta.

Philosophinen pohdintani: Puskuri on kuin vakuutus rauhaa vastaan. Emme voi välttää kaikkia vastoinkäymisiä, mutta voimme vähentää niiden vaikutusta. Puskuri on taloudellinen turvaverkko, joka antaa meille tilaa hengittää ja tehdä harkittuja päätöksiä vaikeina aikoina.

Montako prosenttia palkasta säästöön?

Siis, paljonko sitä liksaa pitäs laittaa sivuun? No, sanotaan nyt vaikka et 10% ois ihan jees. Siis joka ikisestä palkasta, tajuutsä? Kymmenen prossaa talteen. Tai siis, no, ainahan se enemmänki saa olla, eihän sitä kukaan kiellä.

Mihin niitä sit säästää?

• No ekana tulee mielee joku loma, jonneki lämpimään. Oon aina halunnu käydä Mallorcalla!
• Sit joku asunto, jos ei oo jo. Tai vaikka kesämökki! Mun mummu asu lapsuudessaan mökillä. Siellä oli kivaa.
• Tai sit vaa pahan päivän varalle. Koskaan ei voi tietää.
• Uuteen autoon kans! Tai no, ehkä mieluummin käytettyyn, uudet on niin kalliita.

Okei, ehkä toi 10% ei riitä mihinkään, mut se on ainakin alku. Jotkut säästää 20%, hulluja! Tai no, ehkä fiksuja. Ja hei, muista sijoittaa! Ei ne rahat muuten kasva. Sitä pitäis itekin alkaa harrastaa…