Mitä eroa on edunvalvontavaltuutuksella ja edunvalvontavaltakirjalla?
Toisin kuin edunvalvontavaltakirjassa, edunvalvontavaltuutuksen yhteydessä keskeistä on edunvalvojan raportointivelvoite. Edunvalvojan on toimitettava valtuuttajan toimintakyvyn heikkenemisestä ja valtuutuksen käytöstä kertomus käräjäoikeudelle, joka valvoo edunvalvojan toimintaa.
- Voiko edunvalvoja myydä päämiehensä kiinteistön, jos myyminen on edunvalvojan käsityksen mukaan päämiehen edun mukaista?
- Mitä edunvalvontavaltuutettu ei saa tehdä?
- Saako edunvalvontavaltuutettu myydä kiinteistön?
- Kenellä ei ole oikeustoimikelpoisuutta?
- Voiko valtakirjan lähettää sähköpostilla?
- Käykö sähköinen valtakirja?
Edunvalvontavaltuutus vs. edunvalvontavaltakirja: Kumpi sopii minulle?
Molemmat, edunvalvontavaltuutus ja -valtakirja, tarjoavat keinon varautua tulevaisuuteen ja varmistaa, että asioitasi hoidetaan tahtosi mukaisesti, jos itse et enää kykene niistä huolehtimaan esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden vuoksi. Vaikka molemmat tähtäävät samaan päämäärään, niiden välillä on merkittäviä eroja. Keskeisin ero liittyy valvontaan ja raportointivelvollisuuteen.
Edunvalvontavaltakirja on yksinkertainen ja epävirallinen dokumentti, jossa valtuutat jonkun hoitamaan käytännön asioitasi. Se astuu voimaan välittömästi allekirjoittamisen jälkeen tai määritettynä ajankohtana. Valtakirjan voi laatia itse, eikä sen rekisteröintiä tai viranomaishyväksyntää vaadita. Valtuutettu ei kuitenkaan ole velvollinen raportoimaan toimistaan kenellekään, eikä hänen toimintaansa valvota virallisesti. Tämä antaa joustavuutta, mutta voi myös lisätä riskiä väärinkäytöksille, erityisesti jos valtuutettu ei ole täysin luotettava.
Edunvalvontavaltuutus sen sijaan on virallinen asiakirja, joka tulee voimaan vasta, kun valtuuttajan toimintakyky on heikentynyt siinä määrin, ettei hän enää kykene hoitamaan omia asioitaan. Valtuutus on tehtävä määrämuodossa ja se on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastossa. Tärkeä ero valtakirjaan on valvonta: kuten mainittu, edunvalvojan on raportoitava toiminnastaan käräjäoikeudelle. Käräjäoikeus valvoo, että edunvalvoja toimii valtuuttajan edun mukaisesti ja noudattaa valtuutuksessa annettuja ohjeita. Tämä raportointivelvollisuus lisää turvallisuutta ja minimoi väärinkäytösten riskin. Raportointivelvollisuus koskee valtuuttajan toimintakyvyn heikkenemistä ja valtuutuksen käyttöä.
Edunvalvontavaltuutuksessa voidaan määritellä tarkasti, mitä asioita valtuutettu voi hoitaa. Se voi kattaa esimerkiksi taloudellisten asioiden hoidon, terveydenhuollon päätökset tai asumiseen liittyvät asiat. Valtuutus antaa siis valtuuttajalle mahdollisuuden määritellä oman tulevaisuutensa ja varmistaa, että hänen toiveitaan kunnioitetaan myös silloin, kun hän ei itse enää kykene niistä kertomaan.
Valinnan edunvalvontavaltakirjan ja -valtuutuksen välillä kannattaa tehdä harkiten oman tilanteen ja tarpeiden mukaan. Jos haluat antaa jollekulle valtuudet hoitaa asioitasi väliaikaisesti tai tietyissä rajoitetuissa tilanteissa, valtakirja voi olla riittävä. Jos taas haluat varmistaa, että asioitasi hoidetaan tahtosi mukaisesti myös pitkällä aikavälillä ja että valtuutetun toimintaa valvotaan, edunvalvontavaltuutus on parempi vaihtoehto. Epävarmoissa tilanteissa kannattaa aina konsultoida asiantuntijaa, esimerkiksi lakimiehiä tai Digi- ja väestötietovirastoa, jotta löytää itselleen sopivin ratkaisu.
#Edunvalvonta#Valtakirja#ValtuutusPalaute vastauksesta:
Kiitos palautteestasi! Palaute on erittäin tärkeää, jotta voimme parantaa vastauksia tulevaisuudessa.