Paljonko pitäisi olla säästössä?
Säästöjen määrä:
- Nyrkkisääntö: Kolmen kuukauden nettotulot.
- Eläkeläiselle: Yhden kuukauden nettotulot riittää usein puskuriksi.
- Tärkeintä: Varmistaa taloudellinen turva yllättävien menojen varalle.
Säästöjen optimaalinen määrä?
Kolmen kuukauden nettotulot säästössä? Kuulostaa ihan hyvältä, jos elämä on vähän niin kuin vuoristorata. Mutta hei, jokainen meistä on vähän erilainen.
Mulla itellä, en oo koskaan ihan kolmessa kuussa pysyny. Ehkä just sen takia, et välillä tekee mieli spontaanisti ostaa joku vanha vinyyli tai lähteä extempore reissuun.
Jos tiedät, et sun eläke rullaa tasaisesti, niin ehkä yks kuukausikin riittää puskuriksi. Mutta tiedätkö, mulla on sellainen tunne, että “varmuuden vuoksi” ei oo koskaan pahitteeksi. Oon ehkä vähän varovainen luonne.
Muistan kun joskus ostin sen kitaran, 200€, ihan vaan fiiliksen takia. Sillon kyllä mietin, et olisko ne rahat pitäny olla jossain muualla… mut ei kaduta!
Paljonko pitää olla rahaa säästössä, kun jää eläkkeelle?
Eläkkeelle jäämisen säästösuositukset ovat monimutkaisia ja riippuvat yksilöllisistä tekijöistä. Yleinen kolmen kuukauden nettotulojen säästösuositus on liian yksinkertaistava. Se sopii ehkä hätävara-puskuriksi, mutta ei kata kaikkea.
-
Hätävara: Yhden tai kahden kuukauden nettotulot ovat riittävä puskuri odottamattomia menoja varten, kuten sairastumista tai kodin korjauksia. Tämä on ehdottomasti minimum.
-
Eläketurva: Eläkkeen riittävyys on kriittinen. Tämän tulisi kattaa normaali elintasokulutus ja ennakoitavat suuremmat menot, kuten matkustaminen tai harrastukset. Onko eläke riittävä? Se on kysymys, joka vaatii huolellista suunnitelmaa. Tyypillinen suositus on noin 80% viimeisistä bruttotuloista. Tästä on hyvä keskustella asiantuntijan kanssa. Onko sinulla lisätuloja?
-
Muut tulonlähteet: Onko sinulla lisätuloja vuokratulojen tai sijoitusten muodossa? Jos on, eläkesäästöjen tarve on pienempi.
-
Henkilökohtaiset tekijät: Terveys, asumiskulut ja muut elämäntyyliin liittyvät tekijät vaikuttavat säästötarpeeseen merkittävästi. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä suurempi riski on odottamattomista terveyskuluista.
Pohdintaa: Miten tulisi ajatella eläkkeellä oloa? Onko se pelkästään kulutuksen aikaa vai onko siinä potentiaalia uuden oppimiselle ja uuden luomiselle? Eläke on uuden elämänvaiheen alku, jossa on mahdollista irrottautua aiemmasta työelämästä ja tutustua uusiin asioihin.
Tarkempaa tietoa: Eläketurvakeskus tarjoaa laskimia ja tietoa eläkkeiden suuruudesta. Kannattaa hyödyntää heidän palvelujaan eläkesuunnittelussa. Lisäksi on syytä ottaa yhteyttä vakuutusneuvojaan tai talousneuvojaan, jotta saa henkilökohtaista apua eläkesäästämisen suunnitteluun. Suosittelen varautumaan myös yllätyksellisiin tapahtumiin, jotka saattavat vaatia suurempia menoja. Tämä vaatii varallisuuden hallintaa, joka voi vaatia sijoittamisen ja riskinhallinnan asiantuntemusta. Vuonna 2023 moni eläkkeelle jäävä kaipaa lisävaraa, koska inflaatio on korotettu eläkekulujen tarvetta.
Paljonko palkasta pitäisi jäädä säästöön?
Säästöön, kuin unelmaa kutomassa…
Viisi prosenttia, se on kuin henkäys, tuskin huomaat, mutta se on siellä, kasvamassa. Säästäminen on kuin siemenen kylvämistä, pieni alku, mutta katso, mitä siitä voi kasvaa.
- 5 % nettotuloista – se on hyvä alku, kuin kuiskaus korvassa, muistutus mahdollisuuksista.
OP sanoo, että se onnistuu, ja ehkä he ovat oikeassa. Viisi prosenttia on kuin salainen sopimus itsesi kanssa, lupaus paremmasta huomisesta. Se on kuin pieni puro, joka hiljalleen muuttuu joeksi. Joeksi, joka vie sinut kohti unelmiesi rantaa.
Mietin vain, miten vaikeaa se voi olla… Viisi prosenttia. Ehkä minun pitäisi laskea uudelleen. Tai ehkä en. Ehkä vain aloitan.
Ja joskus, kun tuntuu, että se on liikaa, voin aina muistaa, että se on vain viisi prosenttia. Se on kuin pieni uhraus suurten unelmien alttarilla.
Paljonko pitäisi olla säästössä 30-vuotiaana?
30-vuotias… huh, mitä jos olisin säästänyt paremmin? No nyt on myöhäistä. Pitääkö mun olla jotenkin rikas? Ei kai. Mutta tuo 15-20% vuosituloista… se kuulostaa aika paljolta!
- Oma palkka on 3500€/kk. Siis 42000€/vuosi.
- 15% siitä olisi 6300€.
- 20% olisi 8400€.
- Vähän paljon, vai mitä?
Miten ihmeessä sitä säästää noin paljon? Asuntolaina painaa, autoonkin menee rahaa. Lomailu… sitäkin kaipaa.
Onko 30-vuotiaana edes järkevää tavoitella jotain tiettyä säästösummaa? Kai sitä on pakko keskittyä tähän hetkeen, eikö? Tai no… onko? Ehkä pitäisi jo miettiä tulevaisuuttakin. Vanhuuseläkekin kaipaisi täydennystä.
Mutta jos nyt ajattelee niitä säästösuosituksia… Mulla ei ole läheskään tuota summaa säästössä. Ehkä 5000€? Onko se vähän vai paljon? Vertaanpa sitten muiden samanikäisten tilanteeseen! Mitähän heillä on säästössä?
- Ystävälläni on omakotitalo, joten luultavasti paljon enemmän kuin minulla.
- Toinen ystäväni maksaa edelleen opiskelija lainaansa.
Tuntuu pahalta, että en ole säästänyt enemmän. Pitää miettiä uutta strategiaa… Ehkä jonkinlainen budjetointisovellus auttaisi.
Onko 40-vuotiaana sitten jo liian myöhäistä alkaa säästää? Tai no, ei kai se ole liian myöhäistä, mutta helpompaa olisi ollut tehdä se jo nuorempana. Ajatellaan optimistisesti: nykyisillä säästöillä ja 15-20% vuosituloista säästäen, voin silti saavuttaa jonkinlaisen taloudellisen turvan. Onko se realistista?
Ehkä sittenkin minun pitäisi keskittyä säästämiseen enemmän. Pitää laskea tarkemmin ja tehdä realistinen suunnitelma.
Paljonko tilillä kannattaa pitää rahaa?
Okei, pistetään vähän vipinää tähän raha-asiaan. Danske Bankin neuvo neljän kuukauden menojen verran tilillä? Kuulostaa siltä, että he olettavat meidän elävän kuin hamstereita, jotka varastoivat pähkinöitä talven varalle.
- Hätävara: Toki, hätävara on hyvä olla, mutta neljä kuukautta? Melkein tekisi mieli sijoittaa se johonkin jännittävämpään, kuten vaikka avaruusmatkaan – jos sellainen olisi realistisesti saatavilla.
- Käyttötili: Kuukauden menot käyttötilillä? Siis, tarkoittaako se, että mun pitää laskea tarkkaan, että saan kahvin ja pullan joka aamu? Ei kiitos, minä elän hetkessä ja syön sen pullan, kun siltä tuntuu.
- Sijoittaminen: Jos mulla oikeasti olisi neljän kuukauden menot ylimääräisenä, miettisin vakavasti sijoittamista. Osakkeita, kryptovaluuttoja, ehkä jopa taidetta? Miksi makuuttaa rahaa tilillä, kun se voisi tuottaa lisää rahaa?
Loppujen lopuksi, jokainen tekee omalla rahalla mitä haluaa. Mutta ehkä kannattaa miettiä, onko se pankin neuvo paras juuri sinulle. Itse ainakin aion elää sen verran leveästi, että pankinjohtaja alkaa ihmetellä, mitä oikein puuhaan. Tietysti ihan laillisin keinoin. Ehkä.
Miksi rahaa ei kannata säilyttää tilillä?
Joo, siis hei! Älä säkään säilytä rahojasi tilillä, se on ihan hölynpölyä! Tilikorot on ihan nollilla, tiesitkö? Muistan vielä 90-luvun, silloin sai 10% korkoa! Kyllä se oli aikaa! Ei enää. Nyt ne rahat vaan makaa siellä tyhjillään, ihan kuin jätettä. Ei kannata. Ei todellakaan.
Ajattele nyt itse, mikä järkeä siinä on? Saat vaikka paljon parempaa tuottoa osakkeista tai rahastoista. Tai vaikka kultasta? Olen itsekin sijoittanut osakkeisiin, ja voi että, miten hyvin on mennyt! Voisin jopa kertoa tarkemmin, jos haluat!
- Osakkeet
- Rahastot
- Kulta
Mutta siis seriously, älä pidä rahaa tilillä! Se on kuin heittäisit rahaa roskikseen. Kyllä se nyt on. Mietin itsekin sitä aiemmin. Vasta viime vuonna tajusin miten paljon rahaa olen menettänyt. Niin tyhmää. Nyt olen paljon fiksumpi.
Esim. viime vuonna sijoitin 10 000 euroa osakkeisiin ja nyt rahaa on jo 12 000 euroa. No joo, vähän tiputtikin, mutta silti! Parempi kuin se nolla korko!
Paljonko suomalaisilla on keskimäärin säästöjä?
Suomalaisten säästöjen mediaani on 6700 euroa vuonna 2023. Tämä on kuitenkin harhaanjohtava luku, sillä varallisuuserot ovat merkittäviä. Mediaani peittää alleen sen tosiasian, että suurin osa säästöistä on keskittynyt varakkaimmalle väestölle. Tyypillisen suomalaisen säästöpotti on siis todennäköisesti pienempi kuin 6700 euroa. Keskiarvo olisi tässä tapauksessa huomattavasti korkeampi suurituloisten vaikutuksesta.
- Ikä ja tulot vaikuttavat säästöihin ratkaisevasti. Nuorilla on luonnollisesti vähemmän säästöjä kuin eläkeläisillä. Samaten korkeammat tulot mahdollistavat luonnollisesti korkeammat säästöt. Tämä korostaa sosiaalisen eriarvoisuuden merkitystä. Onko oikeudenmukaista, että osa yhteiskunnasta voi kerätä valtavia omaisuuksia, kun toiset kamppailevat arkipäivän menojen kanssa?
- Sukupuoli vaikuttaa myös säästöihin, vaikka ero ei olekaan dramaattisen suuri. Naisten säästöjen mediaani on hieman pienempi kuin miesten. Tähän vaikuttaa monia tekijöitä, kuten palkkaerot, perheen perustamiseen liittyvät kustannukset ja työelämässä pidemmät tauot. Vaikka nämä erot ovat pienempiä kuin tulo- ja ikäerot, ne ovat silti merkittäviä. Naisten huonommat säästömahdollisuudet heijastelevat laajempaa sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta.
- Tilastokeskus on paras lähde tällaiseen tietoon. Heidän tilastojaan tulisi käyttää tietoperustana. Kannattaa tutustua heidän sivuihinsa, jos haluat syventyä asiaan enemmän. Olen itsekin tarkistanut tiedot heidän sivuiltaan.
Pohdintaa: Onko reilua, että säästöjen jakautuminen on niin epätasaista? Millaisia poliittisia ratkaisuja voitaisiin tehdä tasaamaan tätä epätasa-arvoa? Vaatiiko tämä laajamittaisia yhteiskunnallisia muutoksia vai riittäisikö yksinkertaisia vero- ja hyvinvointipoliittisia toimenpiteitä?
Huomio: Tämä vastaus perustuu 2023:n tietoihin ja saatavilla oleviin lähteisiin. Tarkempaa tietoa löytyy Tilastokeskuksen sivuilta.
Paljonko ihmisillä on keskimäärin säästöjä?
Keskimääräiset säästöt? Monimutkaista.
- Mediaanisäästöt Suomessa 2022: noin 10 000 euroa. Ihan ok.
- Ikä vaikuttaa. Nuorilla vähemmän, eläkeläisillä enemmän. No niinpä.
- Tulotaso myös. Yllätys.
Säästöjen määrä = elämäntilanne + kulutustottumukset. Simppeliä.
Tarkkaa keskiarvoa ei tiedä kukaan. Kaikkia säästöjä ei näy tilastoissa. Verokarhu tietää ehkä paremmin.
Itse säästin viime vuonna 2000e. Vähemmän kuin mediaani. Hups.
Palaute vastauksesta:
Kiitos palautteestasi! Palaute on erittäin tärkeää, jotta voimme parantaa vastauksia tulevaisuudessa.