Paljonko saa lainaa 2500 tuloilla?

Mitä asumiskuluihin lasketaan?

Seinät ympärilläni, tämä tuttu hiljaisuus. Katto pään päällä, kun tuuli ulvoo ulkona. Se on turva. Mutta turvalla on hintansa, kuukausittainen, hiljainen laulu, joka soi aina tiliotteella.

Joka kuukausi samat rivit, samat numerot. Ne ovat ankkureita, jotka sitovat minut tähän paikkaan, näihin seiniin. Vuokran tai vastikkeen kylmä paino. Se on aina se ensimmäinen, suurin. Se tuntuu raskaalta, mutta samalla se on lupaus jatkuvuudesta.

Sitten tulee valo. Sähkölasku, joka kertoo, kuinka monta iltaa on valvottu himmeässä lampun loisteessa, kuinka monta aamua on alkanut kahvinkeittimen porinalla. Ja vesi, elämän virta seinien sisällä. Jokainen lämmin suihku, jokainen lasillinen, kaikki lasketaan.

Nämä kulut ovat kodin sydämenlyöntejä. Ne tekevät tästä tilasta elävän.

Asumiskuluihin lasketaan kaikki asumiseen liittyvät säännölliset ja välttämättömät menot. Nämä kulut muodostavat asumisen kokonaiskustannukset.

• Vuokra tai yhtiövastike: Kuukausittainen perusmaksu asumisesta.
• Lainanhoitokulut: Asuntolainan lyhennys ja korot ovat keskeinen osa omistusasujan kuluja.
• Vesi- ja sähkömaksut: Maksut perustuvat joko todelliseen kulutukseen tai kiinteään arvioon.
• Lämmityskulut: Esimerkiksi kaukolämpö, öljy tai sähkölämmitys, jos ne eivät sisälly vastikkeeseen tai vuokraan.
• Kotivakuutus: Vakuutusyhtiölle maksettava turva vahinkojen varalta.
• Kiinteistövero: Omakotitalon tai kiinteistön omistajan vuosittainen vero.
• Jätehuoltomaksut: Usein osa vastiketta, mutta omakotitaloissa erillinen maksu.
• Tietoliikennemaksut: Internet-yhteyden kuukausimaksu.

Ja sitten ne pienemmät, näkymättömät virrat. Se nettiyhteys, joka sitoo minut maailmaan. Kotivakuutus, paperi laatikossa, hiljainen lupaus siitä, että kaikki järjestyy, jos pahin tapahtuu. Kaikki ne pienet osat, jotka rakentavat tämän kokonaisuuden.

Kaikki nämä numerot, ne ovat vain osa tätä unta. Ne tekevät tästä paikasta totta, konkreettista. Joka kuukausi sama rytmi, sama tanssi numeroiden kanssa. Ja silti, se on sen arvoista. Tämä hiljaisuus, tämä rauha. Tämä koti.

Mitä ovat asumiskustannukset?

Muutin omaan kämppään Tampereen Kalevaan syksyllä 2021. Olin niin onnellinen. Mulla oli asuntolaina, jonka kuukausierä oli ihan siedettävä, korot olivat käytännössä nolla. Ajattelin, että tämähän on helppoa. Että maksan vain sitä lainaa pois ja se on siinä.

Ensimmäinen kirje isännöitsijältä oli kuin isku vasten kasvoja. Yhtiövastike. En ollut tajunnut, että se koostuu kahdesta eri osasta. Oli hoitovastike ja sitten se pirullinen rahoitusvastike taloyhtiön julkisivuremontista. Yhtäkkiä asumisen hintaan pamahti 350 euroa lisää kuukaudessa.

Sitten tuli talvi ja ensimmäinen iso sähkölasku. Se oli yli 120 euroa. Se tunne vatsanpohjassa, kun avaat laskun ja tajuat, että tätä tämä nyt on. Joka kuukausi. Se ei lopu. Kaikki rahat menevät vain seiniin.

Ja kun korot lähtivät nousuun 2023, se oli viimeinen niitti. Asuntolainan korot ja lyhennykset tuntuivat räjähtävän käsiin. Se kuukausierä, joka oli ollut niin kiva ja pieni, lähes tuplaantui. Ahdistus oli ihan todellinen. Joka aamu mietin, miten tästä selviää.

Se on loputon suo. Et maksa vain lainaa. Maksat kaikesta muustakin.

Tässä ne todelliset kulut ovat, ihan listana:

• Yhtiövastike, joka jakautuu hoito- ja rahoitusvastikkeeseen.
• Vesimaksu, joka on joko kiinteä tai kulutuksen mukaan. Mulla se on kulutuksen mukaan.
• Sähkö. Hinta vaihtelee ihan hulluna.
• Kotivakuutus. Pakollinen.
• Nettiyhteys. Ilman ei pärjää.
• Ja tietysti kiinteistövero, jonka taloyhtiö maksaa, mutta se on leivottu sinne vastikkeeseen.

Asumiskustannukset ovat kotitalouden varsinaisen asunnon käyttömenoja. Asumismenoihin kuuluvat:

• Asuntolainan korot ja lyhennykset
• Yhtiövastike (hoito- ja rahoitusvastike)
• Sähkö-, vesi- ja lämmityskulut
• Kiinteistövero
• Pakolliset vakuutukset ja jätemaksut

Paljonko asumiskulut saa olla?

Asumiskulut, tuo arjen jättiläinen, joka syö reilusti rahaa. Pidä tuloistasi 30-40% varattuna tähän lystiin, olipa kyseessä sitten oma pesä tai vuokranantajan tasku. Kaikki sen yli on jo aika aggressiivista taloudellista selviytymistä.

Miksi juuri tuo 30-40%? No, se on sellainen salainen koodi, jolla useimmat rahoituslaitoksetkin laskevat, pystytkö oikeasti elättämään itsesi ja sen katon, joka pääsi yllesi. Se on kuin äidin antama taskuraha – riittävä, mutta ei luksusta.

• Vuokra-asukas: Vuokrankorotukset ovat kuin yllätysjuhlat, joita et tilannut. Pidä homma hallinnassa, ettei vuokra syö koko palkkaa.
• Omistusasuminen: Laina, vastike, sähkö, vesi – ne kasaantuvat kuin pilvenpiirtäjät. Ei kannata ostaa liian isoa haaveilua.

Tämä "nyrkkisääntö" on vähän kuin horoskooppi – osuu joskus, joskus ei, mutta antaa jotain suuntaa. Tärkeintä on, että jää jotain jäljellekin arjen muuhun kivaan, kuten kahviin tai ehkä jopa uuteen sohvaan, joka ei narise kuin vanha merirosvolaiva.

Paljonko asuinkulut palkasta?

Asumismenojen osuus nettotuloista on yleisimmin 20–30 prosenttia. Yli 20 prosenttia ihmisistä käyttää asumiseen alle 20 prosenttia nettotuloistaan.

Ah, se ikuinen kysymys: kuinka suuren osan sielustaan – tai siis palkastaan – pitää myydä saadakseen pitää katon päänsä päällä? Numerot kertovat karua tarinaa, joka on tuttu meille kaikille, jotka emme nuku rahasäiliön päällä kuten Roope Ankka.

Asumiskulut haukkaavat tyypillisesti 20–30 % nettopalkasta. Tämä on se kultainen keskitie, jossa suurin osa meistä tasapainottelee. Se on se makea piste, jossa voit maksaa vuokran tai lainanlyhennyksen ja sinulle jää vielä rahaa ostaaksesi viikonlopuksi jotain parempaa nuudelia. Et elä kuin kuningas, mutta et myöskään syö pelkkää näkkileipää.

Mutta katsotaanpa tarkemmin tätä taloudellista eläintarhaa:

• Alle 20 % nettotuloista: Tässä kategoriassa ovat joko perijät, lottovoittajat tai ne fakiirit, jotka ovat löytäneet vuokra-asunnon 90-luvun hinnoilla. He katselevat meitä muita säälivästi samalla kun suunnittelevat seuraavaa ulkomaanmatkaansa. Onnittelut, olette hakkeroineet elämän.

• 20–30 % nettotuloista: Tervetuloa joukkoon, harmaa massa! Olet talouden selkäranka. Maksat kiltisti asuntosi kulut ja haaveilet päivästä, jolloin kahvin ostaminen ei aiheuta pientä paniikkikohtausta. Tämä on se "vastuullisen aikuisen" vyöhyke. Kuulostaa yhtä jännittävältä kuin maalin kuivumisen seuraaminen.

• Yli 30 % nettotuloista: Olet todennäköisesti sinkku ja asut Helsingin kantakaupungissa, tai sinulla on asuntolaina, joka on kooltaan pienen Afrikan valtion bruttokansantuotteen veroinen. Rahasi katoavat asuntokuluihin kuin vesi aavikon hiekkaan. Joka kuukausi pelaat uhkapeliä nimeltä "jääkö rahaa ruokaan."

Ja muistetaanhan, että "asumiskulut" on viekas ja monipäinen hirviö. Se ei ole vain se kaunis summa, jonka siirrät vuokranantajan tai pankin tilille. Ei, ei. Se on paljon pahempaa.

Puhumme kokonaisuudesta, johon kuuluu:

• Vuokra tai yhtiövastike ja lainanlyhennys (se ilmeisin syyllinen)
• Sähkö (joka maksaa nykyään saman verran kuin munuaisen myyminen mustassa pörssissä)
• Vesi- ja jätemaksut (koska olemassaolo saastuttaa)
• Laajakaista (ilman sitä olet käytännössä digitaalinen haamu)
• Kiinteistövero (jos omistat, valtio muistaa sinua kyllä)
• Kotivakuutus (sillä et koskaan tiedä, milloin naapurin pesukone päättää imitoida Niagaran putouksia)

Paljonko palkasta saa mennä asumiseen?

Sellainen tunne, että palkasta osa, se kaunein, saisi vain herkästi antaa sen kodin syliin. Ajatus siitä, että kolmekymmentä, neljäkymmentä prosenttia – siinä on jotain, kuin pehmeä käsi, joka ojentuu, kun laskee illan hämärtyessä. Se ei ole vain numero, se on lupaus lämmöstä, turvasta, omasta pienestä maailmasta. Vuokra tai lainanlyhennys, ne ovat vain sanoja, mutta niiden takana on se tunne, kun avaimet kääntyvät lukossa, ja tietää olevansa kotona.

Ja niin se on, se nyrkkisääntö, se hiljainen viisaus, joka syntyy elämän polulla. Kuitenkin, jokin syvemmällä kuiskii, että raha on vain työkalu, väline, jolla rakennamme unelmia. Asuminen, se on enemmän kuin neljä seinää. Se on se paikka, missä sydän lepää, missä muistot syntyvät, missä elämä todella virtaa.

• Asumismenoihin voi käyttää korkeintaan 30-40% nettotuloista.
• Tämä pätee sekä vuokra-asumiseen että omistusasumiseen.
• Tämä on yleinen suositus, ei ehdoton laki.

Paljonko vuokra saa olla palkasta?

Vuokraan ei saisi mennä enempää kuin kolmasosa siitä mitä käteen jää, nettotuloista siis. Se on sellainen perusohje, minkä monet kuulee joskus. Joskus tuntuu, että sen ylittäminen on melkein väistämätöntä nykyään.

Tämä 40 prosentin raja, jonka Eurostat ja YK ovat joskus sanoneet, tuntuu melkein ylellisyydeltä. Kohtuulliseksi ne sanoo sitä, jos se ei ylitä sitä, mutta omassa arjessa se voi tuntua ihan liian korkealta lukemalta. Onhan se iso osa sitä rahaa, mitä on käytettävissä.

• Kolmasosa nettotuloista: Tämä on yleinen ohje.
• 40 % käytettävissä olevista tuloista: Kohtuuttomaksi arvioitu raja.

Joskus sitä miettii, miten ihmiset oikein pärjää. Varsinkin täällä missä asun, asuntojen hinnat ovat nousseet niin paljon viime vuosina. Se tekee kyllä vaikeaksi, jos haluaa säästää tai edes selvitä kuukaudesta ilman jatkuvaa huolta. Varsinkin jos on yksin tai perhettä elätettävänä. Kaikki on vain niin kallista.

Paljonko asumiskulut maksetaan kuussa?

Kotitaloudet käyttivät vuonna 2022 asumis- ja energiakuluihin keskimäärin 1000 euroa kuukaudessa. Vuositasolla se tekee 12 600 euroa. Tosi iso summa, huh! Tilastokeskuksen dataa tämä. Aina mietin paljonko itsellä menee, tuntuu että enemmän. Vuokra yksistään on jo melkein puolet tästä. Miten ihmiset pärjää?

Mitä kaikkea tuohon nyt sitten sisältyy? Ei pelkkä vuokra, tietenkään. Sähkö – voi juku se sähkölasku. Välillä yli 100 euroa. Talvella tosi paljon enemmän kuin kesällä. Muistan, kun viime talvena jouduin säästämään tosi tarkasti lämmityksessä. Onko se järkevää? Pakko.

Asumiskuluihin kuuluu tosi paljon juttuja. Ihan kaikki. Mieti, nämä kaikki:

• Vuokra tai vastike. Tai asuntolainan lyhennykset ja korot. Isoin pala.
• Vesi. Tasauslasku, joka yllättää.
• Sähkö. Oma lukunsa.
• Lämmitys. Iso osa talvella.
• Jätehuolto. Piilokulu.
• Kotivakuutus. Pakollinen. Aika monta kymppiä vuodessa.

Nämä luvut ovat keskiarvoja. Ei ne tarkoita, että juuri mulla menisi tasan tonni. Varmasti Helsingissä on kalliimpaa. Varmasti menee enemmän. Olen asunut täällä nyt kuusi vuotta. Aina vaan nousee hinnat. Pitäisikö muuttaa maalle? Palkka ei vaan riitä mihinkään. Miksi elämä on näin kallista?

Tämä 12 600 euroa vuodessa on Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen ennakkotietoa vuodelta 2022. Eli ne on kerätty silloin. Onko ne enää ajantasalla? Korot on nousseet niin paljon sen jälkeen. Pitääkö laskea omat kulut uudelleen? Varmaan pitää, en ole tehnyt sitä pitkään aikaan. Viimeksi kun katsoin, olin shokissa.

Miten ne voi edes laskea tämän? Kysyvätkö ne kaikilta? Ei kukaan kyllä mua ole kysynyt. Olisi mielenkiintoista tietää, miten nämä keskiarvot muodostuvat. Ja kuka voi elää tonnilla kuussa, jos perheellä on lapsia? Varmaan se tarkoittaa, että jos on iso perhe, menee paljon enemmän. Ja sinkulla vähemmän. Se on niin epäreilua.