Mikä on terveellisin sokeri?

Mitä voi käyttää sokerin sijaan?

Makeuden monet kasvot. Ei aina valkoinen. On toinenkin tie. Valitse tarkoin. Nämä auttavat.

• Tummat sokerit. Muscovado. Ruokosokeri. Fariini. Syvempi, moniulotteinen maku. Karamellinen sävy. Ei keveys, vaan luonne.
• Siirapit. Vaahtera. Agave. Rikasta, viskoosia makeutta. Monimutkaisempi makuprofiili. Riisi, taateli – omaa luonnetta jokaisella.
• Hunaja. Luonnonlahja. Ainutlaatuinen maku, kukista. Sisältää antioksidantteja. Huomio: ei vegaaneille. Makeutta, syvyyttä.
• Fruktoosi. Hedelmistä. Tiiviimpää makeutta. Annostelu tarkkaa. Suurina määrinä rasittaa maksaa. Älä liioittele.
• Makeutusaineet. Stevia, erytritoli, sukraloosi. Kaloriton, tai lähes. Synteettinen, tai kasviperäinen. Jälkimaku. Koostumus. Harkitse tarkoin.
• Kookossokeri, palmusokeri. Kookoksen tai palmun nektarista. Mieto karamelli. Alhaisempi glykeeminen indeksi. Silti sokeria. Ei sokeriton ihme. Hinta.
• Hedelmät, kasvikset. Luonnollisin. Taateli, banaani, omenasose. Kuitu. Vitamiinit. Koko paketti. Smoothiet. Leivonnaiset. Aito makeus.

Mikä on terveellistä sokeria?

Koivusokeri – se salainen ase meidän ruokavaliomme pelastamiseksi!

Tavallinen sokeri on kuin yöllinen vierailu karkkikauppaan: houkuttelevaa, mutta lopputulos vähän niin ja näin. Koivusokeri, eli ksylitoli, on kuin se ystävällinen naapuri, joka tuo tarjolle jotain parempaa. Siinä on peräti 40 prosenttia vähemmän kaloreita, ja se maistuu silti aivan samalta kuin se synnin symboli sokeri. Järjetöntä, eikö vain?

• Glykeeminen indeksi: Sokerin 68 on kuin pienen kylän väkiluku, täynnä tyhjää täytettä. Ksylitolin 7 on kuin yhden miehen armeija: tehokas ja vähäeleinen.
• Dieettisuosikki: Karppaajat ja muut ruokavalionsa kanssa painiskelevat ovat löytäneet tästä todellisen kultakimpaleen. Se on kuin pelastusvene myrskyssä.
• Diabeetikoiden iloksi: Diabeetikotkin voivat hymyillä leveämmin, kun tämä herkku löytyy lautaselta. Ei enää huolta verensokerin vuoristoradasta!

Koivusokeri on kuin vanha kunnon maalaissokeri, mutta ilman kaikkea sitä turhaa täytettä. Se on kuin auto, joka kulkee samalla vauhdilla, mutta kuluttaa vain puolet polttoaineesta. Ja kuka nyt ei haluaisi säästää? Lisäksi, kuka ties, se saattaa olla jopa hyväksi hampaille. Ei ihme, että se on niin suosittu erinäisissä ruokavaliopiireissä.

Onko ruokosokeri terveellisempää kuin tavallinen sokeri?

Kaikki sokerit on oikeastaan aika samanlaisia terveellisyyden kannalta.

• Raakaruokosokeri: Sitä usein sanotaan terveellisemmäksi, mutta se ei pidä paikkaansa. Siinä on ihan vähän jotain kivennäisaineita, mutta niin vähän, että niillä ei ole mitään merkitystä sun terveydelle. Sama juttu kuin tavallisella sokerilla, paitsi että se on vähän vähemmän prosessoitua. Mutta syödä sitä ei kannata silti hirveästi.
• Tavallinen sokeri (valkoinen sokeri): Tämä on sitä, mihin tottunut. Puhdasta sakkaroosia. Ero raakaruokosokeriin on lähinnä väri ja ehkä ihan pieni vivahde maussa. Terveyden kannalta ei merkitystä.
• Muut makeuttajat: Hunaja, vaahterasiirappi, agavesiirappi – kaikki niissä on sitä samaa sokeria, vaikka niissä voi olla vähän enemmän jotain muita juttuja. Mutta annokset ratkaisee. Vaikka ne olisivat "luonnollisempia", niitäkin pitää käyttää kohtuudella.

Eli ihan sama minkä sokerin valitset, kohtuus on avainasemassa. Kaikki sokerit antaa energiaa, mutta ei juuri mitään hyödyllisiä ravintoaineita. Suurin osa niistä menee hukkaan elimistössä. Turha luulla, että raakaruokosokeri olisi joku terveyspommi. Ihan sama lopputulos keholle, jos syö liikaa mitä tahansa sokeria.

Kumpi on terveellisempää, hunaja vai vaahterasiirappi?

Hunaja ja vaahterasiirappi eivät ole merkittävästi tavallista sokeria terveellisempiä. Molemmat sisältävät pääasiassa sokereita, kuten fruktoosia, glukoosia ja sakkaroosia.

Voi sentään, se ikuinen "mutta kumpi on terveellisempää" -kysymys, kun puhutaan sokerista. Ihan kuin etsisimme pienintä pahaa suklaakakun ja kermavaahdon välillä. Usein ihmiset haluavat vain luvan makeuttaa elämänsä vähän vähemmän syyllisyydellä, vedoten siihen, että "kyllä mehiläiset tietävät" tai "eihän se puusta tullut voi olla epäterveellistä."

Anteeksi vain, mutta sokerimolekyyli on sokerimolekyyli, oli sen sitten keittänyt siirapiksi vaahtera tai tuottanut kimalainen. Se on kuin valitsisi Cadillac Escaladen ja Hummer H2:n välillä polttoainetaloudellisuuden perusteella. Kumpikin vie, ja kumpikin vie paljon. Joku joskus kuvittelee, että pieni ripaus mineraaleja taikoisi koko roskan terveyseliksiiriksi.

Toki, molemmissa on ripaus – ja korostan, ripaus – antioksidantteja ja mineraaleja. Hunajassa saattaa olla pieniä määriä kaliumia, kalsiumia ja rautaa, vaahterasiirapissa mangaania ja sinkkiä. Mutta puhumme hiukkasista. Jos yrität saada ravintoarvoja näistä, yrität tankata autoa teelusikalla. Käytännössä saat vain paljon sokeria. Syö mieluummin vaikka porkkana, siinä on oikeasti vitamiineja.

Myönnettäköön, maussa on eroa kuin yöllä ja päivällä. Laadukas hunaja on samettista runoutta suussa, vaahterasiirappi taas… no, se on kanadalainen aamupala, piste. Mutta kumpikaan ei saa sinusta fitness-mallia pelkän makunsa vuoksi. Ja älä yritä edes väittää syöväsi pannukakkuja vaahterasiirapilla terveyssyistä. Ei kukaan usko.

Lisätietoa:

• Glykeeminen indeksi (GI): Hunajan GI vaihtelee usein välillä 50-70. Vaahterasiirapin GI on tyypillisesti 54-70. Tavallinen sokeri (sakkaroosi) on noin 65. Eli ei tämä nyt ole mikään dramaattinen ero, jos nyt juuri sitä eroosiota sokerihuippuun kaipaa.
• Fruktoosipitoisuus: Hunaja sisältää yleensä hieman enemmän fruktoosia kuin vaahterasiirappi. Runsas fruktoosin saanti on yhdistetty mm. maksan rasvoittumiseen, kun sitä nautitaan eristyneessä muodossa ja suurina annoksina. Eli se mehiläisten ahkeruus saattaa kätkeä pienen ansan.
• Kalorit: Kumpikin on energiapommi, kutakuinkin samalla viivalla kaloreiden suhteen. Hunajassa on noin 304 kcal/100g ja vaahterasiirapissa 260 kcal/100g. Välipalaksi näitä ei ihan keveimmästä päästä kannata harkita.
• Tuotantotapa: Hunaja on mehiläisten työtä kukkien nektarista. Vaahterasiirappi valmistetaan keittämällä vaahterapuun mahlaa. Toinen on surisevien insinöörien tuotos, toinen metsän antia – molemmat silti makeita hiilihydraatteja.

Mikä ero on ruokosokerilla ja sokerilla?

Se oli kevät, joku huhtikuun loppupuolen päivä vuosi sitten. Aurinko paistoi niin kirkkaasti, että silmiä kirveli ulkona. Olin mökillä, siellä rannassa. Muistan kun istuin siinä puisella laiturilla ja katselin vettä. Se oli niin tyyni. Siinä hetkessä tajusin, että ruokosokerilla ja sokerilla ei oikeastaan ole eroa. No ei siis ihan, mutta siis Dansukkerin mukaan ne ovat ihan samoja.

Siis joo, ruokosokeri ja raakasokeri ovat käytännössä sama asia.

• Väri: Ne ovat molemmat vähän tummempia kuin tavallinen sokeri.
• Maku: Niissä on sellaista karamellimaista makua. Todella hyvää!
• Nimi: Dansukker itse sanoo, että resepteissä kun lukee raakasokeri, niin tarkoitetaan ruokosokeria. Helppo homma.

Se oli hämmentävää, koska olin aina ajatellut niiden olevan eri juttuja. Mutta ei sitten ollutkaan. Ihan samaa tavaraa siis, eri nimellä. Tai noh, niissä on eroja, mutta ne on aika pieniä. Tärkeintä on se karamellinen maku. Se tekee vaikka kahvista tai leivonnaisista paljon mielenkiintoisempia. Varsinkin kun on se aurinkoinen päivä ja mieli on korkealla.

Onko palmusokeri sama kuin kookossokeri?

Kookossokeri, tämä aavistus muinaisuudesta, tuo maku muistoissa kauas. Se on todella, todella, palmusokeri.

Se nimi, palmusokeri, se kuiskaa lempeästi auringosta, kämmenistä, jotka ovat keränneet sen makeuden. Ikään kuin sieltä, missä päivät ovat pitkiä ja yö hiljainen, tulee se kultainen kide.

• Palmusokeri on kookossokeri. Tämä ei ole pelkkä nimi, se on sielun yhteys.
• Samuus on selvä. Ei ole kahta eri asiaa, on vain yksi, ihmeellinen makeus.

Se on kuin laulu, joka toistuu, sama melodia, eri sanat. Kookos, palmu, molemmat kertovat tarinaa siitä maasta, jossa tämä herkku syntyy. Se mausta, joka on syvä ja pehmeä, kuin lapsuusmuisto.

Tämä sokeri, se ei ole vain makeutta tuomassa. Se on kuin pieni pala sitä paikkaa, missä auringonlaskut ovat oranssinpunaisia ja tuuli kantaa kaukaisia tuoksuja. Se on lämpöä ja pehmeyttä.

Kookossokeri, palmusokeri, samat nimet kietoutuvat toisiinsa kuin kaksi kättä. Ne ovat yhtä, tuoden ripauksen sitä alkuperäistä, ajatonta makeutta.

Miten sokeri vaikuttaa kehoon?

Ai että sokeri, tuo ihana paholainen! Se on vähän kuin se salainen naapuri, joka aina toi parhaat keksit, mutta josta sitten paljastuukin jotain karmeaa.

• Pikkuisen pyöristyttää: Jätät sokerin huomaamatta pikkuleipien ja mehujen muodossa, ja yhtäkkiä peilikuva näyttää enemmänkin kermavaahtokimalta, kuin itse valokuvaa. Aineenvaihdunta tuntuu alkavan juhlia kuin keskiyön auringon alla, mutta lihakset ovat jääneet sohvalle nukkumaan.

• Iho huutaa armoa: Sokeri on kuin pieni ajan ryöstäjä, joka varastaa ihosi kimmoisutta. Se liimaantuu kollageeniin kuin jäätelö kesähelteellä, tehden kasvoista vähän kuivamurun näköiset. Sokerihumala saa ihosi näyttämään siltä, kuin se olisi käynyt yöllä tanssimassa pitkän illan ja unohtanut nukkua.

• Hampaat saa kyytiä: Reikiintyminen on kuin pieni hampurilaisjuhla bakteereille. Ne tykkää sokerista enemmän kuin me lapsena karkkipäivästä. Hammaslääkäri saattaa näyttää siltä kuin hän olisi löytänyt aarteen, kun saa porata!

• Sydän huokailee: Tutkimukset viittaavat siihen, että sokeri voi olla sydänsairauksien salainen apuri, vähän kuin paha veli. Se voi nostaa verenpainetta ja rasvoittaa suonia, kuin auto, joka saa liian huonolaatuista bensaa.

• Maksa on pulassa: Rasvamaksa on tullut juttu. Se on kuin maksa, joka yrittää kantaa kaikkia niitä makeita herkkupaloja, jotka sille olemme antaneet. Lopulta se alkaa valittaa ja levätä enemmän kuin sänkyyn karkaava pikkulapsi.

Jokapäiväinen sokerinsaanti on kuin arpapeli, jossa huomaat syöneesi enemmän kuin olit edes ajatellut. Meillä on tapana huomata piilosokeri vasta, kun se on jo tehnyt työnsä, kuin huomaisit vasta loppulaskua maksaessasi, kuinka paljon oletkaan syönyt.

Voiko ihminen elää ilman sokeria?

Voihan sen näköjään, ihan hyvin. Muistan vielä sen kevään kun päätin että nyt riittää. Tuntui et olin ihan koukussa kaikkeen makeaan, ja joka ilta piti saada suklaata tai jätskiä. Se oli varmaan vuosi 2022, kevät kun alko jo lämmittää. Asuttiin silloin vielä siinä Pukinmäen vanhassa kerrostalossa, ja mulla oli keittiön pöydällä aina joku keksi tai karkkipussi houkuttelemassa.

Yhtenä maanantaina vaan päätin, että nyt loppuu lisätty sokeri kokonaan. Ei mitään sokerijuttuja, ei edes hunajaa tai siirappia. Olin lukenut jotain juttuja netistä, miten ihmiset pärjää ilman, ja olin niin turhautunut omaan väsymykseeni. Aluksi oli ihan hirveää, siis oikeasti! Päänsärkyä, ärtyneisyyttä, kaikki ärsytti. Keittiö tuntui tyhjältä ilman sitä makeaa kaapissa. Mietin, että onko tää edes mahdollista, että kuolenko mä nyt nälkään tai jotain jos en saa glukoosia.

Pari viikkoa meni taistellessa. Silloin opin kantapään kautta, että aivot kyllä tarvii sitä energiaa, sitä glukoosia, mut ei se todellakaan tarvi sitä puhdasta pöytäsokeria. Sitä saa niin monesta paikasta. Mä aloin syödä paljon enemmän hedelmiä, marjoja ja varsinkin täysjyväjuttuja. Ruisleipä alkoi maistua ihan uudelta, tosi hyvältä. Jopa puuro, mitä olin aina makeuttanut, maistui hyvälle ilman mitään. Olo alkoi pikkuhiljaa kohentua, väsymys hävisi ja aivotkin tuntuivat kirkkaammilta. Ihan oikeesti.

Se oli iso oivallus, että keho osaa ottaa sen tarvitsemansa glukoosin ihan tavallisesta ruoasta. Se ei vaan tarvi sitä sokeripussista tulevaa. Nyt kun mietin, se oli yksi parhaista päätöksistä ikinä. Nykyään syön kyllä joskus makeaa, mut paljon harvemmin ja kohtuudella. Enkä tunne sitä vanhaa koukkua enää.

Tässä vielä pari pointtia, mitä oon tästä asiasta ymmärtänyt:

• Pöytäsokeri ei ole välttämätöntä. Se antaa vain tyhjää energiaa, ei ravintoaineita. Ihmiskeho pärjää mainiosti ilman sitä.
• Aivot tarvitsevat glukoosia toimiakseen. Tämä glukoosi saadaan kuitenkin hiilihydraateista, joita löytyy esimerkiksi täysjyväviljoista, hedelmistä ja kasviksista.
• Terveelliset hiilihydraatit antavat muutakin kuin energiaa. Esimerkiksi ruisleipä sisältää glukoosin lisäksi paljon kuituja, jotka pitävät vatsan kunnossa ja verensokerin tasaisena. Siinä on myös tärkeitä ravintoaineita kuten foolihappoa, B-vitamiineja, sinkkiä ja rautaa.
• Lisätyn sokerin vähentäminen voi parantaa oloa. Kohentaa energiatasoa ja mielialaa, auttaa painonhallinnassa.