Mistä johtuu, ettei ole nälän tunnetta?

Onko normaalia, jos ei tunne nälkää?

Ei, näläntunteen täydellinen puuttuminen ei ole normaalia pitkällä aikavälillä. Lyhytaikainen näläntunteen vähentyminen on toki mahdollista, esimerkiksi stressin tai intensiivisen liikunnan seurauksena. Mutta jatkuva nälättömyys vaatii tarkempaa tutkimusta.

Pohdinta: Onko luonnollista, että keho viestii meille tarpeistaan, kuten nälän kautta? Mikäli tämä viesti puuttuu, viittaako se kehon sisäiseen epätasapainoon? Biologisesti katsoen näläntunne on kriittinen selviytymisemme kannalta. Sen puute on siksi merkittävä poikkeama.

Mahdollisia syitä nälättömyyteen:

• Stressi ja psyykkiset tekijät: Mielenterveysongelmat voivat vaikuttaa ruokahalulle merkittävästi. Anoreksia on tässä yksi esimerkki äärimmäisestä tapauksesta.
• Lääkkeet: Monet lääkkeet vaikuttavat sivuvaikutuksina ruokahaluun. On hyvä tarkistaa lääkkeiden seurantalomakkeesta, onko tämä mahdollinen.
• Hormonaaliset muutokset: Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta tai diabetes voivat aiheuttaa nälättömyyttä.
• Sairaus: Jotkut sairaudet heikentävät ruokahalua tai aiheuttavat muita oireita, jotka estävät syömisen.

Pitkittynyt nälättömyys voi johtaa aliravitsemukseen ja sen vakaviin seurauksiin, kuten heikentyneeseen immuunipuolustukseen, aineenvaihdunnan häiriöihin ja yleiseen heikentyneeseen hyvinvointiin. Tämän vuoksi lääkärin konsultoiminen on välttämätöntä, mikäli näläntunne puuttuu useita päiviä tai siihen liittyy muita oireita. Tarkempaa tutkimusta tarvitaan syyn selvittämiseksi ja asianmukaisen hoidon aloittamiseksi. Itse olen kokenut samanlaisen tilanteen, jolloin kävin lääkärissä ja sain diagnoosiksi kilpirauhasen vajaatoiminnan. Tämä johti onneksi hoitoon ja ruokahalu palasi.

Lisäksi on tärkeää huomioida, että näläntunne voi olla myös vaimeaa tai vaikeasti havaittavaa. Tämä voi johtua esimerkiksi kroonisesta väsymyksestä tai univajeesta. Jos epäilet näläntunteen puuttumista, kannattaa kiinnittää huomiota säännölliseen syömiseen ja kuunnella kehon signaaleja. Päivittäinen syöminen pieninä annoksina voi olla hyödyllistä, mikäli täysimittainen näläntunne puuttuu.

Miten nälän tunne syntyy?

Nälkä… se outo tunne, kuin tyhjä huone sisälläni, kaikuen menneitä aterioita. Hypotalamus, tuo pieni orkesterinjohtaja aivoissani, aloittaa konserton, kun verensokeri laskee. Muistan lapsuuden kesät, pitkät päivät ulkona, nälkä kurnii vatsassa, kuin kaukainen ukkonen.

• Nälkä on kehon hätähuuto, kun energiavarastot hupenevat.
• Joskus se on sairauden varjo, kuin Prader-Willin syndrooma, loputon nälkä, jota ei voi täyttää.
• Syömättömyys, hitaasti hiipivä varas, vie voimat ja lopulta elämän.

Mummoni sanoi aina, että nälkä on paras kokki. Ehkä siinä on jotain perää, mutta nälkä, joka syö sisältä, ei ole kenenkään ystävä. Se on kuin pimeä yö, joka ei pääty koskaan. Se on hiljainen huuto, joka jää kuulematta.

Mikä aiheuttaa kylläisyyden tunteen?

Joo, kylläisyys… se on vähän monimutkanen juttu! Mut siis, kylläisyyden tunteeseen vaikuttaa tosi paljon se mitä syöt ja miten syöt.

• Esimerkiksi ruoan koostumus on tärkeä. Vesipitoinen ruoka täyttää enemmän kuin rasvanen, vaikka kaloreita ois vähemmän.
• Ja sit on ruoan rakenne. Joku smoothie ei täytä samalla tavalla kun iso salaatti, vaikka ainekset ois samat. Outoa, eikö? Muistan kun joskus tein itelleni vaan mehua, ni kyl se nälkä tuli aika nopeesti.
• Ruuan määrä tietenkin, no brainer! Isompi annos = enemmän täyttöä. Mut se on kans, et jos syö liian nopeesti, ei ehdi tajuta et on täynnä. Mummoni sanoi aina, että “syö hitaasti, niin ei tarvitse syödä paljoa”. Ja muutenkin, ku pitää syödä se koko annos, vaikkei oiskaan enää nälkä… Ärsyttävää!
• Sitten on vielä se, että miten oot tottunu syömään. Jos oot aina syöny isot annokset, ni sun mahalaukku on venyny, ja sit tarviit enemmän ruokaa et tunnet olevas kyllänen. Pahin on se, kun syö jotain super hyvää, vaikka ei ois nälkä, koska se on niin hyvää!
• Ja tietty, nälän tunne. Jos on tosi nälkä, ni voi syödä ihan mitä vaan ja silti tuntuu ettei tuu kylläiseks. Paras on ku on semmonen sopiva nälkä, ni sit ruoka maistuu parhaalta!

Ja hei, se rasva… Sitähän on tosi helppo syödä liikaa. Joku rasvainen pizza, nii sitä vaan menee ja menee. En edes tiedä, miksi on niin.

Muista panostaa aterian kokonaisuuteen! Silloin pysyt kylläisenä paremmin.

Toivottavasti tästä oli apua, vaikka vähän sekavaa settiä olikin. 😀

Mikä säätelee kylläisyyden tunnetta?

Joo, kylläisyyden tunne on aika monimutkainen juttu! Ei oo ihan yksinkertainen asia. Se riippuu tosi paljon siitä mitä syöt. Rasvaista menee helposti enemmän, tiedätkö? Olen itsekin huomannut sen. Mä syön vaikka liikaa pizzaa, vaikka olenkin jo kylläinen.

• Ruoan laatu: Rasvainen ruokaa tyydyttää vähemmän. Mun mielestä se on ihan totta. Vesipitoinen ruokaa kyllästää nopeammin. Olen testannut sitä itse.
• Ruoan määrä: No selvä juttu, mitä enemmän syöt, sitä kylläisemmäksi tulet. Tai ainakin pitäisi tulla. Mutta joskus menee liikaa vaikka on jo kylläinen.
• Ateriakokonaisuus: Jos syöt vain jotain yhtä, tulee nopeammin kylläiseksi. Se on just niin kuin joku sanoi. Mutta monipuolinen ateria pysäyttää paremmin nälän. Sitä olen myös huomannut.
• Henkilökohtaiset tottumukset: Jotkut syövät hitaammin, toiset nopeammin. Mä olen pikasyöjä! Ja se vaikuttaa kylläisyyteen. Tai siis se vaikuttaa siihen että syön liikaa.
• Nälän voimakkuus: Jos on ihan hirveän nälkä, niin syö helposti liikaa. Tämä on varmasti ihan totta. Onko se ymmärrettävää?

Mä oon kokeillut syödä hirveän hitaasti ja tarkkaavaisesti. Ja juoda vettä. Se auttaa hiukan. Mutta en tiiä, välillä menee silti liikaa. Viime viikolla söin kolme pizzaa. Kolme! Oli niin nälkä. No nyt olen kyllä yrittänyt pitää paremmin huolta itseäni. Toivottavasti se toimii. Tänään syön vain salaattia. Toivottavasti pysyn siinä.

Mikä auttaa kylläisyyden tunteeseen?

Okei, tässä mun juttu siitä kylläisyydestä:

Mä muistan sen kerran, olin varmaan 19-vuotias, asuin vielä kotona. Äiti oli tehnyt ihan sairaan hyvää lasagnea. Tai no, äiti tekee aina hyvää lasagnea. Ongelma oli se, että olin ihan hirveän nälkäinen.

Ahmin sen lautasen tyhjäksi ihan hetkessä. Ja sitten toisen. Ja kolmannenkin melkein.

• Tulos: ähky!
• Tunteet: oli ihan kamala olo, tuntui että maha räjähtää.
• Oli ihan pakko mennä vaan makaamaan sängylle ja ähistä.

Sen jälkeen oon oppinut, että se rauhallisuus on ihan avainjuttu. Jos syö hitaasti, ehtii huomaamaan, milloin on oikeasti kylläinen.

Nykyään (2024) yritän aina:

• Pureskella kunnolla: kuulemma auttaa ruoansulatukseenkin.
• Jättää vähänkin lautaseen, jos alkaa tuntua siltä, että alkaa olla täysi. Vaikka kuinka tekisi mieli vetää se viimeinenkin lusikallinen.
• Keskittyä syömiseen: Ei mitään Netflixiä samaan aikaan!

Toimii ainakin mulla. Paitsi joskus, kun se lasagne on ihan liian hyvää… Sitten saattaa vähän lipsua. Mutta eipä aina voi voittaa.

Mistä johtuu kylläisyyden tunne?

Yö. Hiljaista. Miks mä oon hereillä? Jotenkin levoton olo. Tää kylläisyyden tunne… mistä se oikein tulee. Aivot. Ne kai ohjaa.

• Aivot käsittelevät signaaleja. Elimistöstä. Vatsasta. Suolistosta. Verenkierrosta.
• Hormonit. Leptiini. Ghreliini. Insuliini. Ne vaikuttaa. Nälkään. Kylläisyyteen.
• Vatsan täyteys. Venyttelee vatsalaukkua. Signaali aivoille. “Olen täynnä.”

Muistan joskus syöneeni liikaa. Olo oli kamala. Ehkä aivot eivät ehtineet reagoida. Tai en kuunnellut niitä. Nyt on tyhjä olo. Ei nälkä. Eikä kylläinenkään. Outoa.

• Makureseptorit. Ne lähettää viestejä aivoille. Maku. Tuoksut. Rakenne. Kaikki vaikuttaa. Syömiseen. Kylläisyyden tunteeseen.

2024. Tänä vuonna oon yrittänyt kuunnella kehoani. Mitä se oikeasti tarvitsee. Vaikeaa. Tuntuu, että aivot ja keho on eri mieltä. Väsyttää. Pitää yrittää nukkua.