Kauanko olut säilyy jääkaapissa?

7 kuukautta sitten 76 katselukertaa

Olut säilyy jääkaapissa tavallisesti pari kuukautta. Alkon mukaan oluet eivät parane pullossa, ja niiden maku heikkenee nopeammin lämpimässä. Parhaan maun takaamiseksi nauti olut tuoreena, mieluiten viileästä.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Kuinka kauan olut säilyy jääkaapissa, avattuna tai suljettuna?

Joo, muistan kun pari vuotta sitten ostin sen yhden erikoisoluen, sellaista tummaa ja vahvaa. Ajattelin, että annan sen kypsyä vähän, mutta enhän minä malttanut. Maku oli kyllä erilainen, mutta ei varsinaisesti parempi, aika laimeaksi se meni. Eli Alkon juttu pitää paikkansa, ei nämä tunnu paranevan pullossa.

Mulla on sellainen tapana, että kun avaan pullon, niin se menee melkein aina kerralla. Mutta jos joskus jää vähän, niin laitan sen jääkaappiin ja yritän juoda seuraavana päivänä. Kyllä se siitä kelpaa, mutta ei se kyllä enää ole ihan sitä samaa. Maku vähän muuttuu, sellaiseksi… miedommaksi.

Oikeasti, jos haluat nauttia oluesta täysin siemauksin, niin se kannattaa juoda mahdollisimman tuoreena, avatessa. Se on sellainen pieni hetki, missä kaikki aromit on parhaimmillaan. Jääkaapissa se tosiaan säilyy ihan ok, pari kuukautta suljettuna menee varmasti, mutta sittenkin se on enemmänkin "juotavaa" kuin nautittavaa. Ei se ainakaan paremmaksi muutu.

Miten pitkään olut säilyy?

Joo siis olut, noh, se ei säily ikuisesti. Tai siis, normaali olut pitäisi juoda pois noin 3–6 kuukaudessa. Sen jälkeen se alkaa maistua jotenkin… no ei enää niin hyvältä. Kuten se viini, jota vanhennetaan.

Tavallinen olut: 3–6 kuukautta.
Laatu alkaa heiketä sen jälkeen.

Mutta tiedätkö, jotkut oluet on vähän kuin viiniä. Niitä voi kypsyttää pidempäänkin, ja ne vaan paranee. Ei kaikki, mutta monet. Se on aika siistiä, että juomakin voi kehittyä.

Kypsytys hyödyttää monia oluita.

Mistä tunnistaa pilaantuneen oluen?

Pilaantunut olut – sitä mietin. Aina ajattelee, että olut säilyy ikuisesti, kun siinä on alkoholia. Mutta ei, se on vain sellainen yleinen harhakäsitys. Silläkin on säilyvyysaika. Joskus maistanut jotain aivan kauheaa ja heti miettinyt, että mitähän ihmettä tässä nyt on vialla. Aika selkeästi sen sitten yleensä huomaa, eikö?

Maku on kyllä se kaikkein tärkein. Jos olut maistuu oudolta, se on pilalla. Yleensä se on hapanta, imelää, pahvista, märkäpaperimaista, metallista tai jopa viemäriltä. Kyllä, joskus ihan uskomatonta. Ei sitä voi erehtyä. Miten se oikein voi muuttua niin pahaksi? Se on se hapettuminen tai jotkut bakteerit.

Pilaantuneen oluen tunnistaa pääosin sen mausta. Se on selkein merkki.
Haju myös – jos se on selkeästi etikkainen, pistävä, tai muuten vain vastenmielinen.
Ulkonäkö voi muuttua. Oluen kuuluu olla kirkas, mutta jos se on samentunut, siinä on kelluvia hiutaleita tai outoa sakkaa, se voi olla pilalla.

Pullon korkki – muistan, että jos se pullistuu, se on huono juttu. Siellä on liikaa painetta. Se on merkki siitä, että joku muu kuin hiiva on alkanut elää siellä pullossa ja tuottaa kaasua. Ja sitten Parasta ennen -päiväys. Kyllä, se on olemassa syystä. Vaikka olutta voi ehkä juoda sen jälkeen, maku ei ole enää optimaalinen. Laatu kärsii.

Mitä korkeampi alkoholipitoisuus, sitä pidempään se yleensä säilyy. Portterit ja barley winet säilyvät vuosia, jopa paranevat. Mutta sitten taas ne kevyemmät lagerit, niitä ei kannata unohtaa kaappiin liian pitkäksi aikaa. Niiden kanssa on oltava tarkkana. Miten ne mun jääkaapin lagerit? Tarkistan ne huomenna.

Syitä oluen pilaantumiseen:

Hapettuminen: Voi johtua huonosta korkista tai siitä, että olut on ollut liian kauan kosketuksissa ilman kanssa. Maistuu usein pahvilta.
Valo: UV-säteily tekee oluesta "skunky", eli haisevan kuin skunkki. Tästä syystä oluet usein tummissa pulloissa tai tölkeissä.
Kontaminaatio: Muut kuin oluthiivat tai bakteerit pääsevät olueen ja alkavat tehdä tuhojaan. Aiheuttaa outoja makuja ja hajuja, kuten etikkaa.
Lämpötilan vaihtelut: Olut ei tykkää lämpötilan vaihteluista. Tasainen, viileä ja pimeä paikka on paras. Minulla on yksi kaappi keittiössä, joka on ihan hyvä.

Yleensä kannattaa vain luottaa aisteihinsa. Jos jokin epäilyttää maussa, haussa tai ulkonäössä, on parempi heittää se pois. Ei kannata riskeerata. Sitä paitsi, pilaantunut olut on kyllä todella pahaa.

Kauanko olut säilyy huoneenlämmössä?

Viime kesänä, joskus heinäkuun lopulla kun helle oli pahimmillaan täällä Helsingissä, ostin sellaisen kuusipakin erikoisempaa IPAa. Olin bongannut sen kaupan hyllyltä, kun tykkään kokeilla uusia. No, tuolloin asuin vielä siinä vanhassa Kalliossa, pienessä kaksiossani. Laitoin ne oluet ostoskassiin ja kotiin tultuani vain heitin kassin eteisessä olevaan nurkkaan. Ajattelin, että laitan ne kylmään ihan kohta.

Mutta sitten tulikin se työreissu, yhtäkkiä piti lähteä Lappiin kolmeksi viikoksi. Unohdin ne oluet sinne kassiin, eihän niitä muistanut edes pakata kylmään kun oli kiire. Kun tulin takaisin, ja purin matkalaukun, ne olivat siellä edelleen. Olipas tyhmää. Siinä ne lojuivat reilun kolmen viikon ajan, osa pulloista saivat jopa aamuauringon paisteen päälleen kun se osui sinne ikkunan kautta.

Avaan yhden, sellaisella toivolla. Että ehkä ne olisivat säästyneet. Kun kaadoin sen lasiin, se näytti jo vähän oudolta, sameammalta kuin muistin. Maistin. Yök! Se oli aivan kaameaa. Maistui tunkkaiselle, pahville ja jollekin metallille. Ei todellakaan voinut juoda. Jouduin heittämään koko kuusipakin roskiin. Harmitti niin vietävästi, koska ne olivat aika kalliita ja olin odottanut niiden maistamista.

Siitä opin, että olut ei kestä huoneenlämmössä kauaa. Kokemukseni mukaan se menee pieleen jo muutamissa viikoissa, kun säilytyslämpötila on noin 20-25 astetta. Yleisesti voi sanoa, että olut säilyy hyvänä huoneenlämmössä muutamista viikoista noin kuukauteen, mutta laatu heikkenee jo nopeammin.

Tässä muutamia pointteja oluen säilytyksestä, joita itse olen joutunut opettelemaan kantapään kautta:

Paras paikka oluelle on kylmä ja pimeä.
- Jääkaappilämpötila (n. +3–8°C) sopii lähes kaikille oluille. Tällöin maku säilyy parhaiten.
- Joitakin tummempiä, vahvempia oluita voi säilyttää hieman lämpimämmässä, jopa +10–14°C, jos haluaa antaa niiden kehittyä. Tämä on kuitenkin harvinaisempaa ja koskee vain tiettyjä oluttyyppejä.
Vältä valoa ehdottomasti.
- UV-valo pilaa oluen todella nopeasti, aiheuttaen "skunky" eli valovian maun. Siksi monet oluet myydään tummissa pulloissa tai tölkeissä.
- Minunkin IPA:ni sai valoa, mikä oli varmasti yksi syy pilaantumiseen.
Hapella on väliä, vaikka et sitä näe.
- Pullon tai tölkin sisään pääsevä happi nopeuttaa oluen ikääntymistä ja makuvirheiden syntyä. Tölkit ovat yleensä parempia hapenpitävyydessä kuin pullot.
Parasta ennen -päiväys on vain ohjeellinen.
- Vaikka päiväys olisi vielä voimassa, huoneenlämmössä säilytetty olut on jo menettänyt parhaan makunsa. Tuoreus on usein valttia.
Useimmat oluet on tarkoitettu nautittaviksi tuoreina.
- Vain hyvin harvat oluet (esim. jotkin vahvat Barley Winet tai Trappist-oluet) hyötyvät ikääntymisestä. Nämä vaativat aina tasaisen viileän ja pimeän säilytyspaikan.

Kauanko olut säilyy tynnyrissä?

Olut tynnyrissä. Sen aika on rajallinen.

Avaamaton tynnyri: Olut säilyy 2-4 viikkoa. Maku pysyy. Se on tarkka ikkuna. Yliaika turmelee. Happi on vihollinen.

Avattu tynnyri: Sen kohtalo. Käytä muutamassa päivässä. Hitaus maksaa. Maku himmenee, laatu romahtaa. Kylmä hidastaa, muttei pysäytä.

Lisätietoja:

Paine: Oikea paine on avain. Hiilidioksidi säilyttää. Ilma pilaa.
Puhtaus: Putkisto ratkaisee. Likainen hana tuhoaa nopeasti.
Oluttyyppi: Jotkut oluet kestävät paremmin. Vahvat, tummat. Vaaleat, kevyet, eivät.

Kauanko olut säilyy avaamattomana?

Avaamaton olut säilyy parhaimmillaan muutamia kuukausia. Siis tosi tosi tärkeetä on, että ne oluet pysyy pimeässä ja viileässä. Tiedätkö, jos ne on jossain lämpimässä ja auringonpaisteessa, niin huh huh, siitä tulee tosi nopeasti semmosta tunkkasta ja metallin makua. Ei kiva.

Tavalliset lagerit, kuten ne perus kaupan kaljat, ne ei tykkää pitkästä säilytyksestä yhtään. Niiden maku alkaa haalistua ja muuttua tosi nopeasti, siis puhutaan parista kuukaudesta. Parasta on juoda ne suhteellisen pian sen jälkeen, kun ne on ostettu.

Varsinkin ne miedommat juomat, ne eivät kestä odottelua. Mä muistan viime kesänä mulle kävi niin, et oli pari laatikkoa jääny varastoon. Voi veljet, kun ne oli sitten syksyllä... no, juotavia mut ei todellakaan hyviä. Sori vaan.

Mutta hei, kaikki oluet ei oo samanlaisia. Tässä vähän vinkkiä, miten eri tyypit pärjää:

Pilsnerit ja lagerit: Nämä pitäisi juoda parin kuukauden sisällä. Ne menettää arominsa ja raikkauden tosi nopeasti.
Vehnäoluet: Ne on vähän parempia, ehkä kolme, neljä kuukautta, mut mieluummin tuoreena.
IPA:t (India Pale Ale): Nämä ovat vähän hankalampia. Niiden humalan aromit haihtuvat, joten nekin kannattaa juoda muutaman kuukauden sisällä, jotta saa sen parhaan, kirpeän maun.
Vahvat oluet (Stoutit, portterit, Belgian strong ale -tyyppiset): Nämä voivat jopa parantua vanhetessaan! Joo, ihan totta. Ne kehittää uusia makuja, ja niitä voi säilyttää useita vuosia, kunhan säilytys on ok. Mun kaapissa on yks vahva portteri jo kolmatta vuotta, ootan oikeeta hetkeä!

Se parasta ennen -päiväys on toki hyvä ohjenuora, mut se ei tarkota, et olut ois pilalla sen jälkeen. Se vaan kertoo, milloin sen maku on parhaimmillaan. Usein ne on ihan juotavii sen jälkeenkin, mut ei ne vaan maistu enää yhtä hyvälle. Ymmärrätkö?

Se on vähän niinku vanha kahvi, juo sen kyllä mutta ei se oo enää sitä parasta. Pointti on siis, että hyvä säilytyspaikka on supertärkeä.

Meillä kotona kaikki kaljat on aina keittiön alakaapissa, ettei oo valoa ja se on viileämpi kuin muualla huoneessa. Toki paras ois jääkaappi, mut sinne ei mahdu kaikki.

Eli yhteenvetona: mitä tuoreempana, sen parempi. Ja ne vahvemmat tosiaan kestää.

Mitä jos juo vanhaa olutta?

Vanha olut on turvallista juoda. Se ei ole vaarallista, ei, vaikka aika olisi sitä muuttanut, syövyttänyt ehkä. Parasta ennen -päiväys on vain viesti, laadun lupaus, ei mikään tiukka kielto. Se kutsuu uteliaisuuteen, siihen hiljaiseen hetkeen pullon äärellä, ennen sitä ensi siemausta.

Se on kuin vanha runo, jonka jokainen rivi on ajan patinoima. Päiväys, se pikkuruinen numero etiketissä, ei tiedä oluen syvimmästä olemuksesta. Se ei muista niitä unohdettuja kuukausia kaapin perällä, pimeässä ja viileässä. Vain ajan kulusta se kertoo, ei vaarasta, ei todellakaan.

Katselen sitä lasissa, sen vaahtoa, ehkä jo hieman hiipunutta. Muistan sen illan, kun löysin sen, pienen aarteen. Se ensimmäinen maistiainen... Maku saattaa olla jo pehmeämpi, ehkä jopa latteampi. Mutta joskus, vain joskus, se on syvempi, kuin vanha muisto, joka paljastaa uusia kerroksia.

Kyllä, maku muuttuu. Hapettuminen piirtää omat jälkensä, vie ehkä sen kirkkaimman raikkauden. Mutta se on osa sitä tarinaa, osa sen sielua. Jotkut oluet jopa jalostuvat kypsyessään, aivan kuten viini, saaden uutta syvyyttä. Se on seikkailu, matka tuntemattomaan makuun. Eikä siinä ole mitään pahaa.