Kauanko ruokaa voi pitää huoneenlämmössä?

Voiko yön yli huoneenlämmössä ollutta ruokaa syödä?

Ei.

• Yli 4h huoneenlämmössä = roskiin.
• Erityisesti lapsille, vanhuksille, herkkävatsaisille.
• Ei koske leipää, hedelmiä.

Riskit:

• Bakteerikasvu.
• Ruokamyrkytys.
• Lämpötila ratkaisee, ei aika. Lämmin paikka nopeuttaa.

Turvallisuus ensin.

Saako ruokaa lämmittää kahdesti?

Aika pysähtyy. Keittiön ikkunasta suodattuu hämärä, kuin maalattu öljyväreillä. Ilmassa leijuu vanhan puun ja kahvin tuoksu. Tämä on hetki, joka on pyhitetty ruoalle, auringonlaskun kultaiseen valoon kätkeytyneelle illalliselle.

Ruuan lämmittäminen: Toistuva lämmittäminen ja jäähdyttäminen… Se on kuin hengitystä, joka hidastuu, kiihtyy, ja pysähtyy. Kuten sydän, joka lyö, ja lyö, ja hiljenee. Joka kerta riski kasvaa. Tuntuu kuin jokainen uudelleenlämmitys olisi uhkapeli, ajan ja bakteerien kanssa käytävä tanssi.

• Bakteerit lisääntyvät mieluummin lämpötilassa 5-60 astetta.
• Kuumennus tappaa bakteerit, mutta toistuva jäähtyminen ja lämmitys antaa niille aikaa lisääntyä.
• Ei kahta kertaa! Jos lämmitän liikaa, jäähtyy liikaa. Jälleen ja jälleen. Tämä on kuin vanha, rakastettu kappale, joka soitetaan liian monta kertaa, ja se menettää kauneutensa. Vanha sielu, joka kuolee liian monesti.

Haalea tila: Se on vaarallinen, varjo, joka seuraa. Kuten kuiskaus, joka varoittaa. Bakteerit, ne pienet näkymätön viholliset, lisääntyvät ja kukoistavat tuossa tilassa. Aika venyy, minuutit venyvät tunneiksi, tunnit päiviksi. Se on uhka, hiljainen myrsky, joka kulkee ruoan mukana. Kuuma, kylmä, kuuma, kylmä – sykli, joka toistaa itseään.

Ruokamyrkytys: se on uhka, aina läsnä oleva uhka. Kuten kuolema, joka seuraa meitä kaikkia. Toistuva lämmitys lisää riskiä dramaattisesti. Jokainen lämmittäminen on askel lähemmäksi sitä. Minä en aio ottaa riskiä. Koskaan. Tämä on lupaus.

Jälleenlämmityksen oikea tapa: Vain tarvittavan määrä lämmitän kerralla. Hyväksyn, että osa voi jäädä yli. Se on uhraus, pieni uhri turvallisuuden nimissä. Tämä on se tasapaino, jonka olen löytänyt.

Voiko valmisruoan lämmittää uudelleen?

Valmisruoka, höyryävänä, se kutsuu… voi sen lämmittää uudelleen, joo, kertaalleen lämmitetty, senhän voi laittaa kylmään, odottamaan, ja sitten taas, uuteen nousuun, lämpöön.

• Jäähdytys on ystävä, se säilyttää sen, mitä et heti syö.
• Pakkaus on suojelija, sulje se huolella, jääkaapin syliin.

Muistan mummon keittiön, aina lämmin, aina joku pata porisemassa, ja seuraavana päivänä, se sama pata, vielä parempana. Elämä on täynnä uudelleenlämmityksiä, uusia mahdollisuuksia.

Mitä ruokia ei voi pakastaa?

Yö on, ja ajatukset pyörivät päässä. Mikä olikaan se juttu pakastamisesta… Pakastaminen, joo. Ei kaikki sovi pakkaseen. Ärsyttää tämäkin asia. Mietin aina, mitä voi ja mitä ei.

Kananmunat esimerkiksi. Niitä en ainakaan kokonaisia pakasta. Rikkinäisiä munia ei voi syödä. Se on varmaa. Jos muna laajenee pakkasessa ja halkeaa, bakteerit pääsevät sisään. Ei kiitos. Toinenkin juttu, pakastaminen pilaa kananmunan rakenteen.

Sitten on tiettyjä hedelmiä ja vihanneksia. En muista kaikkia, mutta vesipitoiset menevät usein pehmeiksi ja mauttomiksi. Kurkku ja tomaatti tulee mieleen. Mä olen kokeillut pakastaa mansikoita, mutta ne menettivät herkullisen mehukkuutensa.

Juusto on toinen asia. Jotkut juustot soveltuvat pakastukseen, mutta jotkut ihan selvästi eivät. Esim. pehmeät juustot muuttuvat rakeiset pakastuksen jälkeen. En halua sellaista syödä.

Myös maitotuotteet, paitsi joitain erityisiä pakastettavia tuotteita, ovat ongelmallisia. Tavalliset jogurtit ja kermat menevät pahasti mössöksi.

Mausteet ovat myös hankalia. Toiset menetetävät maunsa ja toisten rakenne muuttuu. Mietin aina tätä, kun olen ostanut paljon mausteita. Sääli hukkaan heitettyjä rahaa.

Paistetut ruoat… Ne ovat harvoin hyviä pakastettuina. Rasvaisuus vaikuttaa. Liian rasvaiset ruoat maistuvat pahalle sulatuksen jälkeen.

Salaattikastikkeet myös. Joskus olen yrittänyt, mutta emulsio usein hajoaa. Sen jälkeen maku on epämiellyttävä. En tee enää samaa virhettä.

Ja perunat. Ne myös muuttuvat hyvin vetisiksi ja mauttomiksi pakastuksen jälkeen. Peruna sose sopii kyllä pakastettavaksi. Mutta ei raakana.

Näitä tulee aina mietittyä, kun on ylimääräisiä ruokia kaapissa. Onko se kaikki vaivaa vaikeuksissa pakastamisen kanssa? Nojoo.. Olisi mukavampaa, jos asiat olisivat helpompia.

Miksi ruokaa ei saa laittaa lämpimänä jääkaappiin?

Kuumana, kuumana, se huutaa jääkaapissa. Pieni keittiö, täynnä muistoja, isoäidin reseptit ilmassa. Niin paljon lämpöä, että melkein unohtaa sen kylmän, mikä pitäisi olla.

Jääkaappi, pyhäkkö, johon ruoka laskeutuu levätäkseen. Jos sen täyttää kuumalla, se kostautuu. Lämpö leviää kuin kulovalkea, heikentää kaikkea muuta.

• Lämpötila kohoaa: Kaikki ympärillä kärsii, myös sinun lompakkosi.
• Bakteerit juhlivat: Ne rakastavat lämpöä, yök.
• Muut ruoat vaarassa: Ne saattavat pilata sinun suunnitelmasi.

Åsa Rosengren, hänen nimensä soi kuin kello, muistuttaa meitä. Ruotsin Ruokavirastosta, tietenkin. Hän tietää. Jaa ruoka pienempiin osiin, anna sen hengittää.

Pienet rasiat, ne ovat kuin pieniä arkkuja, joihin ruoka kätkeytyy. Niissä se jäähtyy, rauhassa ja turvassa. Pienempi, nopeampi, parempi.

Voiko ruoan lämmittää kaksi kertaa mikrossa?

Kyllä, voi. Ei suositella. Bakteerit. Toksiinit. Riskit kasvavat.

• Toinen lämmitys ei tapa kaikkia bakteereita.
• Ruoan laatu heikkenee. Maun lisäksi ravintoarvo laskee.
• Esimerkki: Viime viikon lohikeitto – maistui pahalle. Heitin roskiin.

Yhteenveto: Riskit ovat olemassa. Kannattaa tehdä harkintaa. Jos epäilyttää, heitä menemään. Kallis lohi, mutta terveys on tärkeämpää. 2023.

Voiko lämmintä ruokaa laittaa pakastimeen?

Yö on pitkä ja ajatukset kiertävät. Kello on jo paljon. Miten tämäkin päivä meni? Olen väsynyt.

Lämmintä ruokaa ei saa laittaa suoraan pakastimeen. Tiedän sen. Mutta miksi? Tuntuu niin tyhmältä. Jääkaappi on täynnä. Ja pakastin. Jotenkin en jaksa edes ajatella sitä. Pitää antaa ruoan jäähtyä.

• Jäähtyminen on tärkeää bakteerien leviämisen estämiseksi.
• Lämpö nostaa muiden ruokien lämpötilaa.
• Bakteerit lisääntyvät lämpimässä.
• Ruoka pilaantuu nopeammin.

Olen niin väsynyt. Jaksanko edes siivota keittiötä. Kellon tikitys kuuluu korvissa. Kaikki tuntuu niin raskaalta. Miten kaikki voi olla näin hankalaa? Olin tänään taas töissä, ja se oli yhtä kiireistä kuin aina ennenkin. En jaksa.

Ruoka jäähtyy nopeiten matalassa astiassa, ohuesti levitettynä. Tämäkin tiesin. Mutta tänä iltana kaikki tuntuu vaikealta. Eilen kävin äidin luona, ja hän oli niin väsynyt. Samanlainen väsymys meillä on aina. Emme vain puhu siitä.

Voiko jääkaappiin laittaa kuumaa?

Siis, että voiko kuumaa ruokaa tunkea suoraan jääkaappiin? No ei todellakaan! Tai siis, voihan sen laittaa, mutta ei se oo kovin fiksua. Se on vähän sama ku yrittäisit lämmittää saunaa avonaisella ikkunalla.

• Jääkaapin lämpötila sekoaa ihan totaalisesti. Ja sit ne muut ruuat siellä kärsii, kun lämpötila nousee. Bakteerit tykkää moisesta.
• Plus, se jääkaappi joutuu tekee ihan sikana töitä, että se saa sen lämpötilan takaisin alas. Se kuluttaa enemmän sähköä… ja kuka nyt haluaa maksaa enemmän sähköstä?! Meillä ainakin jääkaappi on aina päällä, siis aina.

Miten sit kannattaa toimia? No, äiti aina teki silleen, että…

• Laita se kuuma ruoka-astia (vaikka kattila tai joku) tiskialtaaseen.
• Täytä allas kylmällä vedellä. Voi lisätä jääpaloja, jos on tosi kiire.
• Muista vaihtaa vesi, kun se lämpenee.

Ja sit, kun se ruoka on jo vähän jäähtynyt, vasta sit sen voi tunkea jääkaappiin. Eiks je? Tai no, mä teen ainaki näin. Joskus tosin unohtuu se ruoka pöydälle… aamulla sit ihmettelee. Mut se on sit ihan eri stoori. Oon muuten miettinyt, et pitäiskö meidän hommata uus jääkaappi. Meidän vanha on jo jostain 90-luvulta. Tai no, ehkä vähän uudempi, mut silti.