Kummalta puolelta tarjoillaan?

Kummalta puolelta tarjoillaan? Ai että, se onkin yksi niistä asioista, jotka aina vähän jännittää, eikö? Muistan sen kerran, kun olin nuorempi ja yritin näyttää fiksulta sukujuhlissa… tarjoilin tädin Liisan kahvia oikealta. Hänen ilmeensä oli… no, sanotaan, että se ei ollut kovin ystävällinen. Hän ei suoraan sanonut mitään, mutta sen näki silmistä. Siitä lähtien olen pyrkinyt noudattamaan sitä “kultaista sääntöä”, jota kukaan ei oikeasti koskaan selittänyt mulle kunnolla.

Tarjoillaan vasemmalta. Niin se kuuluu. No, ainakin niin olen ymmärtänyt. Se jotenkin tuntuu loogiselta, kun miettii, että useimmat meistä ovat oikealta kätisiä. Ei tarvitse törmäillä käsiin, ei sotkea lusikkaa toisen käden kanssa… Mutta hei, onko se sitten aina totta? Mitä jos tarjoaa johonkin pieneen paikkaan, missä ei ole tilaa kiertää pöytää vasemmalta? Tai mitä jos henkilö on vasenkätinen? Onkohan silloin eri säännöt? Olen miettinyt sitä joskus.

Aloitetaan arvokkaimmasta. Kyllä, vanhin, juhlan sankari… Se on ihan oikein, tietenkin. Muistan yhdet häät, missä oli todella paljon vieraita. Minun piti jakaa kakkua. Ja apua, oliko niitä ihmisiä monta! Onneksi oli joku avustamassa, muuten olisin varmasti sekoittanut kaikki. Mutta aloitin tietysti morsiamesta. Se tuntui jotenkin oikealta.

Mutta tässä kaikessa hienostuneisuudessa on sekin, että joskus asiat menevät pieleen. En tiedä, onko se sitten se “kultaisen säännön” rikkomisesta johtuvia seurauksia, vai jotain ihan muuta, mutta joskus asiat menevät väärinpäin. Ehkä tarjoilu on sitten vain yksi pieni osa isompaa kokonaisuutta… Olen lukenut jostain tutkimuksesta, että – vaikka en muista tarkkoja lukuja – paljon enemmän huomiota kiinnitetään itse tarjoiluun, kuin itse ruoan makuun. Eli onhan se aika tärkeä juttu silti! Ota oikealta, tarjoa vasemmalta. Toivottavasti muistan tämän aina.