Mihin kellonaikaan kala syö parhaiten?

Salakalastajan kellotaulu: Milloin kala todella iskee kiinni?

Kalastuskirjallisuus ja perimätieto ovat täynnä vinkkejä siitä, milloin kala on otollisimmillaan koukkuun tarttumaan. Yleinen viisaus, joka juontaa juurensa jo isoisien kalajuttuihin, pitää aamu- ja iltahämärää parhaimpana kalastusaikana. Mutta onko tässä perää, vai onko kyseessä vain romanttinen ajatus siitä, että aamun ensimmäiset säteet tai auringonlaskun viimeiset hetket tarjoavat kalastajalle paremmat mahdollisuudet? Ja mikä tärkeintä, onko tämä universaali totuus, vai onko lajikohtaisia eroja?

Perinteinen uskomus nojaa siihen, että aamu- ja iltahämärä tarjoavat kalalle optimaaliset olosuhteet saalistukseen. Valon väheneminen tekee saalistajista vähemmän havaittavia, kun taas saaliseläimet voivat olla haavoittuvampia heikentyneen näkyvyyden vuoksi. Lisäksi veden lämpötila on usein tasaisempi näinä aikoina, mikä aktivoi monien kalalajien aineenvaihduntaa. Kuumana kesäpäivänä keskipäivän porottava aurinko voi lämmittää pintavedet liian kuumiksi, pakottaen kalat hakeutumaan syvemmälle ja viileämmille vesille.

Mutta tässä kohtaa tilanne mutkistuu:

• Lajikohtaiset erot: Yksikään kala ei ole samanlainen. Jotkin lajit, kuten ahven tai kuha, voivat olla aktiivisempia hämärässä, kun taas toiset, kuten hauki, saalistavat mielellään kirkkaassa päivänvalossa. Joillekin lajeille puolestaan yö on se oikea aika lähteä ruokailemaan. Tämä johtuu niiden evoluutiosta ja sopeutumisesta elinympäristöönsä. Esimerkiksi monni on tunnettu yökalastaja.

• Sääolosuhteet: Vaikka aamu ja ilta saattavatkin olla potentiaalisesti hyviä aikoja, sääolosuhteet voivat muuttaa tilannetta merkittävästi. Pilvinen päivä voi pitää kalat aktiivisena pidempään kuin aurinkoinen päivä. Sade voi myös piristää kalojen aktiivisuutta tuomalla ravintoa ja happea veteen.

• Vuodenaika: Vuodenajalla on suuri merkitys. Keväällä kalat ovat usein nälkäisiä pitkän talven jälkeen ja syövät ahkerasti valmistautuakseen kutuun. Syksyllä ne puolestaan tankkaavat ennen talven tuloa. Kesällä veden lämpötila on keskeinen tekijä, kun taas talvella kalojen aineenvaihdunta hidastuu ja ne syövät vähemmän.

• Veden kirkkaus: Kirkkaassa vedessä kalat voivat olla varovaisempia ja aktiivisempia hämärässä, kun taas sameassa vedessä ne voivat saalistaa huoletta myös päivällä.

Miten sitten hyödynnät tätä tietoa omassa kalastuksessasi?

Sen sijaan, että luottaisit pelkästään perinteisiin uskomuksiin, kannattaa lähestyä asiaa tieteellisemmin. Pidä kirjaa:

• Milloin olet saanut kalaa?
• Mikä oli sää, veden lämpötila ja veden kirkkaus?
• Mitä syöttiä käytit?

Ajan myötä alat huomata tiettyjä malleja. Opit, milloin juuri sinun kalastusalueellasi ja juuri ne kalalajit, joita tavoittelet, ovat aktiivisimmillaan.

Yhteenveto:

Vaikka aamu- ja iltahämärä ovat usein hyviä aikoja kalastaa, ne eivät ole ainoat oikeat ajat. Lajikohtaiset erot, sääolosuhteet, vuodenaika ja veden kirkkaus vaikuttavat kaikki kalojen aktiivisuuteen. Parhaan tuloksen saat, kun opit tuntemaan omat kalavesiisi, seuraat kalojen käyttäytymistä ja kirjaat ylös havaintosi. Tällöin voit todella löytää salakalastajan oman kellotaulun ja tietää, milloin kala todella iskee kiinni. Hyviä kalareissuja!