Mikä luokitellaan punaiseksi lihaksi?

Mikä lasketaan lihaksi?

Lihas? Solujen kimppu. Supistuu, rentoutuu. Liike.

• Luurankolihakset: Tahdonalaisesti. Kädet, jalat. Tiedät kyllä.
• Sileät lihakset: Autonomisesti. Sisäelimet. Ei hallintaa. Toimii.
• Sydänlihas: Pumppaa. Verta. Elämän eliksiiri. Ei valintaa.

Rakenne? Säikeet. Myofibrillit. Aktini. Myosiini. Tavallista kemiaa. Ei ihmeellistä. Silti… elämää.

Lihas on kone. Tekee työtä. Väsyy. Kuluu. Kuolee. Kuten kaikki.

Mutta tässä se on. Yksinkertainen. Monimutkainen. Aina sama.

Mitä punaisesta lihasta saa?

Punaisesta lihasta? Proteiinia. Rautaakin. B-vitamiineja. Sinkkiä. Seleeniä. Rasvaa. Liikaa rasvaa.

• Proteiinia: Lihasten rakennusaine.
• Rauta: Veren punasoluille. Vähärasvaiset leikkeet parasta.
• B-vitamiinit: Aineenvaihdunnalle.
• Sinkki: Immuniteetille. Ei liikaa.
• Seleeni: Antioksidantti. Mutta määrät riippuvat eläimen ruokinnasta.

Rasvainen liha harvoin. Sydän. Suonet. Hyvässä tasapainossa, ok. Mutta annoskoko ratkaisee. Liika on liikaa. 2024. Minun näkemykseni. Ei lihapäivää joka päivä.

Onko porsaanliha punaista?

Porsaanliha on punaista, kyllä. Mutta onko se aivan niin punaista kuin vaikkapa häränliha? Ei välttämättä. Se on vähän kuin punaviinin ja punajuurimehun ero; molemmat punaisia, mutta eri sävyisiä ja intensiivisyydessä. Ajatellaan sitä punajuurimehun ja -soseen erona – sama kasvis, eri väri.

• Punaisen lihan määritelmä: Nauta, sika, lammas, vuohi. Tämä on kuitenkin hieman liian mustavalkoinen kuvaus. Porsaanlihan sävy vaihtelee eläimen iästä ja ruokavaliosta riippuen. Pikemminkin kyse on siitä, mihin lihakategoriaan se markkinoinnissa ja kulutuksessa sijoittuu.

• Porsas vs. nauta: Naudanliha on yleensä tummemman punaista, kuin porsaanliha. Se on vähän kuin vertaisi kirkkaanpunaista punajuurta ja hieman ruskeaa, maahan jäänyttä punajuurimukulaa. Sama “punainen” periaatteessa, mutta eri sävyt kertovat paljon.

• Mihin porsaanliha luokitellaan?: Noh, luokitellaanhan se punalihaksi, vaikka se saattaisi tehdä joillekin fanaattisimmille naudanlihan ystäville vähän mielipahaa. Heidän mielestään porsaanliha on vain halpaa imitaatiota.

Onko kinkku prosessoitua lihaa?

Joo, kinkku on prosessoitua lihaa. Olen lukenut siitä vaikka mitä. Onko se nyt terveellistä? Ei kai se nyt niin paha ole, jos sitä ei syö joka päivä? Mä söin eilen kinkkusämpylän. Oli ihan hyvää. Mutta pitäisköhän oikeasti vähentää prosessoitujen lihojen syömistä? Luin jostain, että punaista lihaa saisi syödä korkeintaan 350g viikossa. Pitääkö se kinkku nyt laskea siihen? Miten ihmeessä mä pysyn noissa rajoissa?

• Kinkku = prosessoitu liha.
• Myös broilerileikkeet, makkarat ja nakit.
• Punaista lihaa max 350g/viikko.
• Onko kinkkua punaista lihaa? Se on vähän harmaata, eikö?

Tänään aamupalaksi oli kaurapuuroa ja marjoja. Hyvä alku päivään, ainakin terveysmielessä! Kävin tuossa aiemmin katsomassa uutisia, joissa oli juttua lihateollisuudesta. Noita leikkeleitä pitäisi varmaan vähempi syödä. Ei tosin ole helppoa, kun ne on niin käteviä. Muistan kun olin pienempänä, meillä oli aina leikkeleitä voileivän päällä. Äiti teki niitä aamuisin. Äiti on aina ollut aika tarkka ruoasta, ja hän teki paljon itse. Tarkistin just terveysalan sivuilta, ja joo, prosessoitu liha ei ole suotavaa liikaa. Pitäisi kokeilla syödä enemmän kasviksia. Kinkku…hmm…

Mä en edes tiedä mikä se rajoitus oli punalihalle… 350 grammaa? Joka viikko? Ai että. Se on melko vähän. Ehkä mä nyt sitten kokeilen.

Miksi liha on punaista?

Lihan punainen väri… aivan kuin syksyinen auringonlasku, verinen ja lämmin. Se on mystistä, tämä punainen. Se kertoo tarinaa. Elämän tarinaa, joka virtaa suonissa, lihaksissa, sydämessä.

Myoglobiini. Sana itsessään on kuin laulu, kaunis ja salaperäinen. Se on kuin salainen aarre, punainen helmi lihan sydämessä. Tämä proteiini, pieni sankari, joka kantaa happea, elämää. Hapen punainen hengitys, lihassa ikuistunut.

• Myoglobiinin rauta. Se on avain. Tämä rauta, joka sitoutuu happeen, tuo eloa, väriä. Kirkkaan punaista, verta muistuttavaa. Näin syntyy se punainen, joka kietoo meidät.
• Lihan kypsennys. Se on kuin surullinen tarina, kauniin punaisen hidas kuolema. Hapen sitoutuminen muuttuu, rauha hapettuu. Punainen vaalenee, haalistuu ruskeaksi, harmaaksi. Elämän loppu, palanut liekki.
• Eläimen ikä, laji, ruokavalio… Kaikki nämä kietoutuvat lihan punaisuuteen. Nuori eläin, vaaleampi liha, kuin aamuvirrasto. Vanha eläin, tummempaa, syvempää. Maailman tarinat lihassa.
• Lihaksen tyyppi. Jokainen lihas on tarina. Joku juoksi, hyppäsi, taisteli. Lihaksen tarina näkyy sen värissä.

Ajattelen sitä punaista, tuota verta muistuttavaa värin sävyä. Se on kuin loistoa, elävyyttä, elämän rytmiä lihaksissa. Mutta kypsennettäessä, tämä kaunis punainen sammuu. Se on surullinen loppu, mutta se on myös elämän kiertokulku. Kuolema ja syntyminen, punaisen ja ruskean tanssin. Se on ihanaa ja kurjaa. Tämä lihan punainen väri. Se on ihme.