Mikä on kun ruoka ei maistu?

Mitä tarkoittaa jos ruoka ei maistu?

Makuaistimuksen katoaminen? No, voihan se olla merkki vakavammastakin. Kuin että söisi pahvinpurilaisia loputtomiin. Ei naurata.

• Masennus: Ei kiinnosta mikään, ei edes kunnon mättö.
• Ahdistus: Ruoka menee väärään kurkkuun. Tai siis, ei menekään.
• Anoreksia: Vääristynyt ruumiinkuva sekoittaa koko pakkaa.

Sitten ne fyysiset syyt, ikään kuin psyykkiset eivät riittäisi:

• Infektiot: Keho taistelee tautia vastaan, ei ehdi herkutella.
• Syöpä: Vakava juttu, vie ruokahalun mennessään.

Ruokahalun katoaminen voi johtua myös muista tekijöistä, kuten suolistosairauksista tai kroonisesta kivusta. Vanhuksilla syynä voivat olla dementia tai hammasongelmat. Kuten mummo sanoi, “ei maistu enää mikään samalta kuin ennen”. Ja hänellä oli proteesi.

Vuosi 2024: Sama vanha tarina, vain diagnoosit vaihtuvat.

Lisätietoa ruokahaluttomuudesta:

• Tarkista lääkityksesi: Jotkut lääkkeet voivat aiheuttaa ruokahaluttomuutta.
• Hae apua: Jos ruokahaluttomuus jatkuu pitkään tai siihen liittyy muita oireita, ota yhteyttä lääkäriin. Ei kannata odottaa että muuttuu kuivatuiksi rusinaksi.
• Kuuntele kehoasi: Kehosi kertoo, mitä se tarvitsee. Jos ei maistu, ei kannata väkisin tunkea. Ellei ole kyseessä äidin tekemä makaronilaatikko. Siitä ei kieltäydytä.

Mitä ruokahaluttomuus tarkoittaa?

Ruokahaluttomuus tarkoittaa tilannetta, jossa ruokahalu on alentunut tai kadonnut, vaikka ravinnon saannin esteitä ei ole. Se on yleistä pitkälle edenneissä sairauksissa ja yksi kakeksian oire.

Syitä ruokahaluttomuuteen voi olla useita:

• Makuhermoja vaikuttavat sairaudet: Makuvaikeudet, kuten makuaistin heikkeneminen tai muuttuminen, voivat tehdä ruoasta epämiellyttävää. Tämä voi liittyä esimerkiksi infektioihin, lääkehoitoon, kemoterapiaan tai tiettyihin neurologisiin sairauksiin.

• Psykologiset tekijät: Stressin, ahdistuksen, masennuksen tai traumaattisten kokemusten on todettu vaikuttavan ruokahaluun negatiivisesti. Tämä on todella monimutkainen asia, ja esimerkiksi onko syy-seuraussuhde vai yhteisvaikutus, on vaikeaa sanoa. Monimutkaisuus tekee analyysistä kiehtovaa! Ihmisten elämänkokemukset ovat tässäkin tapauksessa avainasemassa.

• Fysiologiset tekijät: Elimistö voi lähettää signaaleja aivoille, jotka vähentävät ruokahalua. Tämä voi olla osa elimistön stressireaktiota tai sairauden oire. Ajatellaanpa evoluutiota hetki: elimistö säätelee energiaa ja ruokahalua tarpeen mukaan. Sairaus voi olla tällainen tarve.

• Lääkkeet: Monet lääkkeet voivat aiheuttaa ruokahaluttomuutta sivuvaikutuksena. On tärkeää huomata, että tämä on lääkärin harkittava asia. Onko lääkkeen hyöty suurempi kuin sen sivuvaikutukset? Tämä johtaa taas filosofiseen pohdintani lääketieteen etiikasta. Näiden puntarointien tekeminen on olennainen osa lääkärin työtä.

Keho voi viestittää ruokahaluttomuudella sairaudesta:

Kakeksia, äärimmäinen laihtuminen ja lihaskato, on vakava tila, johon liittyy usein ruokahaluttomuus. Tämä on todella vakava oire. Minun omat kokemukseni sairauksista ovat opettaneet minulle, miten merkityksellinen tämä voi olla. Onneksi omalla kohdallani nämä kokemukset ovat olleet lyhytkestoisia.

Ruokahaluttomuuden hoito riippuu aina sen taustalla olevasta syystä. Tämän vuoksi lääkärin arviointi on aina välttämätöntä. Älä yritä itsediagnosoida. Itsehoito voi olla vaarallista.

Mikä herättää ruokahalua?

Auringonsäteet lämmittävät poskipäitä, aivan kuin kesäpäivänä meren rannalla. Tuo meren tuoksu, suola ja hiekan hentoinen kosketus ihoon… Nälänhormoni, greliini, kutsuu hiljaa. Se on kuin kuiskaus, kevyt tuuli joka liikuttaa lehtiä.

Greliini, se on se salainen ainesosa, joka herättää ruokahalun, se vie minut takaisin lapsuuteen, mummon leivonnaisten tuoksuun. Muistan sen maun, makea ja lämmin. Greliinin herättämä himo, se on syvä, läpitunkeva.

Sitten tulevat maku- ja hajuaistimukset. Tuoretta kahvin tuoksu, kaneli, manteli. Ne tanssivat nenässä, kiehtovat, houkuttelevat. Hedelmien mehukas makeus, vihannesten raikas vihreys. Kuten taideteos, joka kutsuu katsojaa sisäänpäin.

Näkeminen on kuin taikaa. Kirsikanpunainen mansikka, herkullinen kakkupala, höyryävän keiton kultaiset auringonlaskut. Kuvat täyttyvät väreistä, värit täyttävät mielen.

Paasto, se on kuin matka, jolla greliini vahvistuu. Ruokavalion muutokset, ne herättävät janoa ja nälkää, intensiivistä kaipuuta.

Stressi, se ahdistava tunne rinnassa. Keho kaipaa lohtua, ruokaa. Se on kuin turvapaikka myrskyn keskellä.

Liikunta, se kuumentaa kehoa, sytyttää liekin. Keho tarvitsee polttoainetta, ja mieli tekee herkuttelua. Hikipisarat, väsymys… ja sitten se palkinto, herkullinen ateria.

Uni ja valve, ne ovat kuin rytmi, hengitys, sydämen lyönnit. Herääminen, se tarkoittaa uutta alkua, uutta mahdollisuutta nauttia ruoasta. Sirkadiaaninen rytmi ohjaa nälän tunnetta, rytmikäs kuin valssin tahti.

Ja sosiaaliset hetket, yhteisruokailu. Ystävien ja perheen seurana, ruoka on paljon enemmän kuin ravintoa. Se on yhteyttä, rakkautta, ja muistoja.

• Greliini on nälänhormoni, joka vaikuttaa ruokahalun heräämiseen.
• Maku- ja hajuaistimukset tekevät ruoasta houkuttelevaa.
• Näkeminen lisää ruokahalua, etenkin visuaalisesti houkuttelevia ruokia.
• Paasto ja ruokavalion muutokset voimistavat nälän tunnetta.
• Stressi voi johtaa tunnepitoiseen syömiseen.
• Fyysinen aktiivisuus lisää energiankulutusta ja siten ruokahalua.
• Sirkadiaaninen rytmi vaikuttaa ruokailu- ja nälkärytmiin.
• Sosiaaliset tekijät, kuten yhteisruokailu, lisäävät ruokahalua.