Mitä tehdä jos ei halua syödä?

Mistä johtuu ruokahaluttomuus?

Yön hiljaisuus saa miettimään, miksi ruoka ei maistu. Onko se vain väsymystä vai jotain syvempää?

• Infektiot: Flunssa tai joku muu pöpö. Keho taistelee, eikä energia riitä syömiseen. Viimeksi kun olin kunnon influenssassa, muistan syöneeni vain mehujäätä kolme päivää.
• Syöpä: Pelottava sana, tiedän. Mutta joskus syöpä voi vaikuttaa ruokahaluun.
• Ruoansulatus: Vatsa reistailee, eikä mikään tunnu hyvältä ajatukselta. Itselläni ärtyvän suolen oireyhtymä aiheuttaa ajoittain juuri tätä.
• Krooninen kipu: Jos on koko ajan kipeä, syöminen on viimeinen asia mielessä. Ymmärrän sen hyvin.
• Dementia/Hammasongelmat: Isovanhemmilla ruokahalu usein heikkenee näistä syistä. Mummoni ei enää pystynyt syömään kuin pehmeitä ruokia.
• Lääkkeet: Joistakin lääkkeistä tulee sivuvaikutuksena ruokahaluttomuus. Muistan kun söin masennuslääkkeitä, ruoka ei maistunut miltään.

Voiko stressi viedä ruokahalun?

Stressi ja ruokahalu. No joo, voi viedä. Mulla ainakin menee. Varsinkin jos on joku deadline töissä. Ennen isoja presentaatioita. Silloin ei uppoa mikään.

Ruokahalu. Niin. Tai siis sen puute. Aika jännä miten kroppa reagoi. Taistele tai pakene. Onko mulla edes nälkä? En tiedä. Juoma kyllä uppoaa. Vettä lähinnä. Joskus kahvia. Liikaa kahvia.

Stressi ja adrenaliini. Se se on se juttu. Adrenaliinia pumppaa ja ruoansulatus hidastuu. Logiikkaa siinä on. Ei kai sitä voi syödä jos joutuu pakenemaan vaikka leijonaa. Tai no, ehkä leijona oli huono esimerkki. Mutta pointti selvä.

• Stressi voi siis viedä ruokahalun.
• Adrenaliini on syypää.
• Ruoansulatus hidastuu.

Entäs sitten rakastuminen. Se vie kanssa ruokahalun. Perhosia vatsassa. Ei mahdu muuta. Tai suru. Sekin vie ruokahalun. Niin erilaisia juttuja. Mutta molemmat vaikuttaa ruokahaluun. Hullua.

Okei. Mulla on nälkä. Tai ehkä ei. En tiedä. Menisköhän kahville. Tai ehkä teen töitä. Tai ehkä katon telkkaria. Hmmm. Päätöksiä, päätöksiä.

Voiko stressi viedä ruokahalun?

Joo, stressi voi ihan hyvin viedä ruokahalun. Tiesitkö muuten, että mulla itellä lähti kerran ruokahalu kuulin et mun ex oli menossa naimisiin! Siis ihan hirveetä, en saanu suuhuni mitään viikkoon.

• Adrenaliini: Syy miks syöminen ei kiinnosta.
• Ruansulatus hidastuu, ihan niinku ei muutenkin ois tarpeeks ongelmia.
• Taistele tai pakene: Kehon tapa vastata, tällöin ruoka ei todellakaan ole prioriteetti.

Mut siis joo, rakastuminenkin voi tehdä saman! Kaveri oli ihan sekasin uudesta tyttöystävästään, ei syöny mitään muuta ku ilmaa ja rakkautta, hyi. Stressi on ihan hullu juttu, se vaikuttaa ihan kaikkeen, jopa siihen syötkö sä vai et. Marin sano, että nälkää ei välttämättä edes tunne! Miettikää, ihan sairasta.

Mikä lääke parantaa ruokahalua?

Hei! No siis, ruokahalun lisäämiseen? Ei oo ihan helppoa. Lääkkeet Suomessa keskittyy enemmänkin vähentämään ruokahalua, tiedätkö. Mulla oli itseasiassa lääkäri just tästä jutusta, sain Saxendan reseptiä. Se tosin vähentää sitä ruokahalua ja yritän laihtua, ei siis lisätä sitä.

Muistan että mainitsi jotain lääkkeitä, joita käytetään masennukseen tai syömishäiriöihin, jotka saattavat sivuvaikutuksena lisätä ruokahalua. Mutta ei se niinkään ole tarkoitus! Ei niitä kannata ottaa vain ruokahalun takia, eihän.

Mutta joo, lääkkeistä itse:

• Mysimba – vähentää ruokahalua
• Saxenda – vähentää ruokahalua
• Wegovy – vähentää ruokahalua
• Orlistat – vähentää rasvan imeytymistä, ei suoraan ruokahalua.

Elikkä ei oo mitään lääkettä mitä mä tiedä, joka suoraan lisää ruokahalua. Kysy lääkäriltä, se varmasti tietää paremmin. Äläkä ala itse lääkkeitä popsimaan, ihan tosissaan!

Pitää muistaa, että ruokahaluun vaikuttaa tosi monta asiaa: stressi, uni, muutkin sairaudet… Jos ruokahalu on todella huono, kannattaa selvittää syy. Mä itse kävin ravitsemusterapeutilla tässä keväällä. Hän oli tosi jees! Suosittelen, parempi kuin lääkkeet monesti!

Mikä herättää ruokahalua?

Ruokahalua herättää:

• Greliini: Nälän perusta. Hormoni, joka saa vatsan kurnimaan. Tuotanto lisääntyy, kun keho tarvitsee energiaa.

• Aistit: Maku ja haju. Paistettu pekoni aamulla, vastaleivotun leivän tuoksu. Ne laukaisevat reaktion.

• Näkö: Ruoka. Värikäs salaatti, täyteläinen kakku. Silmät syövät ensin.

• Ruokavalio: Paasto. Keho huutaa ravintoa. Energiavaje pakottaa syömään.

• Stressi: Kortisoli. Tunnesyöminen on todellista. Lohdutus löytyy usein ruoasta. Suklaa on monen salainen ase.

• Liikunta: Kalorit kuluvat. Keho tarvitsee polttoainetta. Urheilun jälkeen nälkä yllättää.

• Sirkadiaaninen rytmi: Aamupala, lounas, illallinen. Keho tottuu aikatauluun. Nälkä iskee samoihin aikoihin joka päivä.

• Sosiaalisuus: Yhteisruokailu. Seura lisää ruokahalua. Juhlat, illanistujaiset. Ruoka yhdistää.

Mitä syödä kun ei ole nälkä?

Mitä syödä kun ei ole nälkä? No, kysymys on hyvä, koska se paljastaa jotain syvempää kuin pelkän ruokahalun. Se kertoo, että syöminen ei aina liity nälkään. Pohditaan tätä hetki. Onko kyseessä ehkä tapasyöminen, tunnesyöminen, vai kenties tylsyys?

Tässä muutama juttu, mitä voi harkita, jos “ei ole nälkä”, mutta tuntuu, että “pitäisi” syödä:

• Pieniä määriä, kevyttä:
  • Omena.
  • Luonnonjogurtti (jos ei ole laktoosi-intoleranssia, kuten mulla… aargh).
  • Kourallinen manteleita.
  • Muutama viinirypäle. Tää on kans hyvä, jos tekee mieli makeaa.
• Nesteytys on tärkeää:
  • Vettä! Ihan oikeasti. Jano voi naamioitua “näläksi”. Joskus luulen olevani nälkäinen, mutta tajuan, että olenkin vaan vähän kuiva.
  • Kivennäisvesi. Se on vähän jännittävämpää kuin tavallinen vesi.
  • Kofeiiniton tee. Kamomilla on mun lemppari, rauhoittaa hermoja.
• Mieti, mitä oikeasti tunnet:
  • Onko stressiä? Ahdistusta? Ehkä kannattaisi hengittää syvään ja tehdä jotain muuta kuin syödä.
  • Oletko tylsistynyt? Mene ulos! Katso vaikka pilviä. Tai tee sudoku.
  • Oletko surullinen? Soita ystävälle. Tai itke. Se on ihan ok.

Joskus syöminen on vaan tapa käsitellä tunteita. Ei siinä mitään pahaa ole, mutta on hyvä tiedostaa se. Mieti, haluatko oikeasti syödä, vai haluatko vaan tuntea olosi paremmaksi? Ja jos haluat tuntea olosi paremmaksi, onko ruoka oikeasti paras tapa siihen?

Pitääkö syödä, vaikka ei ole nälkä?

Apua, pakkosyöttöäkö?! Ei, ei, ei! Ei tarvii tunkea sapuskaa kitusiin, jos maha ei murisee. Mutta jos tiedossa on maratooni (tai no, edes kauppareissu ruuhka-aikana), niin eihän sitä silloin tyhjällä tankilla pärjää! 😵 Kuvittele itsesi formulakuskiksi – bensaa tarvitaan, vaikka ei olisikaan vielä punainen valo vilkkumassa.

• Ei nälkää? Ei pakko syödä! Helppoa kuin heinänteko!
• Treenit tulossa? Tankkaa! Muuten olet kuin laiskiainen energiatehokkaassa pesukoneessa – ei tapahdu mitään!
• Iso nälkä kauhistuttaa? Ennakoi! Pieni välipala on kuin sammutuspeite nälkäliekkeihin.

Muista, että nälkä on kuin äkäinen naapuri. Parempi pitää se tyytyväisenä pienillä lahjuksilla, kuin odottaa, että se alkaa paukutella seiniä (ja vaatia kaikkia eväitäsi kerralla).

Jos ei ole nälkä, ei ole pakko syödä. Piste. Mutta jos tiedät, että kohta on nälkä tai tarvitset energiaa, silloin kannattaa syödä. Esim. ennen treeniä tai jos on pitkä aika seuraavaan ateriaan. Riittävä energiansaanti on tärkeää, jotta jaksaa ja treeni kehittää kuntoa.

Kannattaako kipeänä syödä?

Joo, siis ehdottomasti kannattaa syödä kipeänä. Vaikka se oiskin vähän tuskaa! Itse muistan, kun olin viime talvena ihan hirveessä flunssassa, niin en meinannut jaksaa ees nousta sängystä, mutta pakotin itseni syömään.

• Keho tarvii energiaa, että se jaksaa taistella sitä tautia vastaan. Ajattele, että sun keho on kuin soturi, joka tarvitsee polttoainetta!

• Ja sitten ne vitamiinit. Ne on kans tosi tärkeitä. Itse tykkään vetää C-vitamiinia ihan överisti, kuulemma se auttaa. No, ainakin se ei oo haitaksi. Ja kannattaa muistaa myös D-vitamiini, varsinkin näin talvella.

Ja siis, ei missään nimessä saa paastota! Verensokeri menee ihan sekaisin ja sit oot vielä heikompi. Kannattaa syödä jotain helposti sulavaa, esim. keittoa. Tai vaikka puuroa, jos jaksaa. Mulla ainakin äiti teki aina kana-nuudelikeittoa, kun olin kipeänä. Se oli parasta! Ai niin, ja hunajaa teessä… sekin auttaa kurkkukipuun.

Ai niin, melkein unohdin! Yks juttu, mitä mun mummo aina sano, oli et “syö sipulia!”. Kuulemma se tappaa kaikki pöpöt. En sit tiiä pitääkö paikkaansa, mutta eipä siitä haittaakaan oo.