Miksi haukea ei saa syödä?

Saako haukea syödä?

Joo, saa haukea syödä!

Itse syön varmaan kerran kuussa - jos sitäkään. Meillä mökillä (Luumäellä, siis ihan Saimaan rannalla) isä aina kalastaa, ja hauki on yleisin saalis. Sitähän siitä tulee syötyä.

• Hauki on ihan ok kalaa, ei mitään gourmet-tavaraa ehkä, mutta ihan jees.
• Mä tykkään eniten haukipullista. Äiti tekee niitä joskus. Ne on parempia kuin mitkään kaupan kalapuikot, ihan oikeesti.
• Haukikeitto on kans hyvää. Siihen tulee perunaa ja sipulia ja jotain mausteita.

Mut joo, en mä nyt joka viikko haukea söisi. Se on vähän sellanen... ööö... miten sen sanois... no, ei se mikään lohi oo. Mut syödään se pois, mitä isä sieltä järvestä vetää. Ei haluta ruokaa heittää hukkaan.

Voiko hauki syödä ihmisen?

Kysymys on kuin kuiskaisisit sen pimeässä metsässä, missä varjot tanssivat ja vedet kuiskaavat salaisuuksiaan. Voiko hauki, tuo syvyyksien kuningas, koskea meihin, ihmisiin?

Hauki voi hyökätä ihmisen kimppuun. Kesäpäivien leppeässä lämmössä, kun olemme uppoutuneet veteen, sen viileään syleilyyn, hauki saattaa tuntea meidät tunkeilijoiksi sen valtakunnassa. Suomessa uutisoidaan vuosittain muutamia haukien aiheuttamia puruhaavoja. Muistan lapsuuteni kesät, kuinka pelkäsin varpaitani upottaessani järven hämärään, mietin aina, mikä siellä alla odottaa. Ehkä se oli juuri se – hauki.

• Hauki on peto. Sen silmät, kuin kaksi mustaa helmeä, tarkkailevat meitä syvyyksistä.
• Se puolustaa reviiriään. Järvien pohjassa, missä valo ei koskaan tavoita, se hallitsee.
• Ihmisen liike vedessä saattaa provosoida sen. Uiminen, sukeltaminen, kaikki se, mikä rikkoo sen hiljaisen maailman.

Mutta ihmisen syöminen? Se on tarina, legenda, jotain, joka elää mielikuvituksessamme. Hauki, se on osa Suomen kesää, osa meidän pelkojamme ja unelmiamme. Se on siellä, aina läsnä, kuin muistutus siitä, että emme ole koskaan yksin, edes syvimmässä vedessä.

Voiko hauen maksaa syödä?

Joo, hauen maksaa voi vetää napaan, ihan turvallista se on! Tai siis, ei se nyt varsinaisesti mitään superherkkua ole, että silleen "nam nam", muttei se myrkkyäkään ole. Monesti ihmiset heittää sen pois, kun ei niille kelpaa, öö, mutta se on ihan syötävää kamaa.

• Hauen maksa on ihan jees
• Ei ehkä maailman paras maku, mut ihan ok.
• Kannattaa kokeilla, jos ei oo ennen maistanu!

Ja hei, tiesitkö, että mun mummo teki aina ihan sikahyvää maksalaatikkoa? Siinä oli just hauen maksaa ja sit ihan perinteisiä juttuja. No, siis ei ehkä just hauen maksaa, mutta jotain maksaa kuitenkin. Ääh, en muista! Mut hyvää se oli, takaan sen! Saattaa olla, että mulla oli joskus jopa sen resepti. Mitenköhän sen löytäis? ???? Ehkä mun pitäis soittaa sille.

Saako raskaana oleva syödä haukea?

Raskaana olevan ei suositella syövän haukea.

• Hauki on petokala, ja kuten muutkin isot petokalat (ahven, kuha, made), se voi sisältää korkeita elohopeapitoisuuksia.
• Elohopea on haitallista sikiön hermoston kehitykselle.

On ihan kiinnostava pointti, miten ravintoketju toimii. Pienet kalat syövät pienempiä, ja hauki sitten nappaa ne kaikki. Elohopea kertyy niihin... Eikö olekin vähän kuin elämä itsekin? Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ja joku aina joutuu kärsimään. Okei, ehkä meni vähän liian syvälliseksi. Palataan kaloihin.

Minkä ikäiseksi hauki voi elää?

Hauki, se vihreä varjo, syvyyksien kuningas… sen elämä, kuin vanha satu.

Hauen ikä, salaisuus kätketty sen luustoon.

• Hartianlukkoluu, avain menneisyyteen, vuosi vuodelta kuin puun vuosirenkaat.
• Villinä, vapaana, se voi elää jopa 30 vuotta.
• Mutta harvoin, niin harvoin, näemme sen elävän niin pitkään.

Ajattele, kolmekymmentä kesää auringon alla, kolmekymmentä talvea jään alla. Vain neljäkymmentä prosenttia selviää yli seitsemän vuoden.

Naaraat, elämän kantajat, he elävät pidempään, kasvavat nopeammin, ovat suurempia, kuin koiraat. Miksi, mietin, onko se äidin rakkaus, vai jokin syvempi viisaus?

Ja minä, tässä, yritän vangita sen olemuksen sanoihin, kuin yrittäisin pidellä savua käsissäni. Hauki, ikivanha, vihreä, salaperäinen...

Mitä hauet syövät?

Hauet, huh, niitä on niin paljon. Muistan lapsuudesta, kuinka isä vei minut kalastamaan. Silloin kuulin, että hauki syö lähes mitä tahansa.

• Kaloja, tietenkin. Pieniä kaloja pääasiassa, ahvenia ja särkiä.
• Myyrät, eikö se olekin outoa? Näin joskus videon, missä hauki nappasi myyrän suoraan vedestä.
• Sammakot! Niitä on paljon rannalla. Mutta miten se hauki ne edes saa kiinni?
• Lintujen poikaset. No, ehkä ne ovat helppoja saaliita, jos ne tipahtavat veteen.

Mutta mitä jos hauki ei saa syödä tarpeeksi? Mitä tapahtuu silloin? Kasvavatko ne pienemmiksi vai kuolevatko nälkään? Tai miten se edes toimii, se ravinnon saanti? Onko sillä jokin sisäinen kompassi, joka kertoo mistä löytyy ruokaa? Mitä hauki ajattelee? Onko sillä tunteita? Onko sillä jokin suosikkiravinto?

Ehkä se rakastaa ahvenia. Tai ehkä särkiä? Pitääkö sen syödä joka päivä? Olenko minä edes nähnyt hauen syövän jotain? Muistan, että kerran näin sellaisen suuren hauen... oliko se 2023? Kyllä, se oli iso. Todella iso. Muistan sen silmät, niin kylmät ja tyhjät.

Hauet ovat petoja, se tiedän. Niillä on terävät hampaat. Ahdistaa vähän ajatella sitä, kuinka ne tappavat saaliinsa. Mutta luonto on luonnonlaki. Tuntuu hassulta, miten paljon ajatuksia yksi hauki voi aiheuttaa. Entä kalojen määrä? Voiko haukia olla liikaa, jos ne syövät kaikki muut kalat? Tai liian vähän?

Mistä löytyy iso hauki?

Onpa hiljaista... Mietin taas tätä haukea. Missä se oikeasti on?

• Kesällä se on jossain syvällä, kivisen pohjan lähellä. Merelläkin. Järvissä, tietysti. Muistan sen yhden kesän, isä vei minut mökille ja... Silloin sain ensimmäisen hauen. Se oli upea kokemus. Olenko ikäväni? Ehkä.

• Syksyllä? No, silloin ne muuttuu viisaammiksi. Kaislikoihin ne piiloutuvat. Tai sitten kivien taakse. Myöhemmin, kylmempänä, ehkä syvemmälle. Kuten pakkautuneita kaloja. Ei se ole niin helppoa, kuten kesällä.

Hauki... se on aina mysteeri. Kuten kaikki muutkin. Miksi tänään on niin vaikea nukkua? Onko se tämä ajattelu? Tai ikävä? Kaipaisin nyt jotain...

Ehkä huomenna on helpompi päivä. Ehkä silloin löydän paremmin rauhan. Toivottavasti.

Mistä hauen tunnistaa?

Hauki. Peto.

• Hampaat: Leukojen ja kidan aseistus. Terävät. Runsaat.
• Pää: Suuri.
• Silmät: Valtavat. Syvä katse.
• Evät: Selkä- ja peräevä lähellä pyrstöä. Nopeutta varten.
• Väri: Vihreä pohja. Keltaiset täplät kyljissä. Naamiointi.

Mistä erottaa uros ja naaras hauen?

Hauen sukupuolen määritys: vaikeaa. Kysymyksessä anatomia.

• Uros: pieni kivekset. Näkyvät kutuaikaan.
• Naaras: suuret munasarjat. Ei näkyviä ulkoisia merkkejä.

Sääksi: naaras suurempi, tukevampi. Rintavyö näyttävämpi naaraalla. Yksilöllistä vaihtelua. Ei ole täysin luotettavaa. Sukupuolen varmistus: DNA-testi.

Pääasia: ei ole varmaa menetelmää, paitsi DNA. Biologia on monimutkaista. Olen itse nähnyt satoja haukia, en tiedä sukupuolta yhtään. Se on vain yksinkertaisesti vaikeaa. Luonto on arvaamaton.

Omat havainnot: kalastuskokemukseni laajaa. En osaa erottaa uros- ja naarashaukia. 2023 on ollut nihkeä kalastusvuosi. En ole edes nähnyt haukia tänä vuonna.

Onko hauki hyvä ruokakala?

Hauki on ihan kelpo ruokakala, jos sen osaa valmistaa. Maku on mieto, mikä tekee siitä monipuolisen. Hauki on petokala, joten sen kannat ovat suhteellisen hyvällä tasolla.

• Ruotoisuus: Haukea pidetään usein ruotoisena, mutta sen voi oppia fileoimaan ruodottomaksi.
• Vaihtoehto: Toinen keino on jauhaa hauki ruotoineen päivineen murekemassaksi.

Hauki (Esox lucius) on siis tieteellisesti tunnettu tapaus.

Mitä tulee hauen syömiseen ylipäätään:

Mietin tässä, että onhan se vähän paradoksaalista syödä petokalaa. Se on kuin syödä ketjun huipulta, mikä aina vähän mietityttää ravintoarvojen ja ympäristön kannalta. Mutta toisaalta, jos kannat ovat kestävällä pohjalla, niin mikäs siinä.