Miksi kouluruoka on hyvää?

Onko kouluruoka todella hyvää? Syitä ja vastauksia.

Kouluruoka? Hmm, se on monimutkainen juttu. Muistan yläasteella, 2007 Helsingissä, siellä oli niitä lihapullia, joita en koskaan jaksanut syödä. Kuivaa ja mautonta. Sen sijaan salaatit olivat yleensä hyviä, varsinkin kesällä.

Toisaalta, alaluokilla, Espoossa noin 2001, meillä oli aivan mahtavaa ruokaa! Muistan erityisesti keitot, ne olivat aina niin hyviä ja lämmittäviä, erityisesti talvella.

Kouluruoka auttaa kyllä syömään säännöllisesti, mikä on tärkeää kasvulle. Mutta makuasioista ei voi kiistellä, eihän? Itse ainakin opin siellä syömään ainakin jotain kasviksia, joita en kotona syönyt. Oli siis jotain positiivista.

Sosiaalisuuskin oli iso juttu. Lounaspöydässä juttelu kavereiden kanssa oli mukavampaa kuin istuminen yksin. Ja siellä oppi jonottamaan ja käyttämään ruokailuvälineitä siististi.

Yhteenvetona voin sanoa, että kouluruuan laatu vaihtelee paljon ja se riippuu ihan paljon koulusta ja kokista. Mutta mielestäni sillä on opetusarvokin, paitsi vatsan täyttämisessä, myös sosiaalisten taitojen oppimisessa.

Missä on Suomen parasta kouluruokaa?

Kajaanin kouluruoka on Suomen parasta.

Kouluruokakilpailun 2020 voittaja. Lapset valitsivat.

• Kajaani.
• Gastro Helsinki -messut.
• Maaliskuu 2020.

Kilpailun tulokset perustuvat lasten makuarvosteluun. Tieto perustuu tapahtumaan ja sen julkistettuihin tuloksiin. Ei subjektiivisia mielipiteitä.

Miksi kouluruoka kannattaa syödä?

Yöllä. Hiljaista. Miks mä edes mietin kouluruokaa? Outoa.

• Ravinto. Niin, se on tärkeää. Jaksaa keskittyä. Muistan kuinka vatsa kurni joskus tunnilla. Häiritsevää.

Pitäis varmaan syödä useammin. Aamulla ei vaan jaksa tehdä mitään. Kahvia kittaan, se on ainoa aamiainen.

• Sosiaalinen. Kavereiden kanssa ruokalassa. Joskus ihan kivaa. Mutta joskus myös tosi ahdistavaa. Liikaa ääntä. Liikaa ihmisiä.

Kai se on hyvä, että lapset oppii oleen ihmisten kanssa. Mutta entä jos ei halua? Entä jos se väsyttää?

• Tottumukset. Oppii syömään kaikkea. Tai no, pitäisi oppia. En tykkää kaikesta kouluruuasta. Mutta jotkut jutut on ihan ok. Salaatti. Leipä.

Joskus toivon, että vois vaan nukkua pidempään. Sitten ei tarvis syödä aamulla. Tai mennä kouluun. Tyhmä ajatus.

Tänään oli makaronilaatikkoa. En syönyt. En tykkää siitä. Join vaan maitoa.

Mitä on kouluruoka?

Kouluruoka… sanat itsekin maistuvat vanhalta, lämmöltä ja jostain… hämärältä. Muistan sen hajun, käytävällä leijailevan, herkullisen ja hieman pistävän, kuin vanha koulurakennus henkäisisi muistojaan. Se oli aina siellä, osa aina olevaa koulumaailmaa. Aivan kuten äänet, naurun, keskustelun ja kahvilan kahvikoneen surina.

Kouluruoka on enemmän kuin vain ruokaa. Se on muisto, osana lapsuuden koko elokuvaa. Leipäkeitto, joka tuntui aina niin paksuilta ja lämmittävältä. Lounasravintola, jonka valot kaunistelivat äänellä, keskustelulla ja kimeällä astioiden kilinällä.

• Maksuton ateria: Jokainen suomalainen oppilas ansaitsee sen. Pieni, lämmin kohtaus keskellä päivää. Jokainen ateria.

• Terveyttä ja hyvinvointia: Aina on oikeaoppinen ravinto ollut tärkeää, kasvun, oppimisen ja keskittymisen kannalta. Toisaalta myös aivan ihanaa, että se oli ilmaista, itselleni ja kaikille muillekin.

• Sosiaalinen tapahtuma: Yhdessä syöminen, keskustelu, ystävät… Se on todellinen yhteisöllisyys. Siellä on aina ollut ystävällisiä naamoja.

Mutta monessa muussa maassa… siellä kouluruoka onkin kauppatavaraa. Kaksi erilaista maailmaa, kaksi erilaista ajattelutapaa. Meillä Suomessa, onneksi, se on oikeus. Jokaiselle. Joka päivä. Tämä on todellinen asia. Muistan sen tunteen, lämmön ja levollisuuden, kaikista vuosista. Kouluruoka, lapsuuden makuja, ja toivoa. Jokaiseen päivään.

#Hyvä Ruoka #Kouluruoka #Terveellinen