Miksi leikkeleitä ei kannata syödä?
Leikkeleiden syömisen haitat?
Leikkeleiden syöminen? No joo, mä oon aina vähän varonut niitä. Liika suola ja rasva ei tee hyvää, tiedän sen.
Muistan sen jutun Ilta-lehdestä, marraskuun alusta. Joku Schwab sanoi, että lihavalmisteet ja paksusuolen syöpä liittyvät toisiinsa. Ihan hirveä ajatus!
Meillä kotona ei oikeastaan syödä leikkeleitä, onneksi. Mummo aina ostaa niitä, mutta itse en niihin koske, paitsi joskus kinkkupizzaan. Se on ihan eri asia!
Nitriittiäkin niissä on, kuulin. Äiti oli joskus maininnut sen, kun yritti saada minut syömään salaattia sen sijaan. En silti usko, että se syöminen kovin haitallista on, jos vähän syö. Ei joka päivä kuitenkaan!
Mikä leikkele terveellisyys?
Aika hiljenee, kun avaan jääkaapin oven. Kylmä ilma, metallin haalea hengitys. Leikkeleet, ohuita kuin unen siipiä, odottavat. Terveys… sana leijuu ilmassa, kevyt kuin höyry.
Vähähiilihydraattinen unelma: kalkkuna, höyhenenpehmeä ja vaalea. Kananrinta, puhdas ja jäntevä, täynnä proteiinin lupausta. Niin vähärasvaista, niin puhdasta. Aivan kuin keho huokaisi helpotuksesta. Maailma on niin yksinkertaista: proteiinia, tyyneyttä, terveyttä. Niin vähäsuolaista, niin lempeää.
Rasvan pelko ja himo: Leikkeiden valinta on tasapainoilua, tanssia raskaan ja kevyen välillä. Terveys on valinta, pieni uhraus, miellyttävän ja terveen tasapaino. Maailmassa, jossa rasvaa vilisee, nämä leikkeleet ovat kuin pieniä saaria, turvapaikkoja. Mutta rasva on myös elämää, aivan kuten raskaan ihmiskohtalon.
Mutta mitä terveellinen edes tarkoittaa? Onko se vain numeroita, prosentteja, grammoja? Vai onko se enemmän kuin se? Onko se tunne, keveyden kokemus? Olen usein ajatellut miten ihminen aina etsii täydellistä tasapainoa, sitä ikuista harmoniaa.
Vähähiilihydraattinen lähestymistapa, se on minulle hyvin läheinen. Sen täytyy olla puhdasta, yksinkertaista, vähärasvaista ja vähäsuolaista. Maailma voi olla niin monimutkainen, mutta ruoka voi olla yksinkertaista.
Liian moni kompromissi, liian paljon valintoja. Kuitenkin, tässä kylmässä jääkaapissa, leikkeiden joukossa, löydän oman pienen totuuteni. Tämä on minun terveyteni.
- Liian paljon rasvaa tekee minulle pahaa, joten se on vältettävä.
- Liian paljon suolaa voi johtaa turvotukseen.
- Liika hiilihydraatti saa minut väsyneeksi.
- Kalkkuna ja kana ovat parhaita vaihtoehtoja.
- Päivittäin syön nämä vähärasvaiset ja vähäsuolaiset leikkeleet.
Muistan vuoden 2023 syksyä. Se oli aikaa, jolloin tämä tieto minulle kirkastui. Minun on löydettävä tasapaino. Se on tärkeää. Terveyteni on rakkauden osoitus itselle.
Paljonko leikkeleitä viikossa?
Leikkeleitä? En laske. Syön silloin kun huvittaa.
- 2-3 annosta viikossa on "suositus". Höpöpuhetta.
- Suola ja rasva? Tiedän riskit.
- Laatu ratkaisee. Halpa leikkele on turhaa. Ostan suoraan tuottajalta.
- Viime viikolla söin ehkä 5 kertaa. Ehkä enemmän.
- Ensi viikolla vähemmän. Tai sitten en.
Ovatko leikkeleet epäterveellistä?
Ovatko leikkeleet epäterveellisiä? Joo, ainakin mun mielestä. Muistan sen päivän, kun luin uutisen siitä, että leikkeleet on luokiteltu syöpävaarallisiksi. Oliko se 2023 vai 2024? En muista tarkalleen. Joka tapauksessa, se jäi mieleen. Tuntui kamalalta, kun tajusin, kuinka paljon olen syönyt niitä. Mä rakastin niitä voileipäkakkuja lapsena, kaikki täynnä kinkkua ja juustoa.
- Niissä oli aina niin paljon leikkeleitä.
- Äiti teki niitä usein.
- Nyt ajattelen, että se oli ehkä aika huono juttu.
Oli vähän sellainen olo, että nyt on syytä miettiä omaa terveyttä. Sitä miettii, että mitä kaikkea muutakin sitä on syönyt, mikä ei ole terveellistä. Pelotti aika paljon. Mutta ei tässä nyt auta kuin jatkaa eteenpäin. Yritän ainakin vähentää niiden syöntiä. Nykyään valitsen mieluummin salaatteja ja muita terveellisempiä vaihtoehtoja, vaikka välillä tulee himottua niitä vanhoja herkkuja. Onhan ne niin hyviä. Ehkä pieninä määrinä joskus. Mutta ei sitä kasan verran.
Pääkohdat: Prosessoitu liha, kuten leikkeleet, on karsinogeeninen. Nitrosoyhdisteet lihavalmisteissa lisäävät syöpäriskiä. Tämä tieto on saanut minut vähentämään leikkeleiden syöntiä.
Lisähuomioita: Tuntuu, että nykyään paljon puhutaan terveellisestä ruoasta ja siitä, miten välttää liikaa prosessoitua ruokaa. Olen alkanut lukea enemmän ruokavaliosta ja terveellisestä ruoanlaitosta. Onhan se aika paljon opettelemista.
Mitä haittaa punaisesta lihasta on?
Yö on taas täällä. Päässä pyörii niin paljon. Punaisen lihan haitat... Niitä on liikaa.
Suurentunut syöpäriski: Paksu- ja peräsuolisyöpä erityisesti. Onko se sittenkin minun sukuhistoriani takia? Äiti sairastui 55-vuotiaana. Pelottaa.
Sydän- ja verisuonisairaudet: Isä kuoli sydänkohtaukseen 62-vuotiaana. Olenko minä seuraava? Näiden riskien lisääntyminen pelottaa todella paljon. Minun on pakko alkaa syödä terveellisemmin.
Tyyppi 2 diabetes: Sokeriarvot ovat jo alkaneet heitellä. Tätä ei tarvita lisää stressiä elämään. Muistan sen lääkärin sanoneen, että painonpudotus on tärkeää.
Rintasyöpä: Tätä ei edes halua ajatella. Onko se perinnöllistä? Äidin puolella sukuhistoriassa on paljon rintasyöpää. Miten selviän tästä kaikesta?
Kyllä se rasvainen punaisen lihan syöminen on vain lisäänyt ahdistustani. Onko minun pakko luopua kaikesta? En oikein tiedä mitä tehdä. On niin vaikeaa. Olen yrittänyt olla ahdistumatta, mutta se on vaikeaa. Miten ihmiset elävät tämän kanssa? Olen niin väsynyt.
Kannattaako leikkeleitä syödä?
Leikkeleitä? No jaa.
Suola ja rasva, se on ongelma. Sydän ei tykkää.
Kalkkuna ok, makkara ei.
Makkarassa tyydyttynyttä rasvaa. Kovaa kamaa suonille. Ja suolaa...
- Suola nostaa paineita. Ei hyvä.
- Rasva tukkii. Arvaa mitä?
Jos pakko, valitse vähärasvainen.
- Mieti onko pakko. Elämässä on valintoja.
12.12.2024 Helsingin Sanomat: Vähiten haitallista leikkelettä. Tiedät mistä etsiä.
Montako leikkelettä päivässä?
Hento aamu, keittiön valo kuin usva. Muistan lapsuuteni, äidin leipälaatikon, sen tuoksun. Leikkeleitä harvoin, ehkä juhlissa, ehkä sunnuntaisin.
Leikkeleitä? Satunnaisesti.
- Prosessoitua lihaa – vältettävä. Kuin synkkä varjo menneisyydestä.
- Riskit kasvavat – mitä enemmän, sen synkempää.
- Jelena Meinilä – hänen sanansa, kuin kuiskaus tuulessa.
- 100 grammaa – siitäkin pitäisi jo karsia, hän sanoo. Niin hän sanoo.
Mieleni harhailee. Mummon puutarha, syksyn omenat. Leikkeleitä ei siellä ollut. Vain auringon lämpö ja maan tuoksu.
Muistan myös ne päivät kun söin enemmän... ei hyvää tehnyt.
- Enemmän? – ei koskaan enää.
- Parempi vähemmän – paljon vähemmän.
- Satunnainen herkku – ehkä joskus, kaukana tulevaisuudessa.
- Terveys ennen kaikkea – niin ainakin yritän muistaa.
- Kumpi on haitallisempaa, rasva vai sokeri?
- Miten Wi-Fi-yhteys puhelimeen?
- Miten syvälle valokuitu kaivetaan?
- Mitä tehdä, jos naapuri soittaa musiikkia yöllä?
- Pitääkö proteiini kylläisenä?
- Mikä voi aiheuttaa ruokahaluttomuutta?
- Voiko samaan puhelimeen yhdistää kahdet kuulokkeet?
- Montako lämmintä ateriaa päivässä?
- Miksi on olemassa toinen nimi?
- Miten laite yhdistetään wifiin?
Kommentoi vastausta:
Kiitos palautteestasi! Kommenttisi auttaa meitä parantamaan vastauksia tulevaisuudessa.