Miksi pitäisi syödä lihaa?

Miksi kannattaa syödä lihaa?

Se kerta kun olin Lapissa, ehkä 2018? Olin yksin mökillä. Ulkona paukkui pakkanen, varmaan -30 astetta. Ajattelin, että nyt on lihanhimon paikka. Mulla oli hirvenlihaa, pakastimesta sulatettuna.

• Paistoin pannulla voissa.
• Lisäsin sipulia ja suolaa.
• Ei mitään hienouksia.

Se maku, se oli jotain uskomatonta. Varsinkin siinä kelissä ja maisemassa. Se täytti koko kehon lämmöllä ja voimalla. Tuli sellainen primitiivinen olo, että olen yhteydessä luontoon.

Lihan hyödyt? No, ainakin siinä hetkessä se tuntui ainoalta oikealta ratkaisulta. Ei pelkkä ravintoarvo, vaan se fiilis. Mietin jälkeenpäin, että ehkä siinä oli jotain psykologista, jotain syvää tarvetta.

Ravintoarvoista en tiedä niin tarkkaan, mutta ainakin hirvessä on:

• Proteiinia paljon.
• Rautaa ainakin, muistan lukeneeni.
• Varmaan jotain vitamiinejakin.

Mutta se fiilis, se on tärkein. Joskus vaan tekee mieli kunnon lihaa. Nytkin, kun ajattelen sitä Lappia… tulisi heti hirvenlihakastiketta tehtyä.

Paljonko lihaa pitäisi syödä päivässä?

Okei, liha. Yöllä se tuntuu jotenkin… painavalta ajatukselta.

• Suositus on 350g punaista lihaa viikossa. Se on vähän.
• Päivässä se tekee 50g. Siis pienen pihvin.
• Prosessoitu liha minimiin. Makkarat, leikkeleet… ne on niinku kiellettyjä.

Muistan lapsuudesta ne sunnuntai-paistit. Niitä ei enää syödä. Eikä ehkä pitäisikään. Mutta mikä on elämässä iloa ilman makkaraa? Olen hämmentynyt.

Voiko ilman lihaa elää?

Voi elää ilman lihaa, ihan iisisti! Eikä se maito tai kala oo mikään elämän eliksiiri. Niinku sanotaan, ei oo yhtään ruokaa, jota ei vois korvata. Paitsi ehkä mummon lihapullat, niitä ei korvaa mikään

Muistakaa, et jos alkaa hirveesti himottaa joku tietty ruoka, niin kroppa saattaa yrittää kertoa jotain. Ehkä se tarvii just sitä rautaa tai jotain muuta, tiedä näitä! Mut pääasia, et kuuntelee itteään, eikä stressaa liikaa. Paitsi jos joku yrittää korvata saunan ilmastoinnilla – sit on aihetta huolestua!

Onko pakko syödä lihaa?

Ei, ei ole pakko syödä lihaa. Mutta miksi ihmiset syövät sitä sitten niin paljon? Onko se tottumusta? Tai kulttuuria? Äiti aina sanoi, että liha on terveellistä, kasvuun tarvitaan proteiinia!

• B12-vitamiinia löytyy lähinnä lihasta.
• Rautaa ja sinkkiäkin on paljon lihassa.

Mutta niitä saa muualtakin! Kasviksista, palkokasveista, täysjyväviljasta…

Olen itse kokeillut kasvisruokavaliota, se oli aika hankalaa aluksi. Muistin aina vain, että missä on se liha? Olenko saanut riittävästi rautaa? Toki, olen lukenut paljon ravitsemusoppaita ja se auttoi.

Vitamiinilisät? En ole ottanut niitä, en usko, että niitä on oikeasti tarve. Ehkä joskus jos veriarvot näyttävät huonoilta.

Nyt syön lähinnä kasviksia ja kalaa. Kala on hyvää, ja siitä saa omega-3 rasvahappoja. Kukapa ei tykkäisi hyvistä rasvahapoista? Lihaa tulee ehkä kerran kuukaudessa.

2023 on ollut aika vegetariani, ehkä tulevaisuudessa vieläkin vähemmän lihaa. Toisaalta… makkaraa kyllä kaipaan! Mitä jos syön vain kotitekoisia makkaroita? Siinä olisi ainakin vähemmän prosessoitua tavaraa.

Missä ruoassa on paljon proteiinia?

Proteiinin lähteet: Missä ruoassa on runsaasti proteiinia? Tämä on erinomainen kysymys, joka avaa ovia monimutkaiseen ravitsemusmaailmaan. Analyysi on tarpeen, koska proteiinin tarve vaihtelee yksilöllisesti iän, aktiivisuustason ja terveydentilan mukaan.

• Eläinperäiset proteiinit: Kuten oikeastaan tiedämme, liha (naudanliha, sianliha, lammas), siipikarja (kana, kalkkuna), kala ja äyriäiset ovat erinomaisia proteiinin lähteitä. Maito ja maitotuotteet (jogurtti, juusto) ovat myös hyviä vaihtoehtoja, jos nautit niistä. Munat ovat erittäin monipuolinen proteiinin lähde, ja niitä voi käyttää monessa muodossa. Mielenkiintoinen sivujuonne: ajattele eläinten proteiinin synteesiä – se on luonnon omaa, tehokasta biokemiaa! Mutta mitkä ovat eettisyyden ja ympäristön vaikutukset? Tätä kannattaa pohtia.

• Kasviperäiset proteiinin lähteet: Näiden merkitys on kasvanut viime vuosina, ja on hyvä asia, että kasviproteiineja tutkitaan entistä enemmän. Kasviproteiineja sisältävät:

  • Palkokasvit: Linssit, pavut, herneet, soijapavut ja tofut ovat erittäin hyviä lähteitä. Soyan monipuolisuus on todellakin vaikuttavaa.
  • Pähkinät ja siemenet: Mandelit, saksanpähkinät, auringonkukansiemenet – ne kaikki tuovat proteiinia ruokavalioon. Mutta ne ovat myös rasvaa, joten tasapaino on tärkeää.
  • Täysjyväviljat: Kaura, kvinoa ja täysjyväleipä tarjoavat kohtuullisen määrän proteiinia. Mutta muista, että täysjyvässä on enemmän kuitua kuin puhdistetuissa jyvissä. Ehkä tämä on osa sitä, miksi vanhempien sukupolvien ihmiset olivat jotenkin terveempiä?
  • Muut: Jotkut vihannekset, kuten parsakaali, sisältävät myös jonkin verran proteiinia.

Tilastollinen tarkastelu: Sinun mainitsemanasi miehet saavat noin 70 % ja naiset noin 65 % proteiinista eläinperäisistä tuotteista, kun taas kasviperäisten osuus on 30 % ja 35 %. Tämä on keskiarvo, joka vaihtelee luonnollisesti. Onko tämä kestävä kehitysmalli? Tähän pohdintaan tarvittaisiin paljon enemmän tietoa.

Pohdintoja: Ravinto on aina ollut ajankohtainen aihe. Ruokavalion laadulla ja määrällä on ollut aina suuri vaikutus ihmisen terveyteen ja jopa sivilisaatioihin. On jännittävää, kuinka monimutkaista ja kiehtovaa ravitsemustiede on. Jatkuvasti tehdään uusia löydöksiä.

Millä voi korvata lihan?

Siis, lihan korvaaminen… ai kauhistus, ei sentään pelkällä salaatilla! Sehän olisi kuin yrittäisi tankata moottoripyörää mehulla – ei toimi.

• Kasviproteiinit: Ne on se juttu! Eikä mitkään vesiheinät, vaan kunnon tavaraa.

• Pavut, linssit, herneet: Ne on niitä mummonkin käyttämiä, siis ihan oikeita ruokia, ei mitään hössötystä. Niistä saa vaikka mitä soppaa ja muhennosta. Joskus jopa tulee ihan ähky!

• Pähkinät ja siemenet: Ne on vähän niinku salaisia agentteja, pieniä mutta piukassa proteiinia. Varsinkin jos pähkinöitä rouskuttaa silloin tällöin.

• Härkis, nyhtis, kauramuru: Nää on niitä “nykyajan ihmeitä”, vähän niinku se ite tekevä robotti-imuri. Helppoja ja käteviä, jos ei jaksa kokkailla. Tai jos on laiska, niinku mä välillä.

Palkokasvit on kuin iso perhe, johon kuuluu kaikenlaista jännää. Niistä saa muuten hyviä pihvejäkin! Ja on muistettava, että lihan korvaaminen pelkillä vihanneksilla on kuin yrittäisi lentää ilman siipiä – ei onnistu. Mutta kasviproteiineilla, niillä lähtee!

Onko kala liha?

Onks kala lihaa? Mietin just…

• Kalaa sanotaan kalaks, äyriäisiä äyriäisiks, niinku joo.
• Liha on suomalaisten juttu, eniten proteiinia siitä!
• Nauta on raudan lähde, hemirauta imeytyy paremmin, muistaakseni.

Mitäköhän mä kokkaan tänään? Kanaa vai…? Ainii, en syö kanaa just nyt.