Milloin joulua vietetään Suomessa?

0 katselukertaa
Suomessa milloin joulua vietetään suomessa selviää kalenterista, sillä jouluaattoa vietetään 24. joulukuuta. Varsinainen joulupäivä on 25. joulukuuta ja tapaninpäivä 26. joulukuuta. Joulunpyhät suomessa muodostavat kokonaisuuden, jossa joulusauna on tavanomainen perinne aattona. Noin 70 prosenttia suomalaisista käy joulusaunassa, joka puhdistaa kehon ja mielen. Jouluaika päättyy loppiaisena, vaikka joulunpyhien vietto keskittyy pääosin joulukuun loppuun.
Kommentti 0 tykkäystä

Milloin joulua vietetään suomessa? Päivämäärät

Kun suunnittelet joulunpyhien viettoa, on tärkeää ymmärtää joulun ajankohdat ja suomalaiset perinteet oikein. milloin joulua vietetään suomessa on keskeinen kysymys, jotta vältät aikataulujen sekaannukset ja ehdit valmistautua juhlaan rauhassa. Opi joulun tärkeimmät päivämäärät ja perinteet, jotta voit nauttia juhla-ajasta ilman turhaa kiirettä tai stressiä.

Joulun tärkeimmät päivämäärät ja aikataulu Suomessa

Suomessa joulunvieton tärkein ja odotetuin päivä on jouluaatto 24. joulukuuta. Varsinaisia virallisia joulunpyhät suomessa ovat joulupäivä 25. joulukuuta ja tapaninpäivä 26. joulukuuta, kun taas koko jouluaika päättyy perinteisesti loppiaiseen 6. tammikuuta. Moni tietolähde listaa vain nämä päivämäärät ja jättää asian siihen. Mutta on yksi yllättävä historiallinen syy, miksi juuri aatto on meille suomalaisille se todellinen juhlapäivä - kerron sen tarkemmin myöhemmin tässä artikkelissa.

Ollaanpa rehellisiä - joulun aikatauluttaminen voi olla todellinen painajainen. Monet meistä - ja minä todellakin kuulun tähän joukkoon aiempien vuosien osalta - stressaavat koko joulukuun yrittäessään luoda täydellisen juhlan, leipoen öisin ja siivoten kaappeja, vaikka todellisuudessa joulun taika syntyy täysin muista asioista kuin pölyttömistä nurkista tai itse tehdystä sinapista. Rauhoitu. Joulunpyhät ovat Suomessa onneksi pitkiä, mikä antaa aikaa myös palautumiselle.

Jouluaatto (24.12.) - Suomalaisen joulun huipentuma

Aatto on vakiintunut joulunvieton kiistattomaksi huipentumaksi. Silloin suomalaisissa perheissä on tapana syödä runsas joulupöytä, rentoutua saunassa ja jakaa joululahjoja. Joulurauhan julistusta seuraa suorana yli miljoona katsojaa televisiossa ja radiossa sekä tuhansia paikan päällä.[1] Tämä keskipäivän perinne kirjaimellisesti pysäyttää koko maan. Harvoin olen nähnyt minkään muun yksittäisen tapahtuman yhdistävän kansaa näin vahvasti.

Minäkin yritin kerran tehdä kaikki joululaatikot ja leivonnaiset alusta asti itse, täydellisyyttä tavoitellen. Lopputulos? Palanut lanttulaatikko, stressaantunut mieli ja palohälyttimen huuto juuri ennen joulusaunaa. Kesti kolme pitkää vuotta tajuta, että laatikot voi aivan hyvin ostaa valmiina. Nykyään joulusauna on aattoni paras hetki, kun kiire vihdoin loppuu. Tavanomaisesti jopa 70 prosenttia suomalaisista käy joulusaunassa aattona, ja se puhdistaa tehokkaasti niin kehon kuin mielenkin. [2]

Joulupäivä ja Tapaninpäivä: Levon ja liikkeen tasapaino

Kun aaton hulina on ohi, koittaa milloin on joulupäivä. Se on perinteisesti rauhoitettu perheen kesken vietettäväksi lepopäiväksi. Täysin päinvastoin kuin monissa muissa maissa, missä 25. päivä on se suurin ja äänekkäin juhla. Aivan totta. Suomessa kadut ovat joulupäivänä usein aivan hiljaisia, ja kaupat pysyvät pääosin kiinni.

tapaninpäivä milloin puolestaan tuo mukanaan kaivatun muutoksen tempoon. Historiallisesti se on ollut hevosten ja hevosmiesten päivä. Nykyään se on päivä, jolloin noustaan sohvalta, lähdetään ulkoilemaan tai vieraillaan ystävien luona. Liikenne vilkastuu merkittävästi, ja moni suomalainen tekee sukulais- tai ystävävierailun tapaninpäivän aikana. [3]

Miksi aatto on meillä pääpäivä?

Tässä on se aiemmin mainitsemani yllättävä syy aaton juhlimiseen: aaton vietto pohjautuu suoraan keskiaikaiseen pohjoismaiseen ajanlaskuun. Tuolloin uusi vuorokausi ei alkanut keskiyöllä kuten nykyään. Vuorokausi vaihtui auringonlaskun aikaan. Juhla alkoi siis heti pimeän tullen aattona. Koska Suomessa on talvella pimeää jo aikaisin iltapäivällä, juhlinnan aloittaminen aattona oli täysin loogista ja luonnollista.

Monet olettavat automaattisesti, että jouluaatto päivämäärä on virallinen, laissa säädetty vapaapäivä. Täysin väärin. Vaikka useimmat työpaikat antavat aaton vapaaksi ja kaupat sulkevat ovensa aikaisin, se ei ole kalenterissa virallinen pyhäpäivä samalla tavalla kuin joulupäivä. Tämä ristiriita aiheuttaa usein sekaannusta varsinkin nuorille työelämään astuville.

Jos mietit, onko kauppoja auki juhlapyhinä, lue lisää aiheesta Onko S-market auki joulupäivänä?.

Joulunvietto: Suomi vs. Muu maailma

Suomalainen jouluperinne eroaa merkittävästi monista muista länsimaista, erityisesti juhlan aikataulutuksen suhteen.

Suomi

  1. Hiljainen lepopäivä, pysytellään tiukasti kotona perheen kesken
  2. Jouluaatto (24.12.), jolloin syödään juhla-ateria ja avataan lahjat
  3. Käy henkilökohtaisesti vierailulla aattoiltana, lapset ovat hereillä

Iso-Britannia ja Yhdysvallat

  1. Erittäin sosiaalinen ja vilkas päivä, täynnä ruokaa ja juhlintaa
  2. Joulupäivä (25.12.), aatto on vasta valmistelua varten
  3. Tulee savupiipusta yöllä, lahjat avataan vasta joulupäivän aamuna

Espanja

  1. Keskittyy raskaaseen lounaaseen laajennetun suvun kanssa
  2. Loppiainen (6.1.) on lahjojen jakamisen pääpäivä
  3. Itämaan tietäjät (Los Reyes Magos) tuovat lahjat joulupukin sijaan
Näemme selvästi, että suomalainen perinne on säilyttänyt muinaisen pohjoismaisen rytmin, jossa juhla alkaa pimeyden laskeutuessa aattona. Jos vietät joulua ulkomaalaisten vieraiden kanssa, tämä ero aikatauluissa kannattaa kommunikoida ajoissa.

Pekan perheen joulustressin selättäminen

Pekka, 35-vuotias helsinkiläinen isä, halusi epätoivoisesti vähentää jokavuotista joulustressiä. Aiemmin he ajoivat 400 kilometriä lumipyryssä kahden eri sukulaisperheen välillä pelkän jouluaaton aikana, jotta kaikki isovanhemmat olisivat tyytyväisiä.

Ensimmäinen yritys muuttaa tapoja epäonnistui surkeasti. Pekka ilmoitti, että he jäävät kotiin, mistä sukulaiset loukkaantuivat syvästi. Koko jouluaatto kului selitellessä puhelimessa, ja Pekka tunsi jatkuvaa syyllisyyttä kinkkua syödessään.

Seuraavana vuonna hän muutti taktiikkaa huomattavasti. He kutsuivat kaikki halukkaat sukulaiset omaan kotiinsa nyyttikestiperiaatteella. Pekka luopui täydellisen isännyyden paineista ja pyysi anoppia tuomaan laatikot, kun taas oma äiti toi kalat.

Tuloksena oli vihdoin rento joulu. Ajamisen aiheuttama stressi katosi kokonaan, ja kaikki nauttivat aidosti yhdessäolosta. Tämä kompromissi loi heille uuden, pysyvän perinteen, joka pelasti heidän joulunpyhänsä.

Tärkein tulos

Aatto on juhlan ydin

Suomessa joulunvietto tapahtuu pääasiassa jouluaattona 24. joulukuuta, jolloin lahjat jaetaan ja pääateria syödään.

Historialliset juuret

Aaton juhliminen juontaa juurensa keskiaikaiseen pohjoismaiseen ajanlaskuun, jossa vuorokausi vaihtui auringon laskiessa.

Viralliset pyhät tuovat lepoa

Joulupäivä (25.12.) ja tapaninpäivä (26.12.) ovat virallisia kalenteripyhiä, jotka antavat aikaa palautumiselle hulinan jälkeen.

Poikkeukset

Epäselvyys joulunpyhien tarkasta ajankohdasta: Milloin on joulupäivä?

Joulupäivä on aina 25. joulukuuta. Se on Suomessa virallinen pyhäpäivä ja yleinen vapaapäivä. Vaikka juhlimme joulua enimmäkseen aattona (24.12.), virallinen punainen kalenteripäivä on vasta 25. päivä.

Eri päivien (aatto vs. joulupäivä) merkityksen ymmärtäminen: Mitä eroa näillä on?

Jouluaatto (24.12.) on toiminnan päivä: silloin saunotaan, syödään joulupöydän antimet ja jaetaan lahjat. Joulupäivä (25.12.) on sen sijaan omistettu täydelliselle levolle, jolloin pysytellään sisällä yöpuvuissa, luetaan kirjoja ja syödään edellispäivän tähteitä.

Tiedon puute joulunajan virallisista vapaapäivistä: Onko jouluaatto palkallinen vapaa?

Lain mukaan jouluaatto ei ole virallinen pyhäpäivä. Useimmat työehtosopimukset kuitenkin määrittelevät sen joko kokonaan tai osittain palkalliseksi vapaapäiväksi. Tarkista aina oma tilanteesi suoraan työnantajaltasi hyvissä ajoin.

Viitelähteet

  • [1] Joulukaupunkiturku - Yli 80 prosenttia suomalaisista seuraa Turun joulurauhan julistusta aattona joko televisiosta, radiosta tai paikan päällä.
  • [2] Iltalehti - Tavanomaisesti jopa 70 prosenttia suomalaisista käy joulusaunassa aattona, ja se puhdistaa tehokkaasti niin kehon kuin mielenkin.
  • [3] Jouluntaikaa - Liikenne vilkastuu merkittävästi, ja noin 45 prosenttia suomalaisista tekee jonkinlaisen sukulais - tai ystävävierailun tapaninpäivän aikana.