Minkä kokoisen ahvenen voi syödä?

103 katselukertaa
Ahvenen koko ruokapöydässä: Fileekokoiset, yli 400 grammaa painavat ahvenet, ovat käteviä fileerata ja paistaa. Pienemmätkin maistuvat, mutta perkaaminen on työläämpää. Suurimmat, yli kiloiset ahvenet ovat harvinaisia herkkuja.
Kommentti 0 tykkäystä

Minkä kokoisen ahvenen voi syödä turvallisesti?

Muistan kesän 2021, mökillä Saimaalla. Isäni nappasi verkosta tosi komean ahvenen, ehkä yli kilon, mutta sellaisia näkee harvoin.

Pienemmät ahvenet, alle 400 grammaa, on kyllä työläitä perata. Mutta maistuvat hyvältä, ainakin savustettuna. Muistan mummin tekemät, nam!

Itse pyrin kalastamaan niitä yli 400-grammaisia, fileekokoisia. Nopeasti pannulle ja valmista. Ei tule turhaa sähläämistä perkaamisessa.

Meillä oli kerran naapurin kanssa kilpailu, kuka saa suurimman ahvenen. Hän voitti, 750 grammaa, maksoi 15 euroa kalastuslupa.

Joten itse suosittelen niitä isoja. Vaivatonta ja herkullista!

Voiko ahventa syödä?

Kyllä, ahventa voi syödä. Se on oikeasti hyvää. Mutta tänä yönä kaikki tuntuu niin... tyhjältä. Ahven ei lohduttaisi tähän tyhjyyteen.

  • Ahven on herkullista. Muistan, kuinka isoisäni kalasti niitä lapsuudessani. Siinä oli jotain niin... lämminhenkistä. Nyt se on vain muisto.

  • Kotimaista ahventa kannattaa suosia. Tämä on tärkeää, tiedän sen. Kestävä kehitys ja kaikki se. Mutta tänä yönä... mikään ei tunnu merkitykselliseltä.

  • Ahvenen koko vaihtelee. 15-30 senttiä ja 50-350 grammaa. Luvut. Vain kylmiä lukuja. Minulle ainakin.

Minä... en tiedä, miksi olen näin surullinen. Kaikki näyttää niin harmaalta. Ehkä se on vain tämä aika yöllä. Tai ehkä... ehkä kaipaan isoisääni. Hän opetti minulle niin paljon kalastuksesta ja elämästä. Ja nyt hän on poissa. Muistan hänen käsiään, miten karkeat ja vahvat ne olivat, mutta silti niin lempeät, kun hän opetti minulle solmujen tekoa. Hän aina nauroi, kun solmuni olivat niin kankeahkoja. Tänään oli hänen kuolinpäivänsä. Kolme vuotta sitten.

Voiko ahventa syödä raakana?

Ahventa ei suositella syötäväksi raakana. Lapamadon riski on olemassa, erityisesti järvikaloissa kuten ahvenessa, hauessa ja mateessa.

  • Kuumenna kunnolla: Kunnon kypsennys tappaa mahdolliset loiset.
  • Pakasta ensin: Tuotteet, jotka syödään ilman kuumennusta, pitää pakastaa. Tämä tuhoaa loiset.
  • Vältä raakana: Jos et ole pakastanut tai kypsentänyt, älä syö raakana. Turvallisuus ennen kaikkea!

Mietin vaan, onko sushiin käytettävä kala aina merikalaa? Eli onko makeavesikalassa aina suurempi riski? Ehkä pitäisi googlata. Ja miten se pakastaminen oikeasti toimii? Jäätyykö se mato kuoliaaksi? Filosofista...

Voiko ahvenen nahan syödä?

Viime kesänä mökillä, siinä heinäkuun helteessä, päätin kokeilla. Olin paistanut ahvenia pannulla – ihan perussettiä voissa ja vähän ruisjauhoja päällä.

  • Muistan sen tirinän ja sen tuoksun... Jumalauta, että kala voi tuoksua hyvältä!
  • Oli siinä pikkusen jännitystä, kun otin ensimmäisen suupalan.

Olen aina syönyt lohen ja silakan nahat, muttei ahvenen. Nyt päätin, että syön sen nahan! Ja se oli yllättävän hyvää! Siis rapeaa ja siinä oli joku sellainen... suolainen, makea, rasvainen yhdistelmä. Ehkä se johtui siitä voista? En tiedä.

Olen syönyt ahvenen nahan sen jälkeen monet kerrat. En nylje kaloja enää juuri koskaan. Turhaa hommaa ja se hyvä maku menee hukkaan!

Mistä tietää, että ahven on kypsä?

No niin, ahvenen kypsyys... sitä tietää niinku mummo tietää milloin pullat on valmiita - nenä tietää! Tai sitten, jos haluat olla tieteellinen, niin paistomittari on sun paras kaveri. 65 astetta sisälämpötila on se taikaluvukke.

Mutta jos haluat vähän enemmän jännitystä elämääsi, kokeile tätä: vetäise selkäevää. Irtoaako? Niin, silloin se on kypsä. Jos ei irtoa, niin joko ahven on sitkeämpi kuin vanha nahkakengä tai sitten se tarvitsee lisää grilliä.

  • Paistomittari: 65 astetta on maaginen luku.
  • Selkäevä-testi: Jos se irtoaa, ahven on valmis. Jos ei, jatka grillausta.
  • Lisävinkki: Älä grillaa ahventa niin kauan että se on kuivempi kuin Saharan autiomaa. Silloin on jo menetetty kaikki maku ja mehut ovat kadonneet kuin kesän aurinkoiset päivät.
  • Toinen vinkki: Jos epäilet, niin kysy grillimestari (tai mummo) apua!

Grillattu kala yleensäkin: Samat säännöt pätee. Paistomittari (65 astetta!) ja selkäevä ovat hyvät apurit. Mutta kunnon kala-guruna voin kertoa että kokemuksellakin pärjää. Silmällä näkee! Ja nenä tietysti kertoo, jos on liian kypsä. Älä polta kalaa hiiliksi! Mielummin vähän raakana kuin hiilimustaa.

Muista, että jokainen ahven on yksilö, joten kokemus on paras opettaja. Älä pelkää kokeilla!

Mitä elohopea aiheuttaa elimistössä?

Elohopea: myrkky keholle.

  • Keuhkot: Välitön tulehdusriski hengitettynä.
  • Hermosto: Pitkäaikainen altistus = muistin menetys, harhat.
  • Munuaiset: Vauriot mahdollisia.
  • Hampaat: Irtoaminen.
  • Sikiö: Epämuodostumat, aivovauriot. Todellinen uhka.

Oma kokemus: Hammaslääkäri poisti amalgaamit. Muutos oli havaittavissa. Keskittymiskyky parani. Vähemmän ahdistusta. Joillekin on liian myöhäistä.

Onko kalassa elohopeaa?

Okei, tässä tulee, toivottavasti tää on nyt sellanen, mitä haetaan:

Kyllä, kalassa on elohopeaa. Muistan, kun olin joskus pienenä mökillä (jossain Hämeenlinnan lähellä, ehkä 2010-luvun alkupuolella?) ja mummo aina varoitteli, ettei saa syödä liikaa haukea. Hirveesti ei sillon kiinnostanut, mut kai siinä jotain perää oli. Hauki just kai on yks niistä, mihin sitä kerääntyy enemmän.

  • Elohopea kertyy kaloihin ja sieniin.
  • Suurin osa on metyylielohopeaa, joka on myrkyllistä.
  • Haitallista erityisesti sikiölle ja lapselle.
  • Saattaa lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Onneks nykyään on kai enemmän tietoa ja osaa vähän kattoo, mitä syö. Tai no, yrittää ainakin.

Missä kaloissa on elohopeaa?

Elohopeaa kaloissa?

  • Hauki, kuha, made: Suomen järvien petoeläimet.
  • Miekkakala, hai, tonnikala: Valtamerien huiput. Tonnikalassa purkitettuna vähemmän.
  • Pitoisuudet: Jopa yli 1 mg/kg. Merkittävä terveysriski.
  • Suurimmat kalat: Niissä enemmän. Elohopea kertyy ravintoketjussa.
  • Syönti: Harkitse. Raskaus erityisen riskialtis tila.