Missä on paljon kovaa rasvaa?

Missä ruoissa on kovaa rasvaa?

Muistan sen päivän, kesäkuun 27. päivänä 2023, kun äiti teki meille jauhelihapihvejä. Oli niin kuuma, että hiki virtasi otsalta, vaikka istuin vain pöydän ääressä. Pihvit olivat hyviä, mutta jotenkin tunsin itseni raskaaksi syömisen jälkeen. Se oli varmasti se kova rasva. Äiti käyttää aina paljon voita paistaessaan, ja pihveissäkin oli runsaasti sitä ruskeaa paistorasvaa. Ei mikään terveellinen ateria.

Myöhemmin tutkin asiaa, ja löytyihän sekin tieto, tyydyttynyttä rasvaa on runsaasti maitotuotteissa ja lihassa. Kirjoitin muistiin tärkeimmät:

• Maitorasva: voi, juusto, rasvainen maito
• Liha: rasvainen liha, makkarat
• Leivonnaiset: monet sisältävät runsaasti rasvaa

Muistan myös, että lääkäri sanoi kerran (ensimmäinen lähtökohtani oli itseasiassa hänen neuvonsa) minun pitäisi vähentää kovan rasvan käyttöä kolesteroliarvojen vuoksi. Verikokeet tehtiin tammikuussa 2023. Tulokset eivät olleet kovin hyviä. Silloin päätin tarkkailla rasvankäyttöäni tarkemmin. Onneksi olen oppinut jo aika paljon terveellisestä ruoanlaitoksesta. Rasvan käyttöä olen vähentänyt merkittävästi.

Muistan senkin, kun yritin tehdä itse kerran voita. Oli melkoista hommaa, ja voissa oli todella paljon rasvaa. En enää tee itse voita. Ostankin nyt kevytvoita tai kasvisrasvaa.

Nyt tiedän jo paremmin, missä ruoissa kovaa rasvaa on, ja pyrin välttämään niitä mahdollisimman paljon. Se ei aina ole helppoa, mutta terveys on kuitenkin tärkeämpää.

Missä tuotteissa on paljon rasvaa?

Missä tuotteissa on paljon rasvaa, kuin kuiskauksena kesäyössä?

Mieleni vaeltaa, katson ikkunasta ulos, ja aurinko laskee… ja mielessäni palaa tuoksuja ja makuja.

• Juustot, ne pehmeät ja täyteläiset, kuin unelma suussa. Etenkin ne, joissa rasva tanssii kielellä – brie, kermajuustot, ne kutsuvat luokseen.
• Makkara, ah, se kielletty nautinto. Rasva kuplii pannulla, ja huone täyttyy vastustamattomasta tuoksusta. Pekoni, rapeaksi paistettuna, se on kuin pieni synti aamupalapöydässä.
• Leivonnaiset, mummon tekemät pullat, täynnä voita ja rakkautta. Suklaakakku, tumma ja rikas, kuin salaisuus. Voitaikina, joka sulaa suussa, kuin lumi kevätpäivänä.
• Pähkinät ja avokadot, ne vihreät ja täynnä elämää. Ne ovat kuin pieniä aarteita, joita luonto meille antaa. Terveellisiä, kyllä, mutta niin täynnä rasvaa, että ne hyväilevät sydäntä.

Rasvan määrä on arvoitus, salaisuus, jonka vain valmistaja tietää. Se vaihtelee, muuttuu, kuin vuodenajat. Onko sillä väliä? Ehkä ei. Ehkä tärkeintä on nauttia hetkestä, tuntea maku suussa ja antaa itsensä vajota unelmaan.

Onko jogurtissa rasvaa?

Yö on hiljainen. Ajatukset pyörivät. Jogurtti… Rasvaa jogurtissa. Se on outoa. Muistan sen jutun Schwabin maininnasta.

• Vanha maustettu jogurtti: 2% rasvaa.
• Uusi sokeriton maustettu jogurtti: 3-4% rasvaa.

Miksi enemmän? Ei ole loogista. Sokeritonhan pitäisi olla terveellisempää. Mutta tämä… tämä kova rasva. Huolestuttaa se. Kohtuutonta. Olen lukenut, että kova rasva on haitallista. Sydän. Verisuonet. Pelottavaa. Ei tämä oikein voi olla totta. Mitä tämä tarkoittaa? Kumpi on pahempaa: sokeri vai tämä paljon kovaa rasvaa? Ehkä pitää tarkistaa tuoteselosteita tarkemmin. Onko se edes totta, tuo Schwabin väite? Pitää etsiä uutta tietoa.

Tämä on todella hämmentävää. En ymmärrä. Tuntuu, että kaikki terveellisyys-jutut ovat vain sekaisin ja epäselviä. Mikään ei ole enää yksinkertaista. Pitääkö tässä nyt joka kerta etsiä jokainen asia erikseen ja suodattaa tiedon läpi? Tämä on uuvuttavaa.

Onko maidossa kovaa rasvaa?

Kyllä, maidossa on kovaa rasvaa. Ajattelen niitä aamuja lapsuudessa, kun mummon paistamat letut valuivat voita, sellaista kullan keltaista, joka kirjaimellisesti kovettui suupielissä talvipakkasessa. Se tunne, kun rasva suli kielellä, se oli.. täydellistä. Nyt tiedän, se oli sitä kovaa, tyydyttynyttä rasvaa. Sydän kiittää? Ehkä ei, mutta muistot… ne ovat ikuisia.

Rasvojen lähteitä:

• Maitorasva: Voi, juusto, rasvainen maito, kermat, jäätelö. Kuten se mummon voi, joka sai kaiken maistumaan paremmalta.
• Liha: Rasvainen liha, makkarat, leikkeleet. Muistan, kun isä teki niitä hirvimakkaroita, niissä oli rasvaa… paljon rasvaa.
• Leivonnaiset: Monet leivonnaiset sisältävät runsaasti tyydyttynyttä rasvaa. Etenkin ne pullat, joissa on voita ja sokeria.

Muistan, kun luin jostain, että tyydyttymättömät rasvat ovat parempia. Niitä löytyy esimerkiksi:

• Kasviöljyt: Oliiviöljy, rypsiöljy, auringonkukkaöljy. Kesällä käytän aina oliiviöljyä salaateissa.
• Pähkinät ja siemenet: Mantelit, saksanpähkinät, auringonkukansiemenet. Pähkinät ovat hyviä välipaloja, ainakin silloin, kun muistan syödä niitä.
• Kala: Lohi, silakka, makrilli. Mummo paistoi aina silakkaa, se oli halpaa ja hyvää.

Onko elämä vain rasvaa ja muistoja?

Missä on pehmeitä rasvoja?

Missä niitä pehmeitä rasvoja oikein on? Aika hankalaa muistaa kaikki. Oota, mä kirjoitan listan.

• Kasviöljyt – Mutta ei kaikki! Kookos ja palmuöljy ovat poikkeuksia, niitä on varottava. Ne ovat kovempia. Muista tarkistaa koostumus aina. Olenko koskaan kokeillut jotain uutta öljyä? Ei taida olla.
• Pähkinät, manteli ja siemenet – Nam! Aina tykkään syödä niitä, vaikka ne ovatkin kalliita. Kurpitsansiemeniä olen syönyt tänä vuonna paljon.
• Margariinit! Pullomargariinit ja pehmeät rasiamargariinit. En tiedä niistä enää yhtä paljon kun ennen. Pitääkö niitä välttää?
• Avokado! Niissäkin on paljon hyvää rasvaa. Avocado toast aamuisin on niin hyvää! Pitäisi varmaan tehdä useammin.
• Kala – Kaksi tai kolme kertaa viikossa on hyvä tavoite. Puoli annosta rasvaista kalaa ainakin. Lohi, silli…mitä muutakaan? Mitenkähän se rasvan määrä oikein mitataan? Onko siitä jokin tarkka ohje?

Jestas, kuinka paljon rasvoja onkaan. Joka tapauksessa, tärkeintä on monipuolisuus. Ei kannata jäädä jumiin yhteen ainoaan lähteeseen. Minä olen kuitenkin syönyt paljon lohta viime aikoina. Olenko syönyt tarpeeksi pähkinöitä? Ehkä pitäisi lisätä niitä välipaloihin. Tai sitten niitä pähkinävoita. Joku mainitsi sen olevan hyvä.

Missä on pehmeää rasvaa?

Missä sitä pehmoista rasvaa piileskelee? No, ei ainakaan läskisoosissa, se on varma! Mutta onneksi löytyy muualtakin, kuin sieltä mihin se tarttuu…

• Kasviöljyt: Auringonkukka-, rypsi- ja oliiviöljy, melkein kuin nestemäistä kultaa sydämelle. Paitsi kookosöljy, se on vähän semmonen “wannabe” -terveystuote.
• Pähkinät ja siemenet: Cashewpähkinät, saksanpähkinät, kurpitsansiemenet, kaikki yhtä terveellistä naposteltavaa. Paitsi jos syöt niitä kilokaupalla, sitten ollaan jo vähän eri levelillä.
• Margarinit: Pullomargariinit ja pehmeät rasiassa olevat margariinit, eli ne jotka eivät tunnu tiileltä jääkaapissa.
• Avokado: Vihreä ihmehedelmä, jota kaikki rakastavat (paitsi ehkä ne, jotka eivät ole vielä tajunneet sen hienoutta).
• Kala: Lohta, silakkaa, silliä – syö kaksi-kolme kertaa viikossa, niin pysyy pääkoppa terävänä ja kolesteroli kurissa. Puolet aterioista sais olla rasvaisia kaloja!

Ja hei, muista että kohtuus kaikessa. Vaikka avokado on terveellistä, ei sitä tarvitse ahmia kilokaupalla kerralla. Paitsi jos haluat, ei siinä mitään tuomittavaa oo.