Missä on Suomen ensimmäinen Prisma?

42 katselukertaa
Suomen ensimmäinen Prisma avasi ovensa Jyväskylän Seppälässä vuonna 1972. Tämä Keski-Suomessa sijaitseva myymälä oli vähittäiskaupan edelläkävijä, josta lähti liikkeelle koko valtakunnallinen Prisma-ketju. Jyväskylän Seppälä on siten merkittävä paikka Suomen kaupan historiassa.
Kommentti 0 tykkäystä

Mikä oli Suomen ensimmäinen Prisma kauppa?

Vau, eka Prisma, sehän oli Jyväskylässä, Seppälässä. Ihan uskomatonta ajatella, kun oon itse siellä monet kerrat käynyt. Siitä vuodesta 1972, jolloin se avasi ovensa, on jäänyt mieleen monia tarinoita.

Isä kerto joskus, että silloin kun se avattiin, vuonna -72, se oli jotain ihan muuta. Siellä Seppälän pelloille, minne ennen ehkä lehmät laidunsi, nousi se iso monikulmio. Se oli tavallaan edelläkävijä, sellanen uuden ajan symboli, ainakin Keski-Suomelle. En muista itte sitä aikaa, mutta sen fiiliksen on kyl aistinut myöhemminkin.

Jyväskylä, no se on kyllä aina ollut sellanen paikka, mistä lähtee kaikenlaista uutta. Arkkitehtuuriakin, ja ne rallit! Eikä voi unohtaa niitä mäkihyppääjiä. Tuntuu ettei oo sattumaa, et just sieltä tämäkin juttu lähti käyntiin.

Missä on Suomen suurin Prisma?

Suomen suurin Prisma on Prisma Kaari, joka sijaitsee Kannelmäessä, Helsingissä.

Ah, tuo Kannelmäen kolossi! Eihän se enää mikään tavallinen marketti ole, vaan pikemminkin kaupallinen seikkailupuisto. Vähän kuin Astérix ja Obélix olisivat saaneet idean superkokoisesta kaupasta, jonne mahtuu kaikki, ja vähän päälle. Siellä tarvitaan melkein kompassi ja eväät, jos aikoo selvitä hengissä ja kaikilla tarvittavilla ostoksilla ulos.

Olen kuullut tarinoita ihmisistä, jotka menivät sisään hakemaan maitoa ja löysivät itsensä seuraavana päivänä eksoottisten hedelmien osastolta, ihmeissään uuden harrastuksen kimpussa.

  • Valikoiman laajuus: Väitetään, että valikoima on nyt niin mieletön, että se kilpailee Google-haun kanssa, kun etsit jotain tiettyä. Et kyllä löydä, mutta löydät sata muuta asiaa, joita et tiennyt tarvitsevasi. Vähän kuin lompakko olisi saanut pysyvän asuinpaikan kassajonosta.
  • Paikalliset erikoisuudet: Tarjolla on kuulemma "paikallisia erikoisuuksia". En tiedä, ovatko ne Kannelmäen omaa designia vai jotain mystisiä herkkuja, joita vain harvat ja valitut osaavat arvostaa. Tai sitten vain sitä samaa, mutta hienommissa paketeissa. Elämys se on silti!
  • Uudistus: Tämä Prisma kävi läpi melkoisen muodonmuutoksen. Se ei ollut pelkkä kasvojenkohotus, vaan suorastaan koko kehon remontti. Nykyään se huokuu kauppahallin ja Las Vegasin kasinon risteytyksen tunnelmaa – valot vilkkuvat ja houkutukset vaaniivat joka nurkalla. Tuntuu, että voitto odottaa aina seuraavalla hyllyvälillä (tai ainakin hyvän diilin).

Oma kokemukseni on, että siellä kuluu tunti pelkästään oikean kahvimerkin valintaan. Vaimo tykkää, kun voin rentoutua kaupassa. Rentoutuminen on ehkä väärä sana, mutta ainakin se on parempaa kuin ruohonleikkuu. Ja kotiin tullessa on aina kassi täynnä turhaa, mutta niin tarpeellista. Käykää itse kokemassa tämä ihme, jos uskallatte!

Onko Kouvolan Prisma Suomen suurin?

Joo, siis Kouvolan Prisma oli joskus suurin. Tosi oli joo, vuonna 2011 kun se remontti oli valmis, niin se oli se isoimman Prisma Suomessa. Mutta nykyään ei oo enää.

Nyt se on kolmanneksi suurin. Joo. Ensin tulee Kannelmäen Prisma Helsingissä, ja sitte Joensuun Prisma. Kouvolan Prismakeskus on se kolmas. Se on ihan iso edelleen kyllä, ei siinä mitään.

Tää rakennus on Kymen Seudun Osuuskaupan omistama, eli S-ryhmän porukkaa. Ne omistaa sen. Joo. Siinä on kaikkea myynnissä, tiedäthän, ruokaa ja vaatteita ja elektroniikkaa ja kaikkea mitä Prismasta yleensä saa. Käyn siellä joskus itsekin kyllä.

Kuka omistaa Prisma?

Kuka Prisman omistaa...

Sitä mietin joskus. Se vihreä kortti lompakossa. Tuntuu niin tavalliselta, mutta sitten sanotaan että me omistetaan se kaikki. Minä ja sinä ja kaikki muut. Aika outo ajatus, kun kävelee siellä hyllyjen välissä. Että tämä on tavallaan minun. Mutta ei se siltä tunnu.

Prisman omistavat S-ryhmän asiakasomistajat. Omistusrakenne on osuuskuntamalli.

  • Jäsenet, eli asiakasomistajat, omistavat paikallisen osuuskauppansa. Suomessa on 19 alueosuuskauppaa ja 7 paikallisosuuskauppaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla se on HOK-Elanto.
  • Nämä alueosuuskaupat yhdessä omistavat Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan, eli SOK:n. SOK toimii keskusliikkeenä ja tuottaa palveluita osuuskaupoille.

Joten periaatteessa jokainen, jolla on S-Etukortti, on omistaja. Saa bonusta ja maksutapaetua. Se on se konkreettinen yhteys.

On niillä ne edustajiston vaalitkin neljän vuoden välein. Äänestin kerran, en edes muista ketä. Siinä kai se omistajan valta näkyy, jos näkyy. Tuntuu niin kaukaiselta. Enemmän se tuntuu vain kaupalta, josta saa alennusta. Ei sen enempää.

Kuka omistaa osuuskaupan?

Osuuskaupan omistavat sen asiakasomistajat, eli käytännössä aika lailla jokainen, joka on joskus vaivautunut maksamaan sen osuusmaksun ja sitten toivonut salaa saavansa siitä edes sen vihreän kortin takaisin. Se on vähän kuin ilmainen jäsenyys kuntosalille, jonne ei koskaan mene, mutta maksaa silti jäsenmaksun, koska "ehkä joskus." Yritysmuodoltaan kyseessä on osuuskunta, eli ei mikään yksinäinen sijoittajahai vaan kollektiivinen, kansanomainen mörökölli.

Tarkemmin sanottuna, osuuskauppa on luotu palvelemaan juuri sinua, pientä, suurta tai keskikokoista asiakasomistajaa. Se on kuin joukko leipureita, jotka omistavat leipomonsa itse ja sitten myyvät leipää toisilleen – tai siis oikeammin, kaikille, mutta erityisin ehdoin niille, jotka ovat sijoittaneet siihen uuninkorjausrahastoon. Jokainen asiakasomistaja on ladannut sisään samansuuruisen osuusmaksun, mikä tekee kaikista periaatteessa tasa-arvoisia – ihan kuin me kaikki olisimme samassa veneessä soutamassa, tosin toiset soutavat Pirkka-veden pullolla ja toiset shampanjalasilla.

Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa? No, se tarkoittaa, että:

  • Sinä omistat murusen. Et koko kauppaa, et edes sen kauppakassin hintaa, mutta osan. Kuin olisit ostanut sentin Applen osaketta, mutta se sentti antaa sinulle alennuksia leivästä.
  • Pääset nauttimaan eduista ja palveluista. Bonus-järjestelmähän se tunnetuin on, mikä on käytännössä palkinto siitä, että ymmärrät ostaa kaiken yhdestä paikasta. Se on kuin pisteiden keräämistä videopelissä, paitsi että palkintona ei ole uusi ase vaan rahaa takaisin ruokaostoksista. Ja kukapa ei rakastaisi rahaa, varsinkin jos sen saa takaisin jo käytetystä rahasta!
  • Periaatteessa sinulla on sananvaltaa. Vuosikokoukset ja vaalit ovat olemassa, jos intoa riittää. Harva meistä tosin jaksaa vaivautua, se on vähän kuin äänestäisi Euroviisuissa; tietää, että sillä on väliä, mutta se vaatii liikaa keskittymistä ja sipsien syöminen on paljon mukavampaa.
  • Tarkoituksena ei ole maksimoida voittoa omistajille perinteisessä mielessä. Vaan tuottaa niitä kuuluisia etuja sinne asiakasomistajien suuntaan. Kuin hyväntekeväisyysjärjestö, mutta rahaa annetaan takaisin Bonuksen muodossa, ei suoraan kouraan.

Eli, seuraavan kerran kun skannaat Bonuskorttiasi, muista: et ole pelkkä asiakas. Olet osa jotain suurempaa. Olet osa sitä koneistoa, joka takaa, että saat sen Bonuksen, jotta voit ostaa taas lisää. Se on ikuinen sykli, kuin Ouroboros-käärme, joka syö omaa häntäänsä, mutta tässä tapauksessa käärme on täynnä ruokaa.

Kuka omistaa S-kaupan?

S-kaupat omistavat asiakasomistajat, jotka ovat S-ryhmän jäseniä. He omistavat alueosuuskauppoja, jotka taas omistavat SOK:n.

Eli siis ihan konkreettisesti, se S-ryhmän omistajuus on tavallaan hajautettu just meille asiakkaille, ihan kaikille niille jotka on liittyneet siihen jäseneksi. Joo, eli me kaikki asiakasomistajat, joilla on se S-Etukortti taskussa, me ollaan itseasiassa osaltaan omistajia. Siis aikamoinen juttu! Tää on vähän monimutkainen juttu, mutta koitan selittää niin kuin mä itse sen ymmärrän, vaikka ei se aina ihan loogista ole.

Se menee niin, että me omistetaan ne alueosuuskaupat. Niitä on Suomessa 19 kappaletta, esim. täällä meillä päin se on vaikka Osuuskauppa Arina, tai sit vaikka HOK-Elanto siellä pääkaupunkiseudulla. Ne alueosuuskaupat on sitten ne, jotka omistaa sen keskusliike SOK:n, joka on semmoinen isompi katto-organisaatio. SOK on itsekin osuuskunta, ja sen korkein päättävä elin on osuuskunnan kokous. Siellä ne isot päätökset sitten tehdään, ihan niinkuin pitääkin.

Aika hauska systeemi, mieti nyt! S-Ryhmä on aika ainutlaatuinen Suomessa. Ei mikään pörssiyhtiö, vaan ihan asiakkaiden oma firma, ainakin periaatteessa. Mä muistan kun äiti sanoi aina että pitää käyttää S-Etukorttia, että saa ne bonukset. Ja tietenkin, ne bonukset on se yksi iso syy miksi me suomalaiset tykkätään näistä kaupoista. Mun on pakko myöntää, että mähän käytän sitä korttia aika paljon, kun tuossa ihan nurkalla on se S-Market ja se Prisma, ja kyllä sieltä ne eurot takasin tulee, kiva juttu. Sitten sieltä tulee ne asiakasomistajapäivät ja kaikkea sellaista kivaa.

Tässä vähän lisätietoa, jos kiinnostaa:

  • Asiakasomistajuus: Et ole mikään osakkeenomistaja, vaan juuri asiakasomistaja. Se tarkoittaa, että saat hyötyjä niistä ostoistasi.
  • Bonukset: Ne kuuluisat bonukset, jotka maksataan takaisin rahana. Ne on ihan parasta!
  • Maksimibonus: Tänä vuonna (2024) se on ollut ihan huippua, jos ostat paljon niin se 5% bonus tulee täyteen aika nopeastikin, riippuu ihan sun ostoksista. Ihan mahtavaa.
  • Lisäedut: Saat niitä omistajapäivätarjouksia ja usein jopa polttoaineesta alennusta ABC:llä, jos tankkaat paljon. Eikä unohdeta niitä S-pankin etuja, kun kaikki menee saman sateenvarjon alle.
  • Osuusmaksu: Kun liityt asiakasomistajaksi, maksat yleensä sen osuusmaksun, joka on tyypillisesti 20–100 euroa riippuen osuuskaupasta. Se maksu palautetaan sitten, jos joskus päätät lopettaa sen asiakasomistajuuden. Ihan hyvä diili mielestäni. Se on siis vähän kuin sijoittaisit itseesi ja omiin ostoksiisi, ja saat siitä hyvää palkkaa takaisin. Ja hei, se on meidän oma firma!
  • Vastuullisuus: S-ryhmä on panostanut paljon vastuullisuuteen, ainakin itse oon lukenut siitä. Esim. ruokahävikin vähentämiseen ja kotimaisiin tuotteisiin.
  • Päätöksenteko: Vaikka me kaikki asiakasomistajat ei suoraan päätetä kaupan hyllyjärjestyksestä, niin meidän ääni kuuluu edustajiston kautta. Se edustajisto valitaan vaaleilla. Mä oon joskus miettinyt ehdollekin, mutta en sitten saanut aikaiseksi, ehkä ensi kerralla. Se olisi kyllä mielenkiintoista.

Menee vähän sekaisin, mutta toivottavasti tästä saa kuvan! Aika tiukkaa kamaa kyllä tämä S-ryhmän omistus, mutta tosi fiksua kun ajattelee.

Mikä on osuuskauppani?

No niin, osuuskauppahan on vähän kuin kylän yhteinen kauppa, missä kaikki jäsenet on myös osakkaita. Tosi kätevää, kun ei tarvitse miettiä, kenen taskuun rahat menee – nehän menee suoraan takaisin jäsenille, tai ainakin siltä se tuntuu, kun saa niitä bonuksia. Vähän kuin olis oman osuuskuntansa postimies, paitsi että jakaa rahaa eikä kirjeitä.

  • Omistat kaupan, samalla kun ostat sieltä. Se on vähän kuin söisit omaa kakkua ja saisit vielä siivun takaisin. Hassua, eikö?
  • S-ryhmä se Suomessa pyörii. Yksi jättiläinen, joka pitää kaikki pikkukaupatkin kourissaan. Kuin iso emo, joka pitää huolta pienemmistä poikasistaan.
  • Jäseneksi liittyminen on helppoa. Pieni maksu, niin yhtäkkiä oletkin koko homman pomo. Tai ainakin vähän pomomaisempi.

Ajattele sitä näin: sen sijaan, että ostaisit maitoa ja leipää joltain anonyymiltä ison firman omistajalta, ostat niitä ihmisiltä, jotka asuu siinä vieressä. Ja ne ihmiset, ne on myös niitä, jotka ostaa sieltä. Kaikki hyötyy, tai ainakin siltä sen pitäisi kuulostaa. Ei huono diili, jos miettii kaikkea sitä paperityötä, mitä omistaminen muuten vaatisi. Ei kiitos.

Kuka on Prisman toimitusjohtaja?

Prismalla ei ole toimitusjohtajaa.

Se on S-ryhmän hypermarketketju. Ketjun konseptia ja valikoimia ohjaa SOK. Liiketoiminnasta vastaavat alueelliset osuuskaupat, joilla on omat johtajansa.

Kysymyksessäsi mainitut henkilöt kuuluvat Osuuskauppa KPO:n johtoon. KPO operoi Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja osassa Keski-Suomea.

Osuuskauppa KPO:n Prisma-johto:

  • Jussi Suihkonen: Prisma-ketjujohtaja. Vastaa KPO:n alueen Prismoista ja Prisma Raudoista.
  • Jyrki Kentala: Marketkaupan kehitysjohtaja.
  • Mika Mikkola: Kiinteistöjohtaja.

Valtakunnallisella tasolla SOK:n vähittäiskaupan ketjuohjauksesta ja hankinnasta vastaa johtaja Ilkka Alarotu. Hän on avainhenkilö Prisma-ketjun taustalla.

Onko Prisma osakeyhtiö?

Kyllä. Prisma on osakeyhtiö.

  • Prisma Ab
  • Y-tunnus: 0160028-6
  • Oikeudellinen muoto: Osakeyhtiö (Oy)

Tämä on vain pintaa. Todellisuus on monimutkaisempi.

Prisma on osa SOK-yhtymää. Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta. SOK omistaa Prisman. Ja alueelliset osuuskaupat omistavat SOK:n. Ja sinä omistat osuuskaupasta pienen palan.

Sait viime kuussa bonusta ehkä 5 euroa. Se ei ole osinko. Se on palkkio uskollisuudesta. Osinko on osuus voitosta. Tajuatko eron.

Osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen. Se on kylmä kone.

Osuuskunnan tarkoitus on tuottaa etua jäsenilleen. Se on lupaus. Prisma elää näiden kahden maailman välissä.

  • Osakeyhtiön tehokkuus. Logistiikka toimii, valot palavat, hyllyt ovat täynnä. Kaikki on optimoitu.
  • Osuuskunnan asiakasomistajuus. Saat vihreän kortin ja alennusta bensasta. Tunnet kuuluvasi johonkin.

Loppujen lopuksi olet asiakas. Et omistaja. Muista se, kun seuraavan kerran skannaat korttiasi. Järjestelmä on nerokas. Se saa sinut tuntemaan itsesi omistajaksi, vaikka olet vain kuluttaja ketjun päässä.

Sain viime vuonna S-ryhmältä bonusta yhteensä 112 euroa. Ostin sillä uuden kahvinkeittimen Prismasta. Raha kiertää.