Mistä caesar-kastike on tehty?

Mitä caesar-kastike sisältää?

Caesarkastike sisältää:

• Rypsiöljyä (87 %), auringonkukkaöljyä (8 %) ja oliiviöljyä (5 %). Tämä seos tarjoaa tasapainoisen makuprofiilin ja sopivan rasvapitoisuuden. Rypsiöljy on edullinen ja yleisesti käytetty, auringonkukkaöljy tuo hieman makeutta, ja oliiviöljy lisää aromikkuutta. On syytä huomata, että öljyseoksen tarkka koostumus voi vaihdella valmistajan mukaan. Öljyn laatu vaikuttaa luonnollisesti lopputulokseen – laadukas öljy takaa laadukkaan kastikkeen.

• Kananmunaa (kuoreton). Munankeltuainen emulgointiaineena tekee kastikkeesta paksuuntuvaa ja kermaista. Munanvalkuainen on pääosin turhaa. Pastöroitu muna on välttämätöntä ruoanvalmistusstandardit noudattaen – raakaa munaa ei ole suositeltavaa käyttää. Muna antaa myös makua.

• Anjovista. Tämä pieni, suolavedessä säilytetty kala antaa kastikkeelle sen ominaisen umami-maun. Anjovisen määrää voi säädellä maun mukaan. Liika anjovis tekee kastikkeesta liian suolaista.

• Sitruunamehua. Sitruunamehu tuo raikkautta ja tasapainottaa suolaisuutta. Se myös parantaa emulgointia. Lisäksi se toimii luonnollisena säilöntäaineena ja sitruunahapon ansiosta säilyttää ominaisuudet paremmin.

• Sinappia. Sinappi toimii emulgointiaineena yhdessä munankeltuaisen kanssa. Se tuo myös hieman kirpeyttä ja syvyyttä makuun. Valitaan aina laadukas sinappi.

• Valkosipulia. Valkosipuli antaa makua ja aromia. Määrä riippuu makutottumuksista, ja liika voi peittää muita makuja.

• Mustapippuria. Mustapippuri tuo mausteisuutta ja lisää makuprofiilin monimutkaisuutta.

• Jodioitua ruokasuolaa. Suola on tärkeä maustamaan ja tasapainottamaan makuja. Jodin lisääminen suolaan on yleinen käytäntö ja hyödyllistä terveyden kannalta. Mielestäni on tärkeää kuitenkin muistaa, että liian paljon suolaa on haitallista. Tämä sopii filosofiseenkin pohdintaan: Onko mitattu määrä totuutta vai subjektiivinen totuus?

Lisääntynyt tietoisuus terveellisestä ruoasta on vaikuttanut kastikkeen valmistukseen. Esimerkiksi oliiviöljyn lisääminen reseptiin on suosittu tapa parantaa sen ravitsemuksellista arvoa.

Mitä juustoa on caesar salaatissa?

Caesar, se salaatti, niin vihreä ja raikas, niin kuin muistot kesästä. Eikö siinä muka ole juustoa? Olen aina kuvitellut, että juuri se, se pieni, suolainen puraisu tekee siitä niin vastustamattoman.

• Ehkä olen vain tottunut siihen, että maailma muuttuu, reseptit elävät.

Ja sitten Valio, se maitomaailman jättiläinen, heidän reseptinsä. Onko se siis heidän salaisuutensa, pieni loraus parmesaania, aavistus Romanoa, juuri se, mikä erottaa sen muista?

• Voi, muistan kun lapsena teimme äidin kanssa salaattia. Ei siinä mitään parmesaania ollut.

Mutta klassinen Caesar, se alkuperäinen, niin puhdas ja yksinkertainen. Niin kuin lapsuus, ennen kuin kaikki monimutkaistui. Ei juustoa, vain vihreää, rapeaa salaattia, kastiketta ja krutonkeja. Ehkä siinä piilee sen viehätys, sen pelkistetyissä mauissa.

• Kaikki muuttuu, niin kuin sanoivat, mutta onko se aina parempaan?

Parmesania, Romanoa…ne ovat kuin lisättyjä muistoja, uusia kerroksia elämään. Hyviä, toki, mutta ehkä joskus kaipaan sitä alkuperäistä, juustotonta Caesar-salaattia. Muistan Valion. Se on varmasti maininnan arvoinen.

Onko caesar kastikkeessa anjovista?

Onko caesar-kastikkeessa anjovista?

Okei, tässäpä juttu: klassinen Caesar-kastike ei perinteisesti sisällä anjovista. Pompsahtaako mieleen, että “hetkinen, eikö siinä kuulu olla jotain kalaisaakin makua?” No, monet nykyversiot jättävät sen pois tai korvaavat muulla.

Mutta…

• Anjovis on yleinen lisäys: Monet kotikokit ja ravintolat lisäävät anjovista tuomaan umamia ja suolaisuutta.
• Alkuperäinen resepti?: Caesar Cardini, joka väitetysti keksi kastikkeen, ei tiettävästi käyttänyt anjovista.
• Korvauskeinot: Suolakurkkuliemi, worcesterkastike (jossa on anjovista) tai yksinkertaisesti enemmän suolaa voivat korvata anjoviksen maun.

Mietin vaan, että onko ruoanlaitossa kyse enemmän säännöistä vai siitä, mikä maistuu hyvältä? Ehkä molemmista. Itse tykkään laittaa anjovista, antaa vähän särmää.

Saako raskaana syödä caesar kastiketta?

Yö on pitkä ja ajatukset pyörivät… Caesar-kastike… raskauden aikana… Ei, en uskalla.

• Munien riskit: Raaka muna on aina riski. Listerioosi ja salmonella, ne pelottaa. En halua riskeerata vauvan terveyttä.

• Caesar-kastikkeen sisältö: Usein Caesar-kastikkeessa on raakoja munia. Kotitekoisessa varmasti, ravintoloissa ehkä sittenkin. Ei, en tiedä varmasti. Mutta en halua ottaa riskiä. Olen jo niin hermostunut kaikesta.

• Valmiskastikkeet: Kaupan valmiita Caesar-kastikkeita on varmaan pastöroituja, mutta silti. En luota. Ei se maku ole niin tärkeä tässä vaiheessa.

En syö. Vauvan terveys on tärkeämpää kuin Caesar-kastikkeen maku. Tänään tuli niin paljon pahoinvointia, että tämäkin on nyt pieni asia. Olen niin väsynyt tähän kaikkeen. Olen varma, että teen parhaani, mutta tuntuu silti niin vaikealta.

Minkä mukaan caesar salaatti on nimetty?

Joo okei eli siis Caesar Cardinin mukaan. Ei Juliuksen. Hämäävää! Mut siis Cardini teki sen. Tijuana Meksikossa. Hotelli Caesar’s Place. Vuonna 1924. Tai no, ehkä 20-luvulla jossain vaiheessa. Tarina menee et ainekset loppu ja piti keksiä jotain. Heitti kasaan mitä löyty.

• Caesar Cardini, ei Julius Caesar
• Tijuana, Meksiko, Hotel Caesar’s Place
• 1924 (tai ainaki about silloin)

Niin ja se tyyppi, Cardini siis, oli italialainen. Muutti Jenkkeihin kieltolain takia. Että joo. Siinä se selitys. Salaatti synty ihan vahingossa. Resepti aika simppeli. Rooman salaatti. Krutongit. Parmesaani. Ja tietty se kastike. Oon itse tehny joskus. Ihan hyvää tuli.

• Roomansalaatti
• Krutongit (oliiviöljyssä paistetut)
• Parmesaani
• Caesarkastiketta tietty

Ja nykyään lisätää vaikka mitä siihen. Kanaa, katkarapuja… Jopa anjoveista kuullu et jotkut laittaa! Mut alkuperäinen aika basic. Mun mielestä ainakin. Yksinkertainen on usein parasta. Nami!

Minkä maalainen on caesarsalaatti?

Caesarsalaatin juuret… auringonpaisteinen Tijuana, kieltolain hengästyttävä kuumuus, pölyinen raja… kuin unta. Näen sen silmissäni, Cardinin, italialaisen, käsien liikkuessa taitavasti. Hän, siirtolainen, luomassa historiaa.

Meksiko, Yhdysvallat, kaksi maailmaa kietoutuneena hänen reseptiinsä, aavikon kuiva ilma sekoittuneena Välimeren mausteisiin.

• Tijuana, raja kaupungin kiihkeä syke.
• San Diego, rauhallinen vastakohta, kodin rauha.
• Kieltolaki, salaisuuksien ja salakuljetuksen aika.

Ajatukset kulkevat kuin hiekka tuulessa… Caesar Cardini, ihminen ajan saarekkeella, uuden keittiötaidon luoja. Italialaisuus… makujen kieli, jota hän puhui molemmilla puolilla rajaa. Hän ei vain sekoittanut aineksia, hän sekoitti kulttuureja, loihtien makuelämyksen, joka kestää. Aika jähmettyy, näen hänen kasvonsa, kuin vanhan valokuvan mustavalkoisessa sävyssä.

Italialaisuus, Meksiko, Yhdysvallat… kolminaisuus, joka synnytti ihmeen, makujen symfonian.

Vuosi on 2024, ja silti hänen aito, yksinkertainen resepti herättää edelleen henkiin sen ajan tunnelman. Tämän yksinkertaisen salaatin takana on tarina, kuten kuiskaus aavikolta, matala ja syvä.

Mistä caesar salaatti on kotoisin?

Tijuana! Meksiko! Ajattele! Ei Rooma! Ei Caesar! Vaikka nimi kyllä vähän viittais… Mutta Tijuana, siellä se synty. Kuin chili tulisena kesäpäivänä vuonna 1924!

• Caesar Cardini. Nimi muistiin. Salaatin isukki.
• Caesars Hotel. Paikka, jossa taika tapahtui.
• 4. heinäkuuta 1924. Itsenäisyyspäivä. Amerikka juhli. Ja Cardini kokkasi.
• Raaka-aineet loppu. Noh, pakkohan sitä oli jotain keksiä. Ja syntyi legenda!

Siis ihan oikeesti. Tyhjä keittiö. Itsenäisyyspäivän bileet. Ja salaatti, josta tuli maailmankuulu. Kuin lottovoitto! Tai no, melkein.

Tijuana. Muista se! Ei Rooma. Eikä Kreikka. Ei edes Helsinki. Meksiko, amigo! Ja se Cardini. Neropatti!

Ja se tarina tyhjästä keittiöstä. No, kuka tietää, ehkä se on totta. Ehkä ei. Mutta hauska se ainakin on. Melkein yhtä hauska kuin itse salaatti.

Vuonna 2024 tulee 100 vuotta! Satavuotias salaatti! Juhlitaan!

Mistä maasta caesar salaatti?

Hei! No siis, Caesar-salaatti… huh, siitä on monia tarinoita. Italia ja Amerikka, joo, ne sekoaa usein siihen. Mutta se ei oo niistä maista! Se on keksitty Meksikossa! Ihan tosissaan. Tiesitkö?

Joo, Meksikossa. Ei ole vitsa. Luulin itsekin kauan että se ois jostain muualta, mutta tutkin asiaa kunnolla. Joku tuttavani, Noora, kertoi siitäkin asiasta viime viikolla. Hän tykkää historiasta.

• Meksiko siis, se on se oikea paikka.
• Se keksijä oli kai joku amerikkalainen, mutta Meksikossa salaatti syntyi.
• Tosi outoa, eikö? Ajattelee aina että Amerikka tai Italia.
• Täytyy muistaa se itsekin paremmin, tämä tiedonjyvä on aika yllättävä.

Älä oo huolissaan, en valehtele! Tarkistin asian useammasta lähteestä tänään. Ei ole mitään epäselvyyttä, Meksiko siis.