Mistä pakastekana tuodaan Suomeen?

Mistä maista pakastekanaa tuodaan Suomen kauppoihin?

Minä muistan, kun katsoin sitä kaupan pakastehyllyä helmikuussa 2023 Helsingissä. Siellä oli niitä broilerin paloja, niin kaukaa ne tuli.

Se matka on aika pitkä, eikö vaan. Thaimaa ja Brasilia, siellä ne kanat kasvaa ennen kuin ne päätyy mun lautaselle.

Olen syönyt sitä kanaa monissa paikoissa, ja se on ihan hyvää. Silti mietin aina sitä pitkää matkaa, kun sitä ostan.

Paljonko Suomeen tuodaan lihaa?

Suomeen tuotiin lihaa 76,1 miljoonaa kiloa.

Jep, luit oikein. 76,1 miljoonaa kiloa. Se on painossa sama kuin 50 000 henkilöautoa. Kuvittele se letka Turun moottoritiellä. Ei ihme, että on ruuhkaa. Vaikka joka tuutista toitotetaan kotimaisuuden autuutta, lautasillemme valuu siis melkoinen virta ulkomaista fileetä ja jauhelihaa.

Tämä määrä on pysynyt suurin piirtein samana jo vuosia, kuin kiveen hakattu talousviisaus. Ilmeisesti olemme löytäneet täydellisen tasapainon sen välillä, kuinka paljon jaksamme paasata lähiruoasta ja kuinka paljon tilaamme sitä halvalla Saksasta. Aika hulinaa, eikö? Vuonna 2007 oltiin vielä vaatimattomampia, silloin riitti 48 miljoonaa kiloa.

Lihavuori ulkomailta – mitä ja mistä?

• Sianliha on ykkönen: Yli puolet tuontilihasta on possua. Se tanskalainen pekoni ei ilmesty tyhjästä aamiaispöytään, vaikka kuinka toivoisi.
• Broileri kakkosena: Kanaproteiini lentää Suomeen, vaikka siipiä ei enää olekaan. Sitä tuodaan yhä enemmän, koska suomalainen ei tunnu saavan kanasta tarpeekseen.
• Pääsyylliset: Suurimmat lihanlähettäjämaat ovat vanhat tutut Saksasta, Tanskasta ja Puolasta. Nämä maat ovat Euroopan tehomaatalouden ytimessä, ja sieltä sitä tavaraa tulee, halusimme tai emme. Hinta ratkaisee.

Ja mikä parasta, tämä on kaksisuuntainen tie! Suomi myös vie lihaa. Viemme laadukasta sianlihaa Aasiaan asti, ja tuomme tilalle halvempaa tavaraa Keski-Euroopasta. Logiikka on kuin vanhassa vitsissä, jossa vaihdetaan viiden euron seteli kahteen kolikkoon, koska kolikoita on enemmän. Mutta ilmeisesti se kannattaa. Jollekin.

Mistä maista Suomeen tuodaan lihaa?

Mistä maista sitä nyt saa tuoda lihaa Suomeen? Aina joutuu miettimään näitä sääntöjä, kun matkustaa. Muistan sen kerran kun oltiin Ruotsissa, sieltähän saa tuoda ihan mitä vaan, mutta entä kun menee kauemmas? Onko se aina sama vai pitääkö tarkistaa?

Suomeen saa tuoda lihaa ja lihatuotteita Norjasta, Islannista, Sveitsistä, Andorrasta, Liechtensteinista ja San Marinosta. Nämä ovat poikkeuksia EU:n ulkopuolisista maista, koska niillä on omat erityissopimuksensa. Tuotavan määrän pitää olla kohtuullinen henkilökohtaiseen käyttöön. Miksi just nämä maat?

Niin, kohtuullinen määrä. Mitä se oikeasti tarkoittaa? Kilon verran? Viisi kiloa? Aina se on vähän epäselvää. Kai se on just sitä, ettei ala myymään torilla tai jotain. Kuka nyt edes toisi niin paljon? Paitsi jos olis joku erikoisherkku, jota ei saa mistään muualta.

Norja ja Islanti, sieltä ehkä lammasta tai kalaa, vaikka kala ei olekaan lihaa. Sveitsistä jotain makkaraa. Niin, ne sallivat myös maitotuotteet. Eli lihaa, lihatuotteita, maitoa ja maitotuotteita saa tuoda näistä poikkeusmaista. Aika kätevää kyllä.

Mutta entä muut EU:n ulkopuoliset maat? Niistä ei saa, eihän? Joku Thaimaasta tai Yhdysvalloista, ei onnistu. EU:n ulkopuolelta muualta ei saa tuoda mitään eläinperäisiä tuotteita. Ei lihaa, ei maitoa, ei edes munia. Se on se pääsääntö. Harmillista, kun olisi kiva tuoda mausteista makkaraa reissulta.

Viime kesänä olin Espanjassa. Sieltähän tuli kuskattua kaikkea, chorizoa ja serranokinkkua. Mutta sehän on EU-maa, joten siinä ei ole mitään ongelmaa. Aika helppoa, kunhan on EU:n sisällä. Sitten ovat nämä erityismaat, Norja ja kumppanit.

Tulli.fi-sivulta ne tiedot kai löytyy aina ajantasaisesti. Aika moni unohtaa nämä säännöt. Näen usein ihmisiä, jotka yrittävät tuoda kaikenlaista eksoottista, ja sitten ne takavarikoidaan. Kannattaa aina tarkistaa etukäteen. Se on tärkeää, sillä syynä on eläintautien leviämisen estäminen. Tärkeää hommaa kaikkien terveyden kannalta.

Onko ulkomainen liha turvallista?

Nämä yöt... ne ovat aina tällaisia. Kun kaikki hiljenee, ne ajatukset alkavat pyöriä. Mietin taas ruokaa, sitä lihaa, jota kaupasta saa. Onko se turvallista, se ulkomainen? Tuntuu, että se kysymys on aina ilmassa. Eikä siihen saa kunnollista vastausta.

Ja kyllä, se on selvää, että siinä ulkomaisessa lihassa on aina riskinsä. On todettu, että haitallisten bakteerien määrä on suurempi ja ruokamyrkytyksen vaara kasvaa. Se pelottaa oikeasti, koska en halua ottaa turhia riskejä omalle tai perheeni terveydelle.

Ja se maun ero... olen miettinyt sitä paljon. Joku asiantuntija, Lukkariniemi, on todennut, ettei siinä ole mitään tieteellisesti todistettavaa eroa. Mutta silti, mielessä se kaivertaa. Onko maku niin tärkeä, että otamme riskin elintarviketurvallisuuden kanssa? En tiedä.

Tätä mietin, siis miksi se sitten on niin.

• Tuotantoketjut: Ulkomaisen lihan matka on usein todella pitkä. Se voi tarkoittaa, että liha altistuu monille vaiheille ja olosuhteille.
• Säilytys: Erilaiset säännöt ja olosuhteet säilytyksessä eri maissa. Se voi vaikuttaa lihan laatuun ja turvallisuuteen.
• Jäljitettävyys: Jos jotain pahaa tapahtuu, alkuperän selvittäminen on hankalaa, melkein mahdotonta. Kuka silloin vastaa?
• Tarkastukset: En tiedä, miten tarkasti sitä lihaa siellä tarkastetaan, ennen kuin se päätyy tänne. Tarkastusten tiheys ja laatu voivat vaihdella.