Mistä tulee eniten ruokahävikkiä?

Kotikeittiön kätketyt aarteet – Mistä ruokahävikki Suomessa todella syntyy?

Ruokahävikki on globaali uhka, joka kuormittaa ympäristöä ja rasittaa resursseja. Vaikka teollisuus ja vähittäiskauppa vaikuttavatkin asiaan, totuus on, että suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa. Mutta mitkä ruoka-aineet päätyvät useimmin roskikseen? Yleinen käsitys voisi olla, että se on maitoa tai leipää, mutta todellisuus on hieman yllättävämpi.

Vaikka maitotuotteiden ja leivän hävikki on toki merkittävää, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusten (2021) mukaan suurin syntipukki on yllättävä: vihannes-, juures- ja perunatuotteet. Näiden hedelmien ja juuresten pilaantuminen nopeasti, vääränlainen säilytys tai liian suuret ostoksissa johtavat merkittävään määrään ruokahävikkiä. Kotien jääkaapeissa ja vihanneslaatikoissa kypsymättömät tomaatit, kuihtuvat salaatit ja itäneet perunat ovat ikävä totuus monille.

Hedelmien osuus ruokahävikistä on vihannes- ja juurestuotteiden jälkeen toiseksi suurin. Kypsiä hedelmiä ostettaessa on tärkeää muistaa, että kaikkien hedelmien ei tarvitse olla täydellisiä, eikä niitä kaikkia tarvitse syödä heti. Viisaampi valinta on usein ostaa pienempiä määriä ja monimuotoisempia hedelmiä, jolloin hukkaan heitettyjen määrää pystytään rajoittamaan.

Yllättävä kolmonen ruokahävikin kärkikolmikon täydentäjänä on kahvi. Aamukahvin rituaali on monelle pyhä, mutta keitetyn kahvin heittäminen roskiin on valitettavan yleistä. Kahvin valmistaminen oikeassa suhteessa ja sopiva säilytys ovat tässäkin keskeisiä tekijöitä.

Ruokahävikin vähentäminen on jokaisen vastuulla. Tarkempi suunnittelu ostoksia tehdessä, ruoan säilytyksen optimointi sekä luovuus ruoan valmistuksessa – vaikkapa vanhoista kasviksista valmistettujen keittojen avulla – voivat merkittävästi vähentää kotitalouksien ruokahävikkiä. Hyvä suunnittelu säästää sekä rahaa, että ympäristöä. Ja vaikka kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan, muista että pienilläkin teoilla on suuri vaikutus.