Mitä tapahtuu, jos juo vanhentunutta kaljaa?

Huh, vanhentunutta kaljaa. Olenko minä ainoa, joka joskus tuijottaa jääkaapin perukoilla lymyilevää oluttölkkiä ja miettii, uskaltaako sitä enää maistaa? Siinä se kököttää, ehkä vähän pölyttyneenä, ja tuo parasta ennen -päivämäärä kummittelee mielessä. Mitä oikein tapahtuu, jos sitä hörppää?

No, helpotus! Yleisesti ottaen vanhentuneen oluen juominen on ihan turvallista. Se ei siis tee sinusta sairasta, vaikka se ehkä maistuukin vähän… erilaiselta. Se parasta ennen -päiväys kun ei ole mikään ehdoton viimeinen käyttöpäivä. Muistatko sen yhden kesän, kun löysin mökin jääkaapista edellisen kesän oluet? Olivat vähän haalistuneet, myönnetään, mutta eivät myrkyllisiä!

Maussa voi kyllä tapahtua muutoksia. Olut saattaa ajan myötä menettää sitä raikkautta ja kirpeyttä, minkä takia sitä alun perin ostitkin. Se saattaa maistua vähän pahvimaiselta, tai jopa oudon makealta. Kuin joku olisi livauttanut sinne siirappia. Hyi! Kerran join yhden sellaisen oluen, joka maistui ihan siltä, kuin olisin pureskellut märkää pahvilaatikkoa. Ei kiitos!

Ulkonäkökin voi muuttua. Olut saattaa olla sameaa tai sisältää sakkaa pohjalla – vähän kuin joku unohdettu teepussi olisi lillunut siellä. Mutta hei, ei se ole vaarallista! Se on vain merkki siitä, että olut on kokenut vähän elämää. Vähän niinkuin me kaikki, vai mitä?

Eli vaikka makuelämys ei ehkä olekaan optimaalinen, vanhentunut olut ei muutu myrkylliseksi tai vaaralliseksi. Jos siis uskallat ottaa riskin ja hörpätä, niin todennäköisesti selviät hengissä. Mutta jos haet sitä täydellistä makuelämystä, ehkä kannattaa sittenkin ostaa tuoreempaa tavaraa. Mitä mieltä olette?