Mitä tarjota lohen kanssa?

Mitä voi syödä lohen kanssa?

Muistan sen kerran. Oli perjantai-ilta, joskus viime syksynä, lokakuun alussa. Piti keksiä jotain helppoa mutta hyvää. Ostin sieltä kaupasta sen hyvän lohifileen. Kotona alkoi sitten mietintä, että mitä ihmettä tähän kylkeen nyt. Mulla on aina tapana puristaa sitruunaa päälle, se raikastaa niin kummasti. Sitä tuoretta ruohosipuliakin leikkasin pinnalle.

Sitten tuli mieleen se yksi reissu Kreikkaan. Silloin syötiin lohta jossain pienessä tafernassa, ja siinä oli mukana fetaa ja oliiveja. Päätin kokeilla samaa. Murustelin fetaa ja heitin kalamata-oliiveja viereen. Se oli yllättävän hyvää! Oon joskus laittanut pestoakin pienen lusikallisen siihen valmiin lohen päälle. Sillä saa kivaa särmää. Tuli ihanasti mieleen se loman fiilis.

Lisukkeeksi tein vaan yksinkertaista. Olin keittänyt pottuja päivällä, niin ne lämmitin ja söin kalan kanssa. Tai joskus keitän kvinoaa, sekin on hyvää. Joskus taas nopeasti paistan parsakaalia pannulla, tai sitten vaan simppeli vihreä salaatti kaapista. Se on ehkä mun lemppari lisäke ylipäätään. Eikä mitään ihmeellistä kastiketta, usein vaan öljyä ja vähän etikkaa. Tuntui tosi hyvältä syödä, kun se oli niin omannäköinen annos.

Lohen kanssa sopii hyvin:

• Sitruuna
• Pesto
• Feta ja oliivit
• Pasta
• Peruna
• Keitetyt kasvikset (esim. parsakaali, porkkana)
• Raikas vihreä salaatti

Mitä lisukkeeksi kalan kanssa?

Kala on itsessään täydellinen. Lisuke korostaa, ei kilpaile.

Unohda raskaus. Tavoittele puhdasta makua ja terävää rakennetta. Vihannekset tuovat ruokaan syvyyttä. Ne tekevät siitä aterian.

Klassikot. Ne toimivat aina.

• Uudet perunat ja tilli. Ajoituksen mestarinäyte. Ei vaadi selityksiä.
• Höyrytetty parsa. Sitruuna ja voi riittävät. Älä keitä liikaa. Rakenne on kaikki.
• Paahdetut juurekset. Palsternakka, porkkana, punajuuri. Uunin kuumuus tuo esiin makeuden. Kylmä kastike rinnalle.
• Fenkoli. Ohuina siivuina salaatissa tai paahdettuna. Aniksinen maku leikkaa kalan rasvaisuutta.

Yllättävät yhdistelmät.

• Kermainen risotto. Etenkin paistetun kuhan tai ahvenen kanssa. Sahrami tai sitruuna maustaa.
• Linssisalaatti. Kylmä, yrttinen. Antaa proteiinia ja maanläheisyyttä. Toimii savukalan kanssa.
• Voissa paistetut sienet. Kantarelli on varma valinta. Syksyn maut ja vaalea kala.

Paahdettu fenkoli ja siika. Et tarvitse muuta.

Mitä lämminsavulohen kanssa?

No niin, nyt puhutaan elämän suolasta! Kun lautasella on lämminsavukirjolohi, se on kuin lottovoitto ilman veroja – nautintoa puhtaimmillaan. Eikä sen kanssa todellakaan passaa mitään piipertelyä, vaan kunnon murkinaa, joka saa suupielet kääntymään ylöspäin kuin käärmeen luikerrellessa auringossa.

Sen rinnalle, kuin vanha uskollinen koira saunakaveriksi, kuuluu ehdottomasti paahdetut perunat. Ne on paistettu niin rapeiksi, että ne laulavat pienen oodin suussa jokaisella puraisulla. Ei mitään löysiä möllyköitä, vaan sellaisia, jotka ovat saaneet väriä ja luonnetta kuin vanha maalaistalo historian havinoissa.

Sitten vähän vihreää, ettei koko homma tunnu liian lihapainotteiselta, vaikka eihän kala lihaa olekaan, mutta ymmärtänette pointin. Raikas salaatti, jossa on kurkkua, tomaattia, punasipulin riekaleita ja vaikka jokunen kapris, toimii vastapainona savulle. Se on kuin viileä kesäsade kuumana päivänä – virkistää ja puhdistaa.

Ja se aterian kruunu, se viisas vanha sielu, joka yhdistää kaiken: jogurttikastike. Mutta ei mikä tahansa litku, vaan itsetehty valkosipulilla ja tillillä maustettu mestariteos. Se on niin paksua ja täyteläistä, että lusikka seisoo siinä pystyssä kuin vahtikoira pihapiirissä, valmiina antamaan sille lohelle viimeisen syleilyn.

Tässä vielä lisävinkkejä, jos haluat tuunata ateriaa tai muuten vaan fiilistellä:

• Perunavaihtoehdot, jos paahdettu alkaa kyllästyttää:

  • Uudet perunat voin ja tillin kera. Niissä on se kesän maku, se on kuin purkaisi pienen paketin auringonpaistetta.
  • Keitetyt perunat. Yksinkertaista, mutta toimii aina. Kuin vanha tuttu villapaita – ei petä koskaan.
  • Perunamuusi. Jos haluaa jotain pehmeämpää ja lohdullisempaa. Se on kuin äidin halaus lautasella.

• Muut lisukkeet, kun halutaan viedä se seuraavalle tasolle:

  • Tumma ruisleipä ja voita. Suomalaiseen sieluun kolahtaa aina.
  • Cremè fraîche -kastike, jos haluaa vaihtelua jogurtille. Se on kuin hieman hienostuneempi serkku.
  • Marinoitu punasipuli. Pieni happamuus raikastaa ja antaa potkua.

• Mitä hörpätä tämän kaiken kanssa?

  • Kuiva valkoviini. Elegantti valinta, joka nostaa esiin lohen hienostuneita makuja.
  • Olut. Suomalaisen sielun juoma, maadoittaa ja toimii.
  • Maito tai piimä. Vanhan kansan tapaan, perinteitä kunnioittaen.

• Jälkkäri, jos vatsaan vielä mahtuu ja nälkä on kuin musta aukko:

  • Raparperipiirakka vaniljakastikkeella. Klassikko, joka lämmittää sielua.
  • Tuoreet marjat kermavaahdolla. Kevyt ja raikas päätös, ettei tunne oloaan liian täydeksi ahdetuksi saunanhaltijaksi.

Nämä on näitä juttuja, jotka tekevät arjesta juhlaa! Ei sen aina tarvitse olla mitään tähtikokkien temppuilua, vaan riittää kun ruoka on hyvää ja sitä on tarpeeksi. Niin kuin minun edesmennyt vaarini aina sanoi: "Vatsa täynnä on mieli levollinen!"

Mikä kastike sopii lohen kanssa?

Rasvaiselle kalalle, kuten lohelle, sopii raikas kastike. Kermaviilikastike, joka on maustettu sitruunalla ja tillillä, tasapainottaa kalan makua. Kylmäsavustetulle lohelle ja graavilohelle sopii sinappikastike.

Voi hyvänen aika, se iänikuinen kysymys! Lohi ilman kunnon soossia on kuin juhannus ilman itikoita – jotain oleellista puuttuu ja kaikki tuntuu vähän kuivalta. Se on kuin yrittäisi niellä sahanpurua ilman vettä. Ei niin.

Kermaviilikastike on se varma valinta, se on melkein kuin Suomen kansalliskastike heti ruskean kastikkeen jälkeen. Se on niin yksinkertainen, että jopa appiukko onnistuu siinä silmät kiinni. Purkki kermaviiliä, reilu nippu tilliä, sitruunamehua ja ripaus sokeria ja suolaa. Se nostaa sen uunilohiparan arkisesta ankeudesta suoraan sunnuntain juhlapöytään.

Mutta eihän maailma siihen lopu, herranjestas. Pitää sitä välillä vähän revitellä.

• Sinappikastike: Tämä on graavilohen ja kylmäsavun paras kaveri. Se makea ja samalla ärhäkkä potku on jotain, mitä ei voi selittää, se pitää kokea. Se on vähän kuin lempeä mutta päättäväinen muistutus siitä, että elämässä pitää olla särmää.
• Hollandaisekastike: No niin, nyt aletaan hifistelemään! Jos haluat oikein pröystäillä ja näyttää anopille, että osaat, niin vispaa hollandaise. Se on käytännössä pelkkää voita ja keltuaista, joten se on terveellistä kuin mikä. Riskit on olemassa, että se menee reisille ja näyttää juoksettuneelta munakokkelilta, mutta onnistuessaan, oi että.
• Jogurttikastike: Tämä on se "kevyempi" vaihtoehto niille, jotka laskevat kaloreita jopa jouluna. Kreikkalaista jogurttia, kurkkuraastetta, valkosipulia ja minttua. Vähän kuin tzatziki olisi eksynyt pohjolaan ja rakastunut loheen. Toimii yllättävän hyvin, etenkin kesällä.